Terveellinen mustikka – vinkkejä ja reseptejä
Maukas, mieto, makea, kaunis ja upean värinen... Mustikka sopii kaikkeen smoothieista piirakoihin ja salaateista hilloihin. Parhaat mustikkavinkit ja mustikkareseptit saat täältä.
Maukas, mieto, makea, kaunis ja upean värinen... Mustikka sopii kaikkeen smoothieista piirakoihin ja salaateista hilloihin. Parhaat mustikkavinkit ja mustikkareseptit saat täältä.
Maukas ja makea muskikka. Pieni pyöreä muoto ja upea tummansininen väri... Mustikka sopii moneen, mm. leivonnaisiin, salaatteihin, säilykkeisiin ja koristeeksi, mutta myös liharuokiin ja jogurttiin, viiliin ja puuroon.
Onko mustikka maineensa veroinen, paljonko mustikassa on kaloreita ja pitääkö pakastemustikat keittää ennen käyttöä? Paljon hyviä kysymyksiä, joiden vastaukset löydät täältä.
Lue kaikki mustikoiden suurista terveyshyödyistä ja innostu mustikasta!
Tummansiniset mustikat vievät mielen helposti aurinkoisiin loppukesän päiviin, joten ainakin sen verran niissä on taikaa. Mikään ruoka-aine ei tosin yksin ole niin "super", että vain sillä eläisi, ei edes mustikka. Joissakin ruoka-aineissa tosin on poikkeuksellisen vahva ravintosisältö, ja mustikka kuuluu eittämättä niihin. Jos siis kysymys kuuluu ovatko mustikat terveellisiä, niin vastaus on yksiselitteisesti: KYLLÄ!
Mustikoissa on reipas annos ruuansulatusta edistävää ravintokuitua. Niissä on myös vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta niiden varsinainen valttikortti ovat antioksidantit. Mustikat ovat täpötäynnä antioksidantteja, erityisesti antosyaaneja, jotka antavat mustikoille niiden tumman sinivioletin värin.
Lue myos: Miten granaattiomena syödään?
Elintarvikkeiden antioksidanttimäärien mittaustavoista ei vallitse yksimielisyyttä, mutta useimmiten yksikkönä käytetään ORAC-arvoa (Oxygen Radical Absorbance Capacity). Arvot kuitenkin vaihtelevat huomattavasti tutkimuksesta toiseen.
Yhdysvaltain elintarvikeviranomaisen tietokannassa amerikkalaisten pensasmustikoiden ORAC-arvo on noin 4 500, mutta pohjoismaisten metsämustikoiden arvo noin 9 500. Vertailun vuoksi: banaanin ORAC-arvo on noin 800, mangon 1 300, ananaksen 550 ja vadelman 5 000.
Väestötutkimukset mustikansyönnistä – siis tutkimukset, joissa tutkitaan mustikkaa paljon syöviä ja vertaillaan heitä niihin, jotka eivät juuri syö mustikkaa – ovat osoittaneet, että mustikan syönti on yhteydessä parempaan sydänterveyteen, aivoterveyteen, sokeriaineenvaihduntaan ja eliniän pituuteen.
Tätä tietoa tukevat monet pienemmät kliiniset tutkimukset, joissa osa koehenkilöistä on saanut mustikkaa tai antosyaania ja osa lumelääkettä. Tutkijat arvioivat, että marjojen hyödyllinen vaikutus johtuu niiden tulehdusta hillitsevistä (anti-inflammatorisista) ominaisuuksista, jotka vaikuttavat verenkiertoon, suolistobakteereihin, ikääntymiseen ja elimistön sokeriaineenvaihduntaan.
Useimmat tutkimukset on tehty pensasmustikalla, mutta vielä enemmän antioksidantteja sisältää kotoinen metsämustikka, joka on tummansininen myös sisältä ja jota kannattaa syödä sellaisenaan tai mahdollisimman vähän käsiteltynä.
Lue myös: Miksi tomaatti on hyvä valinta?
Mustikka on hyväksi kärsitpä sitten ripulista tai ummetuksesta, koska se sisältää runsaasti ravintokuitua mutta ei lainkaan suolistoa ärsyttävää kuitua. Mustikka sopii myös sekä vähähiilihydraattiseen että FODMAP-ruokavalioon.
Lue myos: Mango – kuinka terveellinen eksoottinen hedelmä on?
Mitään ylärajaa mustikan syönnille ei ole, joten niitä voi nauttia vapaasti. Vaihtelu on kuitenkin hyväksi myös marjoissa, kuten muussakin ruuassa, joten täydennä mustikan saantia esimerkiksi mansikoilla, omenoilla, vadelmilla, päärynöillä, herukoilla, luumuilla ja muilla marjoilla ja hedelmillä.
Metsämustikan satokausi on heinäkuusta syyskuuhun.
Poimi vain kypsää mustikkaa, koska mustikka ei enää kypsy lisää pomimisen jälkeen.