Kuume saa olon veteläksi, väsyneeksi ja vaisuksi. Mutta miksi kuumetta ylipäätään tulee ja milloin pitäisi soittaa lääkäriin? Vastaamme tärkeimpiin kysymyksiin kehon sisäisestä termostaatista.
KUUME kertoo, että keho tarvitsee lepoa. Pysy siis sängyssä, jos siellä olosi tuntuu parhaalta.
Väsymystä, heikotusta ja vuoroin hikoilua ja palelemista. Jokaisella on joskus ollut kuumetta, ja se voi tuntua kurjalta ja tehdä olon veteläksi. Kuume on kuitenkin osoitus elimistön immuunipuolustuksen toiminnasta, sillä elimistö taistelee taudinaiheuttajia vastaan lämpötilaa nostamalla.
Yleensä kuumeessa tekee mieli vain käpertyä peiton alle, kunnes olo paranee – eikä se olekaan aina välttämättä huono idea. Mutta pitääkö kuume hikoilla pois? Vai onko parempi viilentää kehoa? Entä auttaako esimerkiksi parasetamoli – vai ovatko särkylääkkeet tai kuumetta alentavat lääkkeet yleensä tarpeellisia kuumeen hoidossa?
Tässä artikkelissa kerromme kuumeesta kaiken, mitä siitä pitää tietää.
Kuumeen rajana pidetään yleensä 38 astetta.
Kehon normaali lämpötila on noin 37 astetta, mutta se voi vaihdella päivän mittaan. Aamuisin ruumiinlämpö on yleensä matalampi kuin iltaisin.
Ei. Jos kehon lämpötila on 37,1–37,9 astetta, se ei ole kuumetta vaan ”lämpöä”.
Kuumeen rajana pidetään 38 astetta, joten se on yleensä merkki jostakin sairaudesta.
Jos mittari alkaa näyttää yli 40 astetta, on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin.
MIKÄ ON KUUMEEN RAJA? Kuumeen rajana pidetään 38 astetta.
Elimistö voi reagoida sairastumiseen monin tavoin, ja lämpötilan nousu on yksi niistä. Immuunipuolustus toimii tehokkaimmin, kun lämpötila on normaalia korkeampi.
Kun virukset tai bakteerit tunkeutuvat elimistöön, immuunijärjestelmä vapauttaa kuumetta aiheuttavia aineita eli niin sanottuja pyrogeeneja. Ne kulkeutuvat aivojen hypotalamukseen, jonka tehtävä on muun muassa säädellä kehon lämpötilaa. Se lähettää elimistöön viestin nostaa lämmöntuotantoa.
Tämä saa ihon verisuonet supistumaan ja lihasten lämmöntuotannon lisääntymään, ja kuumeessa voi tulla halu käpertyä kokoon – eli pitää lämpö kehon sisällä.
Kuume on merkki siitä, että elimistö valmistautuu taistelemaan taudinaiheuttajaa vastaan.
Lue myös: Flunssan oireet ja hoito
Kuume ei itsessään ole sairaus vaan reaktio sairauteen. Kun ruumiinlämpö nousee, on todennäköistä, että elimistössä on jokin tulehdus. Ylähengitysteiden tulehdukset, kuten flunssa ja kurkkutulehdus, ovat yleisimpiä kuumeen syitä, mutta kuume voi nousta missä tahansa elimistössä olevan tulehduksen vuoksi.
Lue myös: Listeria – näin voit välttää tartuntaa
Kuume voi johtua sekä virus- että bakteeri-infektiosta, eikä taudin aiheuttajaa voi itse tunnistaa. Bakteeritulehdus aiheuttaa kuitenkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kovemman kuumeen. Useimmat ruumiinlämpöä kohottavat sairaudet ovat harmittomia ja menevät ohi itsestään.
Lue myös: Näin tunnistat hinkuyskän
Olet ehkä huomannut, että joskus kuume pahenee illalla ja yöllä ja on aamulla taas laskenut. Tämä voi johtua monesta syystä.
NOUSEEKO KUUME iltaisin? Se on tavallista ja voi johtua elimistön luonnollisista hormonivaihteluista.
Yksi vaikuttava tekijä on kehon sirkadiaaninen järjestelmä eli elimistön sisäinen kello, joka säätelee muun muassa vuorokausirytmiä ja hormonitasapainoa.
Tähän kuuluu esimerkiksi stressihormoni kortisolin säätely. Yleensä kortisolitaso laskee iltaa ja alkuyötä kohti, kun kehon ja aivojen on saatava levätä. Vastaavasti kortisolitaso nousee luontaisesti aamulla, kun on herättävä ja oltava valmis päivän toimiin.
Kortisolilla on kuitenkin myös heikentävä vaikutus immuunipuolustukseen. Kun kortisolitaso laskee, immuunijärjestelmä kykenee paremmin taistelemaan viruksia tai bakteereja vastaan.
Immuunijärjestelmän aktivoituminen vahvistaa sairauden oireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja nivelkipuja. Tämä on yksi syy siihen, että sairaana olo tuntuu heikommalta illalla ja alkuyöstä.
On myös psykologinen selitys sille, miksi kuume nousee illalla ja yöllä. Vaikka olisi sairaana ja makaisi vuoteessa suuren osan päivää, päivisin moni asia vie huomion pois sairaudesta.
Olet ehkä vähän liikkunut, syönyt ja juonut jotain ja jutellut perheen ja ystävien kanssa; kun taas ilta tulee yleensä vietettyä sängyssä maaten, jolloin tulee tarkkailtua enemmän itseään ja vointiaan.
Lisäksi lisääntynyt aktiivisuus päivän aikana väsyttää sairasta kehoa entisestään.
Testi: Miten hyvin tuet vastustuskykyäsi?
Lähde: Sundhed.dk & Rigshospitalet
Lue myös: Yöhikoilu – syyt ja hoito
Tämä tieto ei ole kaikille mieluinen: kuumeen saa mitattua tarkimmin peräsuolesta. Se nimittäin kertoo kehon ydinlämmön.
Esimerkiksi korvalämpömittaria käytettäessä kehon ulkopuolinen lämpötila voi hieman vaikuttaa tulokseen, ja mittarin näyttämään lukemaan voi pääsääntöisesti lisätä 0,5 astetta.
Lue myös: Mistä päänsärky johtuu?
Näistä kolmesta vinkistä voi olla apua, kun odottelet, että elimistö saa ajettua tunkeilijat pois.
On harhaluulo, että kuumeen voisi hikoilla pois pukemalla paljon vaatetta päälle. Olo on kuumeisena parempi, kun pukeutuu kevyesti ja mukavasti.
Kun kehon lämpö nousee, on hyvä levätä mutta ei ole pakko maata sängyssä. Jos jaksat ja haluat olla ylhäällä ja vaikka vähän kävellä, se on ihan sallittua. Liikaa ponnistelua kannattaa kuitenkin välttää, sillä elimistö tarvitsee myös lepoa.
Lue myös: Mykoplasma – nämä ovat sen oireet
Kuumeisena olo voi olla vetämätön eikä ruoka maistu. Olisi hyvä yrittää syödä jotakin, mutta elimistö pärjää kyllä pari päivää vähälläkin syömisellä.
Sen sijaan juominen on tärkeää, sillä kuumeinen keho haihduttaa enemmän nestettä. Jos syöminen on jäänyt vähiin, juomat saavat olla myös energiapitoisia.
NESTE ON YSTÄVÄSI, kun sinulla on kuumetta.
Ei mistään, jollei tee testiä. Koronaviruksen aiheuttama kuume ei eroa muista kuumeista. Koronan oireita voivat olla muun muassa yskä, kuume, kurkkukipu jne., niin kuin monessa muussakin sairaudessa.
Joten itse ei voi mistään päätellä, johtuuko kuume koronasta.
Kuumetta alentavaa lääkettä voi aivan hyvin ottaa, etenkin jos kuume on korkea ja tekee olon tukalaksi. Lääkkeet laskevat kuumetta noin 0,5–1 astetta.
Kuume on yksi immuunipuolustuksen tapa taistella infektioita vastaan, mutta kuumetta alentava lääke ei estä paranemista.
Kuumetta alentavaa lääkettä voi ottaa etenkin heti aluksi tasaisin väliajoin pakkauksen ohjeen mukaan, jottei kuume sahaa edestakaisin, mikä vain lisää epämukavuutta.
Pienillä lapsilla voi olla korkea kuume, ja silti he voivat olla leikkiä ja touhuta lähes normaalisti, vaikka aikuinen olisi samassa tilanteessa umpiväsynyt.
Kuume ei nimittäin välttämättä tarkoita, että lapsi olisi kovin sairas. Lapsilla kuume nousee usein herkemmin kuin aikuisilla.
Lue myös: Tunnetko RS-viruksen oireet?
Kuume on vain harvoin vaarallista, joten yleensä ei ole mitään syytä huoleen. Elimistö pyrkii hallitsemaan elimistön lämpötilaa niin, ettei kuume kohoa liian korkeaksi. Mutta jos kuume nousee yli 41 asteen, se voi olla terveydelle vaarallista.
Yleensä on tärkeämpää seurata ja arvioida omaa vointiaan kuin tuijottaa kuumemittarin lukemaa. Vaikka kuume olisi korkeakin, jaksaa ehkä hyvin vaikka lukea, ja toisaalta olo voi tuntua täysin vetämättömältä ja surkealta, vaikkei kuumetta olisi nimeksikään.
Kyllä voi. Samoin kuin koronaviruksen kohdalla, jokainen sairastunut ei saa välttämättä kaikkia näihin sairauksiin liitettyjä oireita. Pääsääntöisesti kuitenkin esimerkiksi keuhkokuumeeseen liittyy kuume – paitsi iäkkäämmillä henkilöillä.
Iän myötä elimistön kyky taistella viruksia ja bakteereja vastaan heikkenee, mikä saattaa ilmetä muun muassa siten, ettei kuume enää nouse niin herkästi. Toisin sanoen elimistön puolustusjärjestelmä ei ole iäkkäillä enää niin vahva.
Vaikka kuume vie voimat ja saa olon kurjaksi, se on kuitenkin merkki immuunipuolustuksen toiminnasta.
Kun aivot lähettävät käskyn nostaa ruumiinlämpöä, elimistössä käynnistyy joukko toimintoja, jotka saavat aikaan palelua ja vilunväristyksiä. Lihasvärinä tuottaa lämpöä ja verisuonten supistuminen vähentää lämmön haihtumista. Eli elimistö toimii samoin kuin silloin, kun se yrittää lämmittää kehoa kylmässä. Näin elimistö pyrkii pitämään lämmön kehon sisällä sen sijaan, että luovuttaisi sitä ulos.
Kun kuume laskee, se taas aiheuttaa hikoilua, kun keho yrittää päästä eroon liikalämmöstä ja palautua normaalilämpötilaan.
Lue myös: Hikoiletko paljon? Lääkäri antaa neuvoja hikoilusta kärsiville
HRRR... Kuume voi saada palelemaan.
Millainen olosi on?
Jos vointi on hyvä eikä kuume ole kestänyt yli kolmea päivää, tilannetta voi seurata kotona eikä lääkäriin yleensä tarvitse mennä.
Alla on muutamia esimerkkejä siitä, mihin oireisiin pitäisi reagoida.
ASIANTUNTIJA: Lääkäri Cecilie Mølgaard Arildsen
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä numero 1/2021