Hyviä syitä riittää – listasimme ne tänne. Kokosimme myös kaudet kasvikset havainnolliseen julisteeseen, josta näet yhdellä silmäyksellä, mitä ostoskoriin kannattaa milloinkin kerätä.
HEDELMÄT JA KASVIKSET ovat parhaimmillaan ja edullisimmillaan satokauden aikana.
Kotimaiset kauden kasvikset ja hedelmät ovat tunnetusti aina varma valinta.
Mihin se kuitenkin varsinaisesti perustuu – ja mitä jos kerta kaikkiaan himoitsee tomaatteja ja tuoreita mansikoita ihan ympäri vuoden?
Lue myös: Syö terveellisesti läpi elämän: 6 helppoa periaatetta
On monia erinomaisia syitä ostaa mahdollisuuksien mukaan aina kotimaisia – ja paikallisia – sesongin raaka-aineita.
Ensinnäkin satokaudella kasvikset ovat herkullisimmillaan ja niiden ravintoarvot kukkeimmillaan. Ja jos tämä ei vielä riitä vakuuttamaan, on hyvä huomata, että satokautena tuotteet ovat myös edullisimmillaan. Kausiajattelu on hyväksi myös ilmastolle ja ympäristölle. Alla pureudutaan tarkemmin kauden kasvisten etuihin.
Mitä tuoreempia hedelmät ja vihannekset ovat, sitä enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita ne sisältävät.
Mitä kauemmin raaka-aineen poimimisesta tai sadonkorjuusta on kulunut aikaa, sitä enemmän terveellisiä aineita menetetään. Esimerkiksi perunoiden C-vitamiinipitoisuus yli puolittuu puolen vuoden aikana.
Siksi on hyvä ostaa sesongin aikana juuri korjattuja kasviksia sen sijaan, että ostaisi raaka-aineita, jotka ovat kulkeneet kauppaan jo pitkän matkan.
Jos on niin onnekas, että lähistöllä sijaitsee tilamyymälöitä tai esimerkiksi itsepoimintaa tarjoavia tiloja, kannattaa niitä ehdottomasti hyödyntää.
Syömällä kausiluonteisesti tulee myös automaattisesti syöneeksi monipuolisemmin, mikä on eduksi terveydelle – monipuolinen ruokavalio on yksi ravitsemussuositustenkin kulmakivistä.
Mitkään yksittäiset elintarvikkeet eivät sisällä kaikkia elimistön tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta monipuolinen ruokavalio takaa riittävän ravintoainekattauksen joka päivä – talvikauden D-vitamiinia lukuun ottamatta.
Samalla välttää myös tietyn tyyppisten ei-toivottujen aineiden, kuten raskasmetallien, runsaan saannin, joka voi olla riskinä, jos ruokavalio on kovin yksipuolinen.
Maistuvatko sesongin hedelmät ja kasvikset todella paremmalta?
Jos olet koskaan maistanut vastapoimittua, auringon kypsyttämää tomaattia, tiedät, mistä on kyse. Siinä on nimittäin aivan eri tavalla makua kuin valjussa kollegassaan, joka on lennätetty tammikuussa kaupan hyllylle kaukaisesta kasvihuoneesta.
Sama pätee niin kurkkuihin, mansikoihin kuin vasta nostettuihin varhaisperunoihin – ja lukuisiin muihin kasviksiin.
Lue myös: Keittiömestarin vinkit – näin saat kasvikset maistumaan
Usein makuero johtuu siitä, että paikalliset hedelmät ja vihannekset saavat kypsyä kasveilla optimaalisissa kasvuolosuhteissa ja ne poimitaan vasta, kun ne ovat täysin kypsiä.
Tämä antaa paljon voimakkaamman maun ja enemmän mehevyyttä verrattuna hedelmiin ja vihanneksiin, jotka pitkän kuljetusmatkan vuoksi joutuvat kypsymään kuljetuksen aikana tien päällä.
Kotimaisissa kasviksissa havaitaan yleisesti vähemmän torjunta-ainejäämiä kuin tuontituotteissa.
Suomessa – ja EU:ssa – torjunta-aineiden käyttöä säädellään tehokkaasti ja jäämien esiintymistä valvotaan.
Yleensä torjunta-ainejäämiä löytyy enemmän hedelmistä kuin vihanneksista.
Lue myös: Lähtevätkö torjunta-ainejäämät huuhtelemalla?
Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa valita luomutuotteita.
Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, joten niitä ei päädy lautasellekaan.
Kauden kasviksia ostamalla voi säästää selvää rahaa. Kun tuotetta on markkinoilla samaan aikaan viljalti, myös hinta tyypillisesti laskee. Myös tuotannon ja kuljetuksen kustannukset vähenevät, kun kasviksia voidaan viljellä avomaalla eikä niitä tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja.
Jos ostat hedelmiä ja vihanneksia sesongin ulkopuolella, ne on usein joko viljelty lämmitetyissä kasvihuoneissa ja kuljetettu pitkän matkaa maanteitse, meriteitse tai lentäen.
Lue myös: Näin syöt terveellisesti ja edullisesti
Jos budjetti on tiukka, parhaita valintoja ovat tyypillisesti kauden kaalit ja juurekset. Niistä saa maukasta ja täyttävää ruokaa suhteessa pienemmällä rahalla verrattuna kevyisiin salaattivihanneksiin, kuten jäävuorisalaattiin, tomaatteihin ja kurkkuun.
Kesällä ja syksyllä saatavilla on esimerkiksi tuoretta kotimaista kukkakaalia, parsakaalia, porkkanoita, kaaleja ja punajuuria.
Hedelmät ja kasvikset ovat yleensä ilmastovaikutuksiltaan vähäisiä. Ilmastolle ystävällisintä on siis ylipäänsä syödä kasviperäisiä tuotteita eläinperäisten sijaan.
Ruokavalionsa ilmastovaikutusta voi pienentää entisestään valitsemalla sesongin raaka-aineita – mahdollisuuksien mukaan erityisesti ulkona kasvatettuja hedelmiä ja vihanneksia. Hedelmien ja vihannesten suurimmat päästöt koituvat itse viljelystä, joten hyvä valinta ovat raaka-aineet, jotka on viljelty ulkona lämmitettyjen kasvihuoneiden sijaan.
Käytetyn energian muodolla on toki myös merkitystä – ilmastovaikutukset voivat vaihdella suuresti riippuen siitä, minkälaista energiaa kasvihuoneen lämmittämiseen käytetään.
Sen sijaan elintarvikkeiden kuljetus ei ole yhtä lailla merkittävä tekijä – se muodostaa tyypillisesti vain pienen osan ilmastovaikutuksista.
Siksi ulkomaisella hedelmällä voi olla jopa kotimaista pienempi hiilijalanjälki, jos se on viljelty avomaalla.
Kuljetus tarkoittaa tässä yhteydessä kuljetusta laivalla tai kuorma-autolla. Jos tuotteet kuljetetaan lentäen, ilmastovaikutus kasvaa merkittävästi.
Talvella lentokoneilla kuljetetaan usein kevyitä tuotteita, kuten tuoreita marjoja, herneitä ja parsakaalia. Tuotteesta voi olla vaikea päätellä, onko se tuotu lentokoneella vai ei, mutta kotimaisista tuotteista voi olla varma, että ne eivät ole käyneet ilmassa missään vaiheessa.