Vähintään 30 minuuttia liikuntaa päivittäin

tiistai 6. heinäkuuta 2010 teksti KUNTO PLUS

Tri Langerin arvio suojavaikutuksesta asteikolla 1–3: 3

Tärkein liittolainen diabetesta vastaan on liikunta. Passiivisuus kasvattaa sairastumisriskiä. Jo vuonna 2001 osoitettiin, että riskiryhmään kuuluvien on mahdollista alentaa todennäköisyyttä sairastua kakkostyypin diabetekseen 58 % korjaamalla ravinto- ja liikuntatottumuksia.

Mitä enemmän liikuntaa, sitä parempi teho. Liikunnan ja ruokavalion suojavaikutus on yli kaksinkertainen lääkkeisiin verrattuna. Liikunta parantaa kehon insuliiniherkkyyttä eli lihasten kykyä hyödyntää veressä olevaa sokeria. Hyväkuntoiset lihakset imevät sokeria itseensä eikä verensokeri pääse nousemaan korkeaksi niin kuin diabeteksessa.

Aktiiviset lihakset tuottavat myös myokiineja, hormoninkaltaisia aineita, jotka ohjaavat koko aineenvaihduntaa terveempään suuntaan. Passiivisissa lihaksissa myokiineja ei synny, ja insuliiniherkkyys vähenee. Kaikesta liikkumisesta on hyötyä, niin kunto- ja lihaskuntoharjoittelusta kuin siivoamisen ja pihatöiden tapaisesta hyötyliikunnasta.

Vaikutus kaksinkertaistuu, mikäli liikunta kohentaa sekä lihasten että verenkiertoelimistön kuntoa. Liiku vähintään joka toinen päivä. Lihasten insuliiniherkkyys heikkenee jo 2–3 päivän toimettomuuden jälkeen. Sunnuntairehkintä ei siis riitä, jos loppuviikko vedetään lonkkaa.

Miksi liikunta suojaa diabetekselta?

  • Aina kun lihas tekee työtä eli supistuu, se pumppaa vereen hormonin kaltaisia välittäjäaineita, myokiineja.

  • Eräät niistä edistävät terveydelle haitallisen vatsaonteloon varastoituvan rasvan palamista. Sisäelinten ympärille kertynyt rasva toimii tulehdusta edistävien aineiden hautomona, ja nämä aineet puolestaan edistävät aikuistyypin diabeteksen puhkeamista. Mitä vähemmän vatsan seudulla on piilorasvaa, sitä pienempi on diabetesriski.

  • Toiset myokiinit vaikuttavat työskentelevissä lihaksissa tehostaen niiden kykyä hyödyntää veren sisältämää rasvaa ja sokeria vähentäen samalla diabeteksen ja verisuonten kalkkeutumisen riskiä.

  • Tietyt välittäjäaineet tehostavat maksan kykyä annostella glukoosia (eli sokeria) vereen kehon kulloistenkin tarpeiden mukaan niin, että verensokeri pysyy tasaisena.

  • Myokiinit vaikuttavat myös aivoihin. Niiden lyhyen aikavälin vaikutuksiin kuuluu liikunnasta johtuva hyvän olon tunne. Pidemmän päälle ne parantavat unen laatua, virkistävät mieltä ja parantavat muistia. Liikunta lisää myös BDNF-kasvutekijän määrää aivoissa. BDNF edistää uusien aivosolujen tuotantoa ja luo uusia yhteyksiä hippokampuksessa, aivojen tärkeimmässä muistikeskuksessa. Masennusriski vähenee, mikä pienentää myös diabetesriskiä. Masennus ja diabetes liittyvät toisiinsa siten, että stressihormoni kortisoli voi horjuttaa insuliinitasapainoa.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee