REM on univaihe, jonka aikana näemme eniten unia. Se kehittää myös luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Lue kiehtovasta unen vaiheesta ja miten paljon sitä tarvitaan.
REM-UNIVAIHEESSA lihakset ovat yleensä täysin rentona. Silmät kuitenkin liikkuvat silmäluomien takana nopeasti, kun näemme unia.
Nukut, ja lihaksesi ovat lähes halvaantuneessa tilassa. Et tiedosta ympäristöäsi, mutta aivosi toimivat vilkkaasti. Ne assosioivat vapaasti ja luovat mitä erikoisimpia, mielikuvituksellisia sisäisiä kokemuksia.
Näet unta. Tätä unen vaihetta kutsutaan nimellä REM-uni. Mutta mitä REM-uni tarkoittaa? Kuinka tärkeää se on? Ja kuinka paljon sitä pitäisi saada? Kerromme siitä tässä artikkelissa.
Lue myös: Univaikeuksia? Unimeditaatio voi auttaa
REM-uni eli vilkeuni on yksi neljästä univaiheesta, jotka ovat torke eli pinnallinen uni, keskisyvä uni, syvä uni ja REM-uni.
Kirjaimet REM tulevat sanoista Rapid Eye Movement eli nopea silmien liike. Tämä univaihe kuvailtiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla, kun yhdysvaltalaiset tutkijat Kleitman, Aserinsky ja Dement mittasivat koehenkilöiden silmänliikkeitä, aivoaaltoja ja lihasjännitystä unen aikana ja yhdistivät unen aikana havaitut nopeat silmänliikkeet unien näkemiseen.
Tässä unen vaiheessa lihakset – silmälihaksia lukuun ottamatta – ovat lähes halvaantuneessa tilassa ja täysin irti aivotoiminnoista, kun taas silmät ”elävät” nähdessämme unia.
Noin yksi ihminen 200:sta kärsii kuitenkin vilkeunen aikaisesta käyttäytymishäiriöstä, jossa lihaksiston toiminta ei olekaan estynyt. Silloin keho reagoi unen tapahtumiin, ja ihminen voi esimerkiksi puhua, huutaa, heittelehtiä ja kääntyillä tai lyödä ja potkia unissaan.
Kullekin univaiheelle on ominaista erilaiset aivoaallot. Aivojen sähköistä toimintaa mitataan niin sanotulla EEG-tutkimuksella (EelektroEnkefaloGrafia).
REM-uni on vaihe, jossa aivoaallot ovat hyvin samanlaisia kuin hereillä ollessa, vaikka emme olekaan tietoisessa tilassa. Siinä on paljon theeta-aaltoja (4–8 Hz), joita esiintyy myös kevyen unen ja syvän rentoutumisen aikana (hereillä), sekä alfa-aaltoja (8–13 Hz) ja beeta-aaltoja (13–30 Hz). Alfa- ja beeta-aaltoja esiintyy myös hereillä ollessa.
REM-uni seuraa tyypillisesti kevyen unen vaihetta, ja sitä seuraa torke, nopea herääminen tai kevyempi uni.
REM-unta esiintyy vain vähän ensimmäisinä tunteina nukahtamisen jälkeen, mutta aamuyön tunteina sen määrä lisääntyy.
UNISYKLIT: Yöuneen sisältyy useita unisyklejä, jotka koostuvat kevyen, syvän ja REM-unen vaiheista ja joiden välissä ihminen voi herätä hetkeksi. Kuvassa on esitetty esimerkki nuoren aikuisen yöunesta, joka koostuu viidestä unisyklistä.
Lähde: Handbook of the Psychology of Aging, Chapter 7 – Sleep, neurocognition and aging
Yllä on kuvattu tyypillinen (ja hyvä) nuoren aikuisen yöuni, jossa kaikki unen vaiheet eli torke, kevyt uni, syvä uni ja REM-uni toistuvat. Vaiheet muodostavat yhdessä unisyklin. Yöuni koostuu yleensä 4–6 unisyklistä, mutta siinä esiintyy paljon vaihtelua sekä yksilöllisesti että öiden välillä.
Ensin unta hallitsee syvä uni, mutta REM-unen määrä lisääntyy aamua kohti.
Unessa on kaksi vaihetta, Non-REM- ja REM-uni. Non-REM eli perusuni jaetaan vielä kolmeen vaiheeseen: N1 (torkeuni), N2 (kevyt uni) ja N3 (syvä uni).
Et ole vielä aivan unessa mutta et täysin hereilläkään.
Pinnallista unta, josta on helppo herättää.
Syke on matala ja hengitys syvää ja rauhallista, lihakset ovat rennot ja unesta on vaikea herättää.
Lue myös: Kuinka paljon syvää unta pitäisi saada?
REM-unen aikana nähdään yleensä paljon unia, ja siitä on melko helppo herättää. Lihakset ovat täysin rentoutuneet, mutta syke ja verenpaine ovat yleensä korkeammat kuin muissa univaiheissa, ja hengitys on nopeampaa ja epäsäännöllisempää.
Asiantuntijoiden mukaan unesta REM-univaiheen osuuden tulisi olla 15–25 prosenttia. Koska unentarve kuitenkin vaihtelee yksilöllisesti ja yleensä vähenee jonkin verran iän myötä, myös REM-unen määrä vaihtelee.
Katso myös: Testaa unentarpeesi
Suurimmalle osalle aikuisista suositellaan 7–9 tunnin yöunia. Jos tästä 15–25 prosenttia on REM-unta, se vastaa ajallisesti noin 1–2¼ tuntia, joka jakautuu useisiin unisykleihin yön aikana. Lapset ja vauvat tarvitsevat kuitenkin paljon enemmän REM-unta.
Jos unentarpeesi on 8 tuntia, siitä noin 1 tunti ja 35 minuuttia tulisi olla REM-unta.
Yöunista noin 1½ tuntia tulisi olla REM-unta.
Tämä vastaa suunnilleen todellisuudessa saamaamme REM-unen määrää.
Alla oleva kaavio on laajasta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin yli 3 500 ihmisen unta 65 eri tutkimuksen perusteella. Siitä käy ilmi eri univaiheiden määrä, nukahtamisaika ja valveaika yön aikana iän mukaan jaoteltuna.
REM-uni on merkitty tummanpunaisella.
REM-UNEN MÄÄRÄ riippuu muun muassa iästä. Tässä tutkimuksessa 10-vuotiailla REM-unen määrä oli yössä noin kaksi tuntia, kun taas 75-vuotiailla se oli vain hieman yli tunti.
Lähde: Sleep, 2004: Meta-Analysis of Quantitative Sleep Parameters From Childhood to Old Age in Healthy Individuals ja Forstå din søvn, 2019, Birgitte Rahbek Kornum
Kaaviosta näkyy, että REM-uni määrä vähenee iän myötä. Tämä johtuu kuitenkin pitkälti siitä, että vanhemmiten yöunet yleensä lyhenevät.
REM-unen osuus kuitenkin vähenee vain vähän ja pysyy melko vakaasti noin 20 prosentissa kokonaisunesta iän myötä – toisin kuin esimerkiksi syvän unen osuus, joka vähenee merkittävästi, tai öinen valvomisaika, joka lisääntyy selvästi.
REM-unen määrän muutosta iän myötä havainnollistaa hyvin tutkimustulosten perusteella laadittu taulukko.
| Ikä | REM-uni | Osuus kokonaisunesta | Kokonais- uni |
|---|---|---|---|
| 5 v | 1:52 | 21 % | 9:00 |
| 10 v | 1:56 | 22 % | 8:46 |
| 15 v | 1:40 | 21 % | 7:48 |
| 25 v | 1:40 | 23 % | 7:12 |
| 35 v | 1:28 | 22 % | 6:36 |
| 45 v | 1:24 | 22 % | 6:24 |
| 55 v | 1:28 | 23 % | 6:28 |
| 65 v | 1:12 | 19 % | 6:10 |
| 75 v | 1:06 | 19 % | 5:48 |
| 85 v | 1:08 | 21 % | 5:20 |
| Lähde: Sleep, 2004: Meta-Analysis of Quantitative Sleep Parameters From Childhood to Old Age in Healthy Individuals | |||
REM-univaiheen osuus kokonaisunesta pysyy melko vakaana, vaikka sen määrä minuutteina vähenee melko paljon iän myötä.
Eikö sillä sitten ole mitään väliä, että ikääntyessä REM-uni vähenee vain noin tuntiin yössä? Tutkimusten mukaan moni nukkuu yleisesti ottaenkin liian vähän ja saa siksi luultavasti liian vähän REM-unta.
Tässä mainitussa tutkimuksessa koehenkilöt eivät nukkuneet suositeltua keskimäärin noin 7–9 tuntia yössä. Myös vuonna 2023 julkaistussa Terve Suomi -tutkimuksessa noin viidesosa ilmoitti kokevansa nukkuvansa riittämättömästi. Eniten näin ilmoittaneita oli 40–54-vuotiaissa naisissa ja miehissä. Riittämätön uni tarkoittaa sitä, että myös REM-unen määrä on riittämätön.
Paras osoitus siitä, että saat riittävästi REM-unta, on se, että tunnet itsesi henkisesti virkeäksi ja valppaaksi päivän aikana. Riittämätön REM-uni voi ilmetä esimerkiksi levottomuutena, ärtyneisyytenä, alakuloisuutena ja keskittymisvaikeuksina päiväsaikaan.
Liian vähäinen REM-uni liittyy yleensä liian vähäisiin eli alle 7 tunnin yöuniin. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä, ja jotkut voivat tulla toimeen vähemmälläkin. Jos siis tunnet olevasi fyysisesti ja henkisesti parhaimmillasi 6,5 tunnin unien jälkeen, saatat kuulua niihin onnekkaisiin, jotka tarvitsevat vähemmän unta.
Unitutkija Birgitte Rahbek Kornum kuitenkin varoittaa, että univaje voi heikentää arvostelukykyä. Toisin sanoen voimme luulla nukkuvamme hyvin ja riittävästi, vaikka tosiasiassa nukumme liian vähän.
”Univaje heikentää itsetuntemusta niin, ettei enää kykene arvioimaan todenmukaisesti toimintakykyään. Jos siis nukkuu jatkuvasti liian vähän, voi menettää kyvyn tunnistaa univajeen seuraukset.”— Unitutkija Birgitte Rahbek Kornum
Ainoa keino selvittää tarkasti REM-unen määrä on EEG- eli aivosähkökäyrätutkimus, jossa päähän kiinnitetään pieniä elektrodeja, eikä tällaista tutkimusta voi tehdä itse kotona makuuhuoneessa.
Jos kuitenkin muistat nähneesi yöllä unta, on erittäin todennäköistä, että olet nukkunut myös REM-unta, mutta sen kestoa et voi unesi perusteella tietää.
Kyllä, vastaa unitutkija Birgitte Rahbek Kornum.
”Kaikki unen vaiheet ovat tärkeitä, myös REM-uni.”— Unitutkija Birgitte Rahbek Kornum
REM-uni on tärkeää etenkin aivojen optimaaliselle toiminnalle. Unen ja erityisesti eri univaiheiden tutkimus ei ole vielä läheskään aukotonta, mutta jotakin REM-unen tärkeydestä kuitenkin tiedetään.
Ei, unia nähdään myös syvän unen aikana. Silloin unet ovat kuitenkin usein realistisempia eivätkä niin mielikuvituksellisia ja outoja kuin REM-univaiheessa. Myös unissakävely tapahtuu syvän unen aikana.
REM-uni on kuitenkin se unen vaihe, jonka aikana näemme eniten unia.
LUE MYÖS: Neuvoja yöheräilijöille
Kaikki näkevät unia ja nukkuvat REM-unta, vaikka eivät sitä muistaisikaan.
EEG-tutkimuksissa on havaittu, että myös ihmisillä, jotka eivät välttämättä muista nähneensä unta, on unessa REM-univaihe. Joillakuilla tällaisilla henkilöillä on EEG-tutkimuksissa jopa ilmennyt vilkeunen aikainen käyttäytymishäiriö. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt, jotka eivät herättyään muistaneet nähneensä unta, esimerkiksi puhuivat tai huitoivat käsillään tai potkivat nukkuessaan tavalla, josta tutkijat päättelivät, että ”ei-unennäkijätkin” näkivät unia, vaikka eivät itse sitä uskoneet.
Vaikka et siis mielestäsi näe koskaan unia, nukut luultavasti yhtä paljon REM-unta kuin muutkin.
Lue myös: Melatoniini – sivuvaikutukset ja 12 tärkeää faktaa
ASIANTUNTIJA: Birgitte Rahbek Kornum, unitutkija, Kööpenhaminan yliopiston neurotieteen apulaisprofessori, joka on kirjoittanut kirjat Forstå din søvn ja Sover du?