Rahka ja islantilainen vastineensa skyr sopivat mainiosti niin aamiaiselle, välipalaksi, jälkiruoaksi kuin dippeihin ja kylmiin kastikkeisiinkin. Lue, miksi ne ovat terveellisiä ja mihin ne sopivat.
RAHKAA Rahkassa on runsaasti proteiinia, mikä tekee siitä pitkään nälkää pitävän välipalan.
Rahkan ja skyrin kulutus on noussut, ja syynä on varsinkin rahkan runsas proteiinipitoisuus ja toisaalta pieni rasvapitoisuus. Mutta onko rahka oikeasti terveellistä? Entä miten sitä voi käyttää ruoanlaitossa? Kokosimme tänne kysymyksiä ja vastauksia rahkasta.
Rahka on itse asiassa tuorejuustoa! Rahka nimittäin luokitellaan maitotuotteissa tuorejuustoihin. Valmistusmenetelmänsä puolesta se on kuitenkin hapanmaitotuote. Kotimaisen rahkan hapate on suomalaista, tuontituote skyrin hapate on islantilaista. Sekä kotimeisessa rahkassa että islantilaisessa skyr-rahkassa on paljon proteiinia ja vähän rasvaa.
Rahka valmistetaan lehmänmaidosta maitohappobakteerien ja juoksetteen avulla. Se on oikeastaan piimästä valmistettua juustoa.
Maitohappokäymisen avulla maito saostetaan piimäksi, ja lopuksi siitä erotetaan hera separoimalla se rahkaseparaattorilla. Mikäli rahkan pinnalla helmeileekin hieman heraa, sitä ei kannata kaataa pois, sillä se sisältää esimerkiksi kalsiumia.
Rahkojen valmistuksessa voidaan käyttää erilaisia hapatteita, jotka vaikuttavat niiden makuun. Rasvaisempiin maustettuihin rahkoihin lisätään valmistuksessa kermaa ja makuaineita.
Maustamattomassa, rasvattomassa maitorahkassa on noin 60 kilokaloria 100 grammassa. Rasvaton maustamaton tai keinotekoisesti makeutettu skyr sisältää noin 65 kilokaloria 100 grammaa kohden. Maustamattomassa, rasvattomassa jogurtissa on vertailun vuoksi 34 kilokaloria 100 grammassa. (lähde: Fineli)
Muihin maitotuotteisiin verrattuna rahka on ehdoton proteiinikunkku. Rasvaton, maustamaton maitorahka sisältää 9,8 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden. Islantilainen serkkunsa skyr panee vielä hieman paremmaksi: siinä proteiinia on 10,6 grammaa 100 grammassa. Maustamattomassa, rasvattomassa jogurtissa on proteiinia vaatimattomat 3,1 grammaa.
Rahka ja skyr sopivatkin erinomaisesti proteiinin lähteeksi osana terveellistä ruokavaliota, ja tuovat mainion proteiinilisän esimerkiksi kasvissyöjien ruokavalioon.
Yksi annos (2 dl) rahkaa sisältää saman verran proteiinia kuin
Katso alta rahkan ravintosisältötiedot.
Rahkan valmistuksessa käytetään maitohappobakteereita, ja se on muiden hapanmaitotuotteiden suolistoystävällistä syötävää. Varsinaisia probiootteja rahkassa ei ole, ellei niitä ole lisätty tuotteeseen.
Rahkaa on saatavana sekä laktoosillisena, vähälaktoosisena että laktoosittomana.
Korkean proteiinipitoisuuden ansiosta rahka ja skyr auttavat pitämään olon kylläisenä. Ne sopivatkin hyvin painonpudottamisen ja -hallinnan tueksi.
Treenatessa lihaksiin tulee pienen pieniä vaurioita. Rahka sisältää maitoproteiinia, jota elimistön on helppo käyttää lihasten rakentamiseen. Kun lihas palautuu, vauriokohdat täyttyvät proteiinilla ja lihas kasvaa.
Rasvaton, maustamaton maitorahka sisältää 117 mg kalsiumia 100 grammaa kohden. Kalsiumia tarvitaan etenkin hampaiden ja luuston hyvinvointiin, ja se on etenkin tärkeä tekijä osteoporoosin ehkäisyssä etenkin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla.
Rahkassa on B12-vitamiinia. B12-vitamiini on välttämätön hermostolle. Se myös osallistuu hapen kuljettamiseen soluihin.
Cambridgen yliopiston tutkimuksen mukaan desilitra hapanmaitotuotteita päivässä voi pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä. Valitse sokeriton vaihtoehto – ja muista myös, että tärkeimpiä konsteja kakkostyypin diabeteksessä ovat ylipainon välttäminen ja liikunta.
Rahkaa voi pakastaa, joten esimerkiksi ylijääneen rahkakakun voi huoletta panna pakkaseen.
Hapanmaitotuotteet tosin myös säilyvät yleensä oikein säilytettyinä purkkiin merkittyä "parasta ennen"-päiväystä pidempään, jopa kolmekin viikkoa. Päiväyksen ohittanutta tuotetta kannattaa arvioida silmämääräisesti ja hajun perusteella – todennäköisesti se on edelleen täysin kelpo käytettäväksi.
Rahkaa voi maustaa itse mielensä mukaan, ja makeanhimon iskiessä kannattaa muistaa myös perinteiset pääsiäisen rahkaherkut, esimerkiksi rahkaleivonnaiset ja pasha, josta voi tuunata kevyemmän jättämällä voin pois.
Yksi syy rahkan ja skyrin suosioon on niiden proteiinipitoisuus, joka tekee niistä täyttäviä aamupala- ja välipalaruokia. Ne sopivat kuitenkin mainiosti muillekin aterioille.
Rahkasta ja skyristä voi tehdä vaikka jäätelöä:
SKYRJÄÄTELÖÄ JÄLKIRUUAKSI Rahkalla, jota skyrkin on, on käyttöä muulloinkin kuin treenin jälkeen ja välipalana. Sitä voi käyttää aamiaisella, kastikkeena, leivonnassa ja jälkiruuissa, kuten jäädykkeissä.
Voit ohentaa rahkaa ja skyriä jogurtilla, jolloin rakenteesta tulee hieman juoksevampi ja mausta pehmeämpi, proteiinista tinkimättä.
Tuunaa marjoilla ja pähkinöillä
Maustetut rahkat sisältävät usein keinotekoisia makeutus- ja makuaineita. Maustamaton rahka on mainio välipala, jota voi maustaa itse terveellisesti mielensä mukaan – lisää joukkoon tuoreita marjoja, manteleita ja pähkinöitä, niin saat myös hyvää rasvaa ja kuitua.
Rahkasta ja skyristä on moneksi
Rahka ja skyr sopivat monenlaisiin ruokiin. Kokosimme parhaat rahkareseptimme – hyviä herkkuhetkiä!
Hyvää ja terveellistä! Seljankukkamehuun ja skyriin valmistettu marjaisa kaurasmoothie mantelirouheen kera.
Ravitseva vadelmainen välipala. Paljon proteiinia. Koristele pakastekuivatuilla marjoilla ja paahdetuilla hasselpähkinöillä.
Broilerwrapit salaatinlehdessä ovat mainio vaihtoehto hotdogille.
Värikkäät letut marjaisalla täytteellä ovat erinomainen välipala, josta saa energiaa treeniin.
Oletko sinäkin kreikkalaisen ruuan ystävä? Tästä saat superhelpon ja terveellisen tsatsikireseptin.
Kurkumalla ja yrteillä ryyditetty kevennetty katkarapucocktail.
