Mitä eroa on prosessoidulla ja ultraprosessoidulla ruualla?

Tutkijoiden mukaan ultraprosessoidun ruuan runsas syöminen kasvattaa merkittävästi sairauksien riskiä. Mutta milloin ruoka on ultraprosessoitua?

kaksi eri ruokaryhmää: ultraprosessoitu vasemmalla ja prosessoitu oikealla.

KAUPPOJEN HYLLYILLÄ ON PALJON ULTRAPROSESSOITUA RUOKAA. Ainesosaluettelo auttaa selvittämään, onko ostoskoriisi valitsemasi tuote prosessoitu vai ultraprosessoitu.

© iStock

Ultraprosessoitu ruoka on ollut viime aikoina huomion keskipisteessä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ultraprosessoitu ruoka voi lihottaa ja lisätä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riskiä.

Mutta ennen kuin hätäännyt ja tyhjennät keittiön kaapit kaikesta, mikä ei ole tuoretta tai itse pyydettyä tai poimittua, kannattaa lukea eteenpäin.

Sillä tiedätkö, mitä käsitteet prosessoitu ja ultraprosessoitu oikeastaan tarkoittavat?

Professori Anne Tjønneland kertoo, mitä eroa on prosessoidulla ja ultraprosessoidulla ruualla.

Prosessoitu ruoka

Aloitetaan prosessoidusta ruuasta.

Ruuan prosessointi eli jalostus tarkoittaa pohjimmiltaan vain sitä, että se ei ole enää alkuperäisessä muodossaan, Anne Tjønneland selittää.

”Kun raaka-aine valmistetaan jotenkin ruuaksi, esimerkiksi keitetään, paistetaan tai leivotaan, se on prosessoitu mutta ei ultraprosessoitu.”

Esimerkiksi kotona leivottu ruisleipä, kotitekoinen lihapata tai leipomon sämpylä ovat prosessoitua ruokaa.

Suuri osa syömästämme ruuasta on prosessoitua eli jalostettu jollakin tavalla.

Kaikkea prosessoitua ruokaa ei siis tarvitse välttää, vaan varoitukset koskevat nimenomaan ultraprosessoitua ruokaa.

Lue myös: Näin tunnistat ultraprosessoidut elintarvikkeet

Ultraprosessoitu ruoka

Ongelma on se, että prosessoitujen ja ultraprosessoitujen tuotteiden erottaminen voi olla vaikeaa.

Tjønnelandilla on kuitenkin tätä varten konkreettinen kahden sanan muistisääntö: valmistusmenetelmä ja lisäaineet.

Onko tuote valmistettu menetelmällä, jota et voi itse käyttää omassa keittiössäsi – esimerkiksi kemiallisella muuntamisella, jossa elintarvikkeen ominaisuuksia muutetaan kemiallisten prosessien avulla? Entä sisältääkö elintarvike ainesosia, joita kotikeittiössä ei ole, kuten maltodekstriiniä tai emulgointiaineita?

Jos vastaat kyllä edes toiseen näistä kysymyksistä, tuote on todennäköisesti ultraprosessoitu.

Lue aineososaluettelo. Jos siinä on paljon aineita, joita et tunne tai joita et koskaan käyttäisi omassa keittiössäsi, jätä tuote hyllyyn.
— Professori ja tutkimusjohtaja Anne Tjønneland

Ei sääntöä ilman poikkeusta

Otetaan esimerkiksi myslipatukat. Ne luokitellaan usein ultraprosessoituihin ruokiin. Mutta myslipatukoita voi tehdä helposti myös itse kotona omassa keittiössä – onko kotitekoinen myslipatukka siis ultraprosessoitu?

Ei, Anne Tjønneland sanoo. Jos valmistat myslipatukoita kotona, et todennäköisesti lisää niihin emulgointiaineita, väriaineita tai happamuudensäätöaineita eli aineita, jotka usein löytyvät kaupassa myytävien myslipatukoiden ainesosaluettelosta. Ja juuri nämä ainesosat tekevät tuotteesta ultraprosessoidun.

Nappaa kotitekoisten myslipatukoiden ohje täältä

Valmistuotteissakin on kuitenkin suuria eroja.

Jotkin teollisesti valmistetut myslipatukat voivat sisältää vain hedelmiä, pähkinöitä ja ehkä hieman esimerkiksi kaakaota, kanelia, kookosta tai muita luonnollisia makuaineita. Ne eivät siis ole ultraprosessoituja, vaikka ostat ne kaupasta.

Toisessa ääripäässä ovat erittäin ultraprosessoidut myslipatukat, joiden ainesosista et tunnista suurinta osaa. Ja vastaavanlaisia tuotteita on paljon.

Anne Tjønneland korostaa, että on tärkeää tutustua tuotteen ainesosaluetteloon:

”Onko siinä aineosia, joita et tunne lainkaan tai joita et voisi käyttää omassa keittiössäsi, kuten emulgointiaineita, tai onko se valmistettu teollisilla menetelmillä, jotka eivät kotona onnistu? Silloin se on ultraprosessoitu.”

Lue myös: Näin muunnat grammat desilitroiksi

Onko ultraprosessoitu aina epäterveellistä?

Ei ole. Ja toisaalta sitten on monia terveellisinä pidettyjä tuotteita, jotka ovat itse asiassa ultraprosessoituja.

”Kaikki tietävät, että sipsit ja karkit eivät ole terveellisiä eikä niitä pitäisi syödä liikaa. Mutta kuluttajaa voi hämmentää se, että ultraprosessoituja tuotteita voidaan markkinoida terveellisinä,” Tjønneland selittää.

Ultraprosessoidun ruuan pakkauksessa voi nimittäin hyvinkin lukea esimerkiksi ”runsaskuituinen”, ”vähärasvainen”, ”ei sisällä lisättyä sokeria” tai ”hyvä proteiinin lähde”.

Lue myös: Nämä ruuat eivät ole ultraprosessoituja

Nainen miettii, mitkä ruuat ovat ultraprosessoituja ja mitkä prosessoituja.

SEKAVAA? Tutustu seuraaviin esimerkkeihin.

© iStock

Pikaopas: Ultraprosessoitu vai prosessoitu

Seuraavaksi listaamme tuotteita, jotka ovat tyypillisesti prosessoituja, ja tuotteita, jotka ovat usein ultraprosessoituja.

Myslipatukka-esimerkki osoittaa kuitenkin, että jos haluaa olla asiasta täysin varma, kannattaa tarkistaa tuotteen ainesosaluettelo ja noudattaa Anne Tjønnelandin muistisääntöä.

Ultraprosessoituja elintarvikkeita:

Nämä tuotteet ovat usein ultraprosessoituja:

  • Limonadit
  • Makeiset
  • Keksit
  • Myslipatukat
  • Jäätelö
  • Perunalastut
  • Teollisesti valmistettu leipä
  • Aamiaismurot
  • Makkarat
  • Pakastepizzat
  • Pikanuudelit
  • Kasvijuomat
  • Light-tuotteet
  • Valmisruoat
  • Keittojauheet
  • Leikkeleet, kuten kestomakkarat, voileipäkinkku jne.

Prosessoidut elintarvikkeet:

Tuotteet, jotka ovat usein prosessoituja mutta eivät ultraprosessoituja:

  • Keitetyt, säilötyt, paahdetut ja pakastetut kasvikset
  • Kotitekoinen tai lähileipomon leipä
  • Juusto
  • Maustamaton jogurtti ja rahka
  • Kalasäilykkeet
  • Raejuusto
  • Savustettu lohi
  • Pähkinät (myös paahdetut ja suolatut)
  • Kaurahiutaleet ja muut vastaavat viljatuotteet
  • Maito

NOVA-luokittelu: Elintarvikkeiden jaottelu

NOVA-luokittelussa elintarvikkeet jaotellaan neljään luokkaan sen mukaan, miten paljon niitä on teollisesti käsitelty. Luokittelua on kuitenkin kritisoitu, koska se ei kerro mitään esimerkiksi elintarvikkeen terveellisyydestä tai yksittäisten elintarvikkeiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Näet kunkin luokan napsauttamalla plussaa.

Luokka 1: Raaka-aineet

Luokka 1: Raaka-aineet

Prosessoimattomat tai hyvin vähän prosessoidut raaka-aineet.

Esimerkiksi tuoreet marjat, hedelmät ja vihannekset, tuore liha, kananmuna jne.

Luokka 2: Kevyesti prosessoidut raaka-aineet

Luokka 2: Kevyesti prosessoidut raaka-aineet

Prosessoidut ruuan valmistuksessa käyteyt niin sanotut kulinaariset ainesosat.

Esimerkiksi öljy, suola, jauhot ja sokeri.

Luokka 3: Prosessoidut ruuat

Luokka 3: Prosessoidut ruuat

Edellisten luokkien aineksista valmistettua ruokaa, jonka voi periaatteessa valmistaa kotikeittiössä.

Esimerkiksi juusto, olut, pikkelöidyt kasvikset, kotitekoinen leipä jne.

Luokka 4: Ultraprosessoidut ruuat

Luokka 4: Ultraprosessoidut ruuat

Valmistettu vain teollisuuden käytössä olevilla menetelmillä.

Tuotteisiin on usein lisätty keinotekoisia ainesosia (kuten emulgointiaineita), joita kotiruoka ei sisällä.

Sisältää usein paljon **erilaisia lisäaineita, kuten säilöntä-, väri- ja aromiaineita.

Esimerkkejä: makeiset, virvoitusjuomat, keksit, proteiinipatukat, maissihiutaleet ja kastikejauheet.