Mitä eroa on prosessoidulla ja ultraprosessoidulla ruualla?
Tutkijoiden mukaan ultraprosessoidun ruuan runsas syöminen kasvattaa merkittävästi sairauksien riskiä. Mutta milloin ruoka on ultraprosessoitua?
Tutkijoiden mukaan ultraprosessoidun ruuan runsas syöminen kasvattaa merkittävästi sairauksien riskiä. Mutta milloin ruoka on ultraprosessoitua?
Ultraprosessoitu ruoka on ollut viime aikoina huomion keskipisteessä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ultraprosessoitu ruoka voi lihottaa ja lisätä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riskiä.
Mutta ennen kuin hätäännyt ja tyhjennät keittiön kaapit kaikesta, mikä ei ole tuoretta tai itse pyydettyä tai poimittua, kannattaa lukea eteenpäin.
Sillä tiedätkö, mitä käsitteet prosessoitu ja ultraprosessoitu oikeastaan tarkoittavat?
Professori Anne Tjønneland kertoo, mitä eroa on prosessoidulla ja ultraprosessoidulla ruualla.
Aloitetaan prosessoidusta ruuasta.
Ruuan prosessointi eli jalostus tarkoittaa pohjimmiltaan vain sitä, että se ei ole enää alkuperäisessä muodossaan, Anne Tjønneland selittää.
”Kun raaka-aine valmistetaan jotenkin ruuaksi, esimerkiksi keitetään, paistetaan tai leivotaan, se on prosessoitu mutta ei ultraprosessoitu.”
Esimerkiksi kotona leivottu ruisleipä, kotitekoinen lihapata tai leipomon sämpylä ovat prosessoitua ruokaa.
Suuri osa syömästämme ruuasta on prosessoitua eli jalostettu jollakin tavalla.
Kaikkea prosessoitua ruokaa ei siis tarvitse välttää, vaan varoitukset koskevat nimenomaan ultraprosessoitua ruokaa.
Lue myös: Näin tunnistat ultraprosessoidut elintarvikkeet
Ongelma on se, että prosessoitujen ja ultraprosessoitujen tuotteiden erottaminen voi olla vaikeaa.
Tjønnelandilla on kuitenkin tätä varten konkreettinen kahden sanan muistisääntö: valmistusmenetelmä ja lisäaineet.
Onko tuote valmistettu menetelmällä, jota et voi itse käyttää omassa keittiössäsi – esimerkiksi kemiallisella muuntamisella, jossa elintarvikkeen ominaisuuksia muutetaan kemiallisten prosessien avulla? Entä sisältääkö elintarvike ainesosia, joita kotikeittiössä ei ole, kuten maltodekstriiniä tai emulgointiaineita?
Jos vastaat kyllä edes toiseen näistä kysymyksistä, tuote on todennäköisesti ultraprosessoitu.
Lue aineososaluettelo. Jos siinä on paljon aineita, joita et tunne tai joita et koskaan käyttäisi omassa keittiössäsi, jätä tuote hyllyyn.— Professori ja tutkimusjohtaja Anne Tjønneland
Otetaan esimerkiksi myslipatukat. Ne luokitellaan usein ultraprosessoituihin ruokiin. Mutta myslipatukoita voi tehdä helposti myös itse kotona omassa keittiössä – onko kotitekoinen myslipatukka siis ultraprosessoitu?
Ei, Anne Tjønneland sanoo. Jos valmistat myslipatukoita kotona, et todennäköisesti lisää niihin emulgointiaineita, väriaineita tai happamuudensäätöaineita eli aineita, jotka usein löytyvät kaupassa myytävien myslipatukoiden ainesosaluettelosta. Ja juuri nämä ainesosat tekevät tuotteesta ultraprosessoidun.
Nappaa kotitekoisten myslipatukoiden ohje täältä
Valmistuotteissakin on kuitenkin suuria eroja.
Jotkin teollisesti valmistetut myslipatukat voivat sisältää vain hedelmiä, pähkinöitä ja ehkä hieman esimerkiksi kaakaota, kanelia, kookosta tai muita luonnollisia makuaineita. Ne eivät siis ole ultraprosessoituja, vaikka ostat ne kaupasta.
Toisessa ääripäässä ovat erittäin ultraprosessoidut myslipatukat, joiden ainesosista et tunnista suurinta osaa. Ja vastaavanlaisia tuotteita on paljon.
Anne Tjønneland korostaa, että on tärkeää tutustua tuotteen ainesosaluetteloon:
”Onko siinä aineosia, joita et tunne lainkaan tai joita et voisi käyttää omassa keittiössäsi, kuten emulgointiaineita, tai onko se valmistettu teollisilla menetelmillä, jotka eivät kotona onnistu? Silloin se on ultraprosessoitu.”
Lue myös: Näin muunnat grammat desilitroiksi
Ei ole. Ja toisaalta sitten on monia terveellisinä pidettyjä tuotteita, jotka ovat itse asiassa ultraprosessoituja.
”Kaikki tietävät, että sipsit ja karkit eivät ole terveellisiä eikä niitä pitäisi syödä liikaa. Mutta kuluttajaa voi hämmentää se, että ultraprosessoituja tuotteita voidaan markkinoida terveellisinä,” Tjønneland selittää.
Ultraprosessoidun ruuan pakkauksessa voi nimittäin hyvinkin lukea esimerkiksi ”runsaskuituinen”, ”vähärasvainen”, ”ei sisällä lisättyä sokeria” tai ”hyvä proteiinin lähde”.
Lue myös: Nämä ruuat eivät ole ultraprosessoituja