Seisot myymälän käytävällä ja haluaisit mieluiten olla ostamatta (kauhean paljon) ultraprosessoituja elintarvikkeita. Mitä teet? Lue tämä opas ennen kuin vastaat.
KAUPASSA SAA OLLA SILMÄ TARKKANA että saa selville, onko elintarvike ultraprosessoitu vai ei.
Jos olet kuullut ultraprosessoiduista elintarvikkeista, tuskin olet kuullut niistä mitään hyvää. Tutkimusten mukaan ne yhdistyvät muun muassa kohonneeseen tiettyjen syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskiin.
Ultraprosessoitu ruoka sisältää usein myös sokeria, epäterveellistä rasvaa ja suolaa, joten niitä on syytä välttää tai ainakin vähentää niiden käyttöä.
Miten se sitten onnistuu? Tässä artikkelissa se kerrotaan.
Selvitetään ensimmäiseksi, mitä ultraprosessoidulla elintarvikkeilla oikein tarkoitetaan.
Ne ovat elintarviketeollisuuden erittäin monin tavoin käsittelemiä ja muokkaamia elintarvikkeita.
Ultraprosessoiduissa elintarvikkeissa on usein säilöntäaineita ja muita lisäaineita, jollaisia kotikokilla ei ole käytettävissään. Tällaisia ovat esimerkiksi väriaineet, maunvahventeet, teolliset makeutusaineet, sakeutusaineet, paakkuuntumisenestoaineet ja pintakäsittelyaineet.
Lue myös: Miksi ultraprosessoidut elintarvikkeet voivat olla ongelma
MAKEAT, LIMSAT, NAKSUT JA TEOLLISET LEIVONNAISET ovat eniten käytettyjä ultraprosessoituja eli erittäin pitkälle jalostettuja elintarvikkeita.
Lue myös: Limsat – näin haitallisia ne ovat
Australialaisen tutkimuksen mukaan ultraprosessoidun ruuan käyttö lisää kohonneen verenpaineen esiintymistä ja kattava tutkimusanalyysi osoittaa kaikkiaan 25 terveysriskiä, jotka liittyvät runsaaseen ultraprosessoitujen elintarvikkeiden käyttöön.
Kysyimme Tanskan sydänyhdistyksen ravintoneuvojalta Natasha Selbergiltä, pitääkö ultraprossessoituja ruokia välttää.
Selbergin mukaan ei kannata tuijottaa pelkkää prosessointiastetta, vaan olennaisia ovat elintarvikkeiden valmistusaineet, ja sydänterveydelle merkittävintä on sokerin, suolan ja rasvan määrä.
”Poikkeuksiakin voi olla, mutta ylivoimaisesti useimmissa ultraprosessoiduissa elintarvikkeissa on paljon rasvaa, suolaa tai sokeria”, sanoo Selberg.
Alla Tanskan sydänyhdistyksen neuvojen pohjalta KUNTO PLUSsan Suomea varten muokkaamat neuvot kauppareissulle, jolta tullessa ostoskassit eivät notku epäterveellisiä, ultraprosessoituja syötäviä.
Katso pakkauksen kääntöpuolelta, mistä tuote on tehty. Valmistusaineluettelo on paras johtolanka ultraprosessoitujen elintarvikkeiden paljastamisessa, sanoo sydänyhdistyksen ravintoneuvoja Natasha Selberg.
”Jos valmistusaineet ovat enimmäkseen sellaisia, joista et ole kuullutkaan, kyse on luultavimmin ultraprosessoidusta ruuasta, jossa on paljon lisäaineita”, toteaa Selberg.
Valitse tuotteita, joissa on luonnosta tuttuja aineksia, tai jotka ovat mahdollisimman lähellä aitoja aineksia.
Pitkä valmistusainelista ei välttämättä tarkoita sitä, että kyse olisi ultraprosessoidusta elintarvikkeesta, mutta todennäköisesti näin on.
”Kun vamistusaineita on vähän, kyse on yleensä perusaineksista. Pitkä lista viittaa yleensä siihen, että tuote on erittäin pitkälle jalostettu”, Selberg sanoo.
Jos haluat välttää esimerkiksi sokeria ja suolaa, katso, missä kohden luetteloa ne ovat.
”Kuluttajan voi olla vaikea tietää, onko annettu grammamäärä suuuri vai pieni. Valmistusaineet luetellaan siinä järjestyksessä, mitä tuotteessa on eniten. Jos sokeria tai suolaa on paljon, se on valmistusaineluettelon alkupäässä”, neuvoo Selberg.
Valitse tuotteita, joissa on punainen sydänmerkki tai vihreä tai musta avaimenreikämerkki, jotka ohjaavat valitsemaan terveellisiä tuotteita.
Sydänmerkki on kotimainen
Avaimenreikämerkki on Pohjoismainen.
Sydän- tai avaimenreikämerkityt tuotteet täyttävät yhden tai useampia seuraavista edellytyksistä:
Merkinnät eivät sinänsä kerro, ovatko tuotteet ultraprosessoituja, muta ne kertovat sen, että tuottessa on vähemmän sokeria, rasvaa tai suolaa muihin vastaaviin tuotteisiin verrattuna.
Suomessa hyvän valinnan tunnistaa sydänmerkistä. Sydänmerkkiä ei paineta pakettiin noin vain, vaan elintarvikkeiden valmistajat hakevat merkin käyttöoikeutta puolueettomalta asiantuntijaryhmältä. Käyttöoikeuden voi saada, jos tuote täyttää oman tuoteryhmänsä kriteerit.
Kaiken kaikkiaan Sydänmerkki-tuotteita on noin 2000 ja niistä useimmat löytyvät kaupoista. Osa on suurtalouskeittiöille.
Sydänmerkin paikka vaihtelee pakkauksissa, se saattaa olla myös pakkauksen selkäpuolella tai kyljessä.
Kaupassa törmää vähän väliä tuotteisiin, jotka vaikuttavat ensi silmäykselle terveellisiltä. Pakkauksen päällä saattaa lukea esimerkiksi sokeriton, kasvipohjainen tai runsaasti kuitua.
”Väittämien avulla voit myös tunnistaa epäterveellisiä tuotteita. Usein tuotteen kehutaan olevan jotakin, mutta sillä peitellään samalla sitä, että vaikka tuotteessa on yksi hyvä puoli, taustalla voi olla useampikin huono”, huomauttaa Natasha Selberg.
”Aamiaismurot ovat tästä hyvä esimerkki. Tuotteesta voidaan sanoa Korkea kuitupitoisuus, mutta kolmannes onkin sitten sokeria ja lisäaineita on niin, että riittää ja piisaa,” Selberg sanoo.
Myös ”kasvipohjainen“ sanalla voidaan tuottaa vääriä mielikuvia.
”Kun tuotteen kerrotaan olevan “kasvipohjainen“, voi helposti luulla, että siinä on paljon kasviksia, mutta näin ei välttämättä ole”, painottaa Natasha Selberg ja jatkaa:
”Myynnissä on paljon kasvipohjaisia tuotteita, joissa on paljon lisäaineita, ja tosinaan myös runsaasti suolaa tai sokeri ja tyydyttynyttä rasvaa, esim. palmuöljyä. Ja kun lisäaineita on paljon, ollaan jo aika kaukana puhtaasta ja luonnollisesta.”
Lue myös: Nam! – Punajuuriburgeri itse tehdyllä punajuuripihvillä
Ruskeilla ja hailakanvihreillä pakkauksilla pyritään antamaan vaikutelma luonnollisuudesta. Sisältö ei välttämättä ole sitä.
”Tuotteista yritetään antaa terveellinen vaikutelma värjäämättömän näköisellä pakkauksella ja vihreällä tekstillä tai luontoaiheisella kuvalla ja nimellä. Esimerkiksi energiapatukoissa on sellaisia, joita ei suklaapatukasta juuri erota, kun katsoo valmistusaineita”, huomauttaa sydänyhdistyksen ravintoneuvoja Natasha Selberg.
Hän kertoo myös kikasta, jota valmistajat käyttävät:
”Tuotepakkauksen päällä voi olla pähkinöitä, banaani, omena ja viljantähkiä, joilla luodaan mielikuva terveellisyydestä, runsaista hedelmistä ja muusta hyvästä, vaikka tuotteesta sitten löytyykin vain rippunen kuivattua hedelmää tai banaaniaromia.”
Näiden neuvojen avulla olet valmiimpi erottamaan ja välttämään ultraprosessoituja elintarvikkeita.
Jos olet tähän asti ollut ultraprosessoitujen elintarvikkeiden suurkuluttaja, huolettaa ehkä, miten on mahdollista ehtiä vielä laittamaan itse ruokaa kaiken muun kiireen keskellä. Sillä täytyy myöntää, että erittäin pitkälle jalostetut elintarvikkeet, kuten valmisruoat ja pikaruoka, voivat auttaa saamaan päivällisen pöytään nopeasti.
Lue myös: Päivällinen pöytään enintään 30 minuutissa
Terveellisen ruuan laittamisen hyvistä raaka-aineista ei tarvitse kestää tuntikausia.
”Terveellisesti voi syödä, vaikkei laittaisikaan kaikkea ruokaa alusta asti itse”, lohduttaa ravintoneuvoja Natasha Selberg.
Ja me KUNTO PLUSsassa olemme ehdottomasti samaa mieltä. Täältä saat hyviä vinkkejä. Hyviä ja terveellisiä ruokahetkiä!