Miten aurinkovoide toimii?

Aurinkovoide on paras suoja, kun aurinko porottaa, vai mitä? Mutta miten aurinkosuoja toimii? Mikä suojakerroin pitää valita? Ja miten voi välttää haitallisia aineita, kun käyttää aurinkovoidetta?

Nainen suihkuttaa aurinkosuojaa käsivarsiin

AURINKOSUOJA ON TÄRKEÄ – sen tietää jokainen, mutta tiedätkö, miten aurinkovoide toimii?

© iStock

Useimmat nauttivat auringonpaisteesta ja oleskelevat mielellään auringossa. Useimmat myös tietävät, että auringossa pitää käyttää reilusti aurinkosuojaa.

Mutta miten aurinkovoiteet toimivat? Mikä on kemiallinen aurinkosuoja ja mikä on fysikaalinen aurinkosuoja? Ja onko aurinkovoiteissa terveydelle haitallisia aineita?

Lue täältä, miten aurinkovoide suojaa auringon säteilyltä ja miten ihonsa voi suojata – ilman haitallisia aineita.

1 Kuinka aurinkosuoja toimii?


Aurinkovoide suojaa ihoa haitallisilta UV-säteiltä kemiallisella tai fysikaalisella aurinkosuojalla.

Fysikaalinen aurinkosuoja jättää iholle vaalean voidekerroksen, joka heijastaa säteilyn pois. Kemiallinen aurinkosuoja imeytyy ihon pintakerrokseen, jolloin suojavoide imee auringon säteet itseensä ja muuttaa ne lämmöksi.

Kemialliset aurinkosuojavoiteet ovat yleisimpiä, minkä lisäksi on voiteita, joissa yhdistyvät sekä kemiallinen aurinkosuoja että fysikaalinen aurinkovoide.

Fysikaalisisissa aurinkosuojavoiteissa on myös sellaisia, joissa on nanopartikeleita, jotka eivät näy iholla valkoisena niin kuin tavalliset fysikaaliset aurinkosuojavoiteet.

2 Millaisia aurinkosuojavoiteita on?


Aurinkosuojat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:

  • Kemialliset aurinkosuojat
  • Fysikaaliset aurinkosuojat
  • Fysikaalinen nano-aurinkosuoja

Euroopan komission mukaan myös fysikaaliset nano-aurinkovoiteet ovat turvallisia.

Mahdollisia hormonihäiritsijöitä sisältäviä kemiallisia aurinkosuojia ei kannata käyttää raskaana ollessaan eikä pikkulapsille. Fysikaaliset aurinkosuojat ovat turvallisempia raskausaikana.

Kemiallinen aurinkosuoja

Kemiallinen aurinkosuoja sisältää kemiallisia yhdisteitä, jotka imeytyvät ihon pintakerrokseen ja imevät itseensä UV-säteilyä, joka muuttuu lämmöksi ja poistuu iholta.

  • Hyvät puolet Kemiallinen aurinkosuojavoide von helppo levittää, eikä siitä jää valkoista kerrosta. Kemialliset aurinkosuojat ovat yleisimpiä aurinkovoiteita.

  • Huonot puolet Kemiallinen aurinkosuoja on levitettävä noin 20 minuuttia ennen aurinkoon menoa, että se ehtii imeytyä ihon pintakerrokseen. Jotkin kemialliset aurinkosuojavoiteet saattavat ärsyttää ihoa.

Kaikki kemialliset UV-suojat eivät myöskään ole ympäristöystävällisiä. Kun valitsee Joutsenmerkityn aurinkosuojan, voi olla varma, että se on turvallinen sekä käyttäjälle että ympäristölle.

Fysikaaliset aurinkosuojat

Fysikaalinen aurinkosuoja jättää iholla suojaavan kalvon, joka heijastaa UV-säteet iholta.

  • Hyvät puolet Fysikaalinen aurinkosuoja eli mineraaliaurinkosuoja toimii heti. Sen imeytymistä ei tarvitse odottaa. Fysikaalinen aurinkosuoja ei yleensä aiheuta allergiaa eikä ärsytä ihoa.

  • Huono puolet Fysikaalinen aurinkosuoja jättää iholle vaalean kerroksen, ja sitä on hankala levittää tasaisesti. Koska fysikaalinen aurinkovoide levittyy heikosti, on suurempi riski, että osa ihosta jää vaille suojaa ja koska fysikaalinen aurinkosuoja jää ihon pintaan, se pyyhkiytyy kemiallista arurinkovoidetta helpommin pyyhkeeseen tai vaatteisiin.

Fysikaalinen aurinkosuoja tunnetaan nimellä mineraaliaurinkosuoja, koska sen ainesosat ovat mineraaleja. EU:ssa hyväksyttyjä mineraaliaurinkovoiteissa on jopaa kumpaa näistä mineraaleista:

  • titaanidioksidia
  • sinkkidioksidia.

Jos haluat varmistaa, että aurinkosuojavode ei sisällä haitallisia kemikaaleja, valitse Joutsenmerkitty aurinkovoide – kemiallinen tai fysikaalinen tai niiden yhdistelmä.

Fysikaalinen nano-aurinkovoide

Fysikaalisia aurinkovoiteita on myös nanopartikkeleita sisältäviä.

Fysikaalinen nano-aurinkovoide sisälltää mineraalit niin pieniniä hiukkasina, että ne eivät jätä iholle valkoista kerrosta, ja aurinkovoide on myös ohuempaa ja helpompaa levittää.

Toisaalta nano-aurinkosuojat ovat toistaiseksi melko vähän tutkittuja, eikä niiden vaikutuksesta iholla tai ympäristössä tiedetä paljoakaan.

Jos haluat aurinkovoiteen, jossa ei ole nanopartikkeleita, kannattaa tarkistaa ainesosaluettelo. Ainesosissa on ilmoitettava, jos aurinkosuojassa on nano-partikkeleita. Joutsenemerkityissä aurinkosuojissa ei ole nano-partikkeleita.

Grafik fysikaalinen aurinkosuoja vs. kemiallinen aurinkosuoja
© I FORM

3 Onko aurinkovoide paras suoja auringon UV-säteitä vastaan?


Monet luulevat, että aurinkosuojavoiteen vaikutus kestää koko päivän.

Aurinkovoide ei kuitenkaan anna 100-prosenttista suojaa iholle. Osa säteistä pääsee kuitenkin iholle. Siksi on tärkeää, että täydentää suojavaikutusta aurinkovoiteen lisäksi myös muilla tavoilla.

  • Varjo antaa paremman aurinkosuojan kuin aurinkovoide. Vaikka varjossakin saa UV-säteilyä, varjo suojaa haitalliselta säteilyltä.

  • Seuraavaksi paras suoja ovat vaatteet. Tummat, löysät, tiiviit kankaat suojaavat parhaiten, Ohuet, märät ja kuluneet vaatteet suojaavat huonommin.

  • Muista myös suojata silmät UV-säteiltä, sillä aurinko voi vahingoittaa silmiä.

4 Milloin aurinkovoidetta pitää laittaa?


Aurinkovoidetta on laitettava ennen kuin menee aurinkoon – erityisesti, jos käyttää kemiallista aurinkosuojaa.

Lue myös: 5 virhettä aurinkovoiteen käytössä

Kemiallisen aurinkosuojan pitää antaa imeytyä, että se toimii. Levitä kemiallinen aurinkosuoja 20 minuuttia ennen aurinkoon menoa.

Parasta on laittaa aurinkovoidetta kahteen kertaan 20 minuutin välein, niin aurinkovoidetta tulee todennäköisemmin levitettyä kaikkiin kohtiin.

5 Miten usein aurinkovoidetta pitää lisätä?


Jos aikoo olla koko päivän auringossa, yksi kerta aurinkovoidetta ei riitä.

Pääsääntö on lisätä aurinkovoidetta useita kertoja päivän mittaan ja aina, kun on käynyt uimassa, aina, jos hikoilee tai kun on kuivannut itsensä pyyhkeeseen tai pyyhkinyt kasvojaan.

6 Mitä UV-indeksi tarkoittaa?


UV-indeksi on kansainvälinen mitta-asteikko, joka on peräisin maailman terveysjärjestö WHO:lta. UV-indeksi kertoo UV-säteilyn (ultraviolettisäteily) voimakkuuden ja sitä kautta auringossa palamisen riskin.

UV-säteilyn määrä riippuu pilvisyydestä, otsonikerroksen paksuudesta, paikan korkeudesta merenpinnasta jne.

Lue myös: UV-indeksi – mikä se on ja milloin iho ruskettuu?

UV-säteilyn voimakkuutta kuvataan asteikolla 1–11 viidellä eri tasolla

  • 0–2 Heikko Aurinkosuojaa ei tarvita.
  • 3–5 Kohtalainen Aurinkosuojaa aletaan tarvita. Käytä aurinkovoidetta jne. Keskipäivällä kannattaa olla varjossa.
  • 6–7 Voimakas Käytä aurinkovoidetta jne. Keskipäivällä kannattaa olla varjossa.
  • 8–10 Hyvin voimakas Vältä auringossa oleskelua keskellä päivää, käytä korkeaa suojakerrointa ja auringolta suojaavia vaatteita.
  • 11+ Äärimmäisen voimakas Vältä auringossa oleskelua keskellä päivää, käytä korkeaa suojakerrointa ja auringolta suojaavia vaatteita.

7 Mitä UV-säteily on?


UV-säteilyä on kolmea eri aallonpituutta

  • UVA
  • UVC
  • UVB

Kirjoitetaan myös muodossa UV-A, UV-B ja UV-C.

UVA-säteily

UV-säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. UVA-säteilyn aallonpituus on 315–400 nanometriä (nm). Maahan tulevasta auringon UV-säteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä.

UVA-säteily tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin ja saa ihon suojaamaan syvimpia ihokerroksia muuttamalla melaniinipigmentin avulla ihon ruskeaksi. Kun pigmenttiä tulee lisää, iho paksuuntuu. UVA-säteilyä pidettiin aiemmin vaarattomana, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan kaikki UVA-säteily, myös UVA, edistää ihosyövän syntyä.

UVA-säteily, vanhentaa ihoa, jolloin iholle tulee ennenaikaisesti ryppyjä ja juonteita sekä maksaläiskiä.

Luonnostaan tummalla iholla on parempi suoja palamiselta

Ihossa oleva melaniinipigmentti antaa iholle sen sävyn. Mitä tummempi ihonväri, sitä enemmän melaniinia. UVA-säteily tummentaa ja lisää olemassa olevaa pigmenttiä. Kun ihossa on luontaisesti paljon melaniinia, iho palaa vähemmän herkästi.

Melaniini suojaa ihosolujen ydintä, tumaa. Auringon säteiden vaikutuksesta iho alkaa tuottaa lisää melaniinia ja melaniini siirtyy ihosolujen tuman suojaksi imemällä itseensä auringon säteilyä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ruskettunutkaan voisi paistatella auringossa ilman aurinkosuojaa, sillä rusketus antaa suojaa vain suojakertoimen 4 verran, mikä on todella vähän.

UV-säteet vahingoittavat kaikkien ihoa ja lisäävät ihosyöpäriskiä, lisäksi myös tummaan ihoon tulee ryppyjä ja iho vanhenee ja siinä missä vaaleaihoisenkin.

UVC-säteily

Ilmakehän otsonikerros suodattaa käytännössä kaikki auringon UVC-säteilyn ennen kuin se yltää maahan.

UVC:tä käytetään ilman, pintojen ja esineiden desinfiointimenetelmänä, jolla voidaan pienentää tautien tartuntariskiä.
Desinfioinnissa käytetään lampuilla tuottettua ns. Far-UVC-säteilyä, joka ei aiheuta ihmisille haittaa, mutta pystyy tuhoamaan mikrobit ja virukset.

UVB-säteily

UVB-säteilyn aallonpituus on 280 – 315 nm, ja sitä on noin 5 % maahan tulevasta UV-säteilystä. Suurin osa UVB-säteilystä suodattuu pois otsonikerroksessa.

UVB-säteily tunkeutuu vain ihon pintaosiin. UVB-säteilykin ruskettaa, mutta se myös polttaa ihoa ja altistaa suurina määrinä ihosyöville. UVB-säteily veltostuttaa ihoa ja aiheuttaa ryppyjä ja juonteita ja maksaläiskiä sekä lisää ihosyövän riskiä.

Lue myös: Auttaako aurinko finneihin tai akneen?

Kolmen henkilön varjot hiekalla

ULTRAVIOLETTISÄTEILYÄ ON ENITEN keskipäivällä. Kun oma varjo on omaa pituutta lyhyempi, on syytä käyttää aurinkosuojaa tai suojautua muuten auringolta. Siestassa on järkeä!

© iStock

8 Pitääkö pilvisellä säällä käyttää aurinkosuojaa?


Kyllä, aurinkosuojaa on hyvä käyttää vaikka taivas olisi pilvessä.

Vaikka aurinko ei paista, UV-indeksi voi olla yli 3, mikä on raja sille, tarvitseeko aurinkovoidetta. Noin 30–70 % UV-säteilystä läpäisee pilvet.

Käytä siis päivällä kesäkuukausina aina aurinkosuojaa. Päivän paikkakuntakohtaisen UV-indeksin ja UV-ennusteen näkee Ilmatieteen laitoksen [UVI-ennusteesta].(https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste)

Lue myös: Onko sinulla huuliherpesvirus? Muista aurinkosuojan sisältävä huulirasva!

9 Näin opit muistamaan aurinkovoiteen


Vaikka kuinka tietää, että aurinkosuojaa pitäisi käyttää, aurinkovoide pääsee helposti unohtumaan. Nämä ovat yleisimpiä syitä, miksi aurinkosuojaa ei käytetä:

  1. Aurinkovoidetta unohtuu laittaa.
  2. Huoli siitä, onko aurinkovoide terveydelle haitaksi.
  3. Luulo, että aurinkovoide estää D-vitamiinin muodostumista.
  4. Luulo, että ilman aurinkovoidetta ruskettuu nopeammin.

Aurinkovoiteen unohtuminen korjautuu sillä, että pitää aina mukanaan pientä aurinkovoidetta. Huolesta, että aurinkovoide olisi terveydelle haitaksi, pääsee sillä, että käyttää Joutsenmerkittyä aurinkosuojavoidetta. Ne ovat tutkitusti turvallisia ja ympäristöystävällisiä.

Väitteisiin aurinkosuojasta ja D-vitamiinista sekä ruskettumisen nopeudesta ja aurinkovoiteesta keskitytään lähemmin seuraavissa kohdissa:

10 Saako riittävästi D-vitamiinia, jos käyttää aurinkovoidetta?


Kesäkuukausina useimmat saavat riittävästi D-vitamiinia, jos vain oleskelevat ulkona auringossa edes pari kertaa viikossa. D-vitamiinia saa auringosta tarpeeksi kesällä, kun saa aurinkoa 10–15 minuuttia muutaman kerran viikossa käsiin, käsivarsiin ja kasvoihin. Jos saa aurinkoa koko vartalolle 2 kertaa viikossa edes 15 minuuttia kerralla, se riittää.

D-vitamiinia muodostuu, vaikka olisi aurinkovoidetta, koska osa säteilystä pääsee kuitenkin läpi ja koska aurinkosuojaa saa harvoin levitettyä aivan kaikille ihoalueille.

Aurinkovoide ei siis estä saamasta riittävästi D-vitamiinia. Asiaa on tutkittu kokeellisesti: Younget al. Optimal sunscreen use, during a sun holiday with a very high ultraviolet index, allows vitamin D synthesis without sunburn, Br. J. Dermatol. 2019.

Jos D-vitamiini imeytyy huonosti tai jos kärsii sairauksista, joita aurinko pahentaa, voi huoletta käyttää D-vitamiinilisää ympäri vuoden. D-vitamiinin yliannostuksen voi saada vain, jos käyttää vahvaa D-vitamiinin yliannosta pitkäaikaisesti. Turvallisen päiväannoksen yläraja on 100 mikrogrammaa D3-vitamiinia vuorokaudessa.

11 Ruskettuuko, jos käyttää aurinkovoidetta?


Ruskettuu, mutta hitaammin. Aurinkosuojaa käyttämällä välttyy myös haitallisten UV-säteiden vaikutuksilta, kuten ihon ennenaikaiselta vanhenemiselta ja rypyiltä sekä palamiselta.

Lue myös: 6 neuvoa auringonpolttaman lievittämiseen

Nainen auringossa hattu ja aurinkolasit päässä

MUISTA AURINKOVOIDE, HATTU JA AURINKOLASIT Tärkeintä on kuitenkin oleskella keskipäivän aikaan varjossa.

© iStock

12 Paljonko aurinkovoidetta pitää laittaa?


Että saa voideltua aurinkovoiteella koko vartalon, tarvitsee kourallisen aurinkovoidetta. Jos voidetta laittaa vähemmän, se ei suojaa ilmoitetun aurinkosuojakertoimen mukaisesti.

Jos levittää kovin ohuesti aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on 15, se vastaa vain noin aurinkosuojakerrointa 2.

Nainen puristaa putkilosta aurinkovoidetta kädelleen

LAITA REILUSTI AURINKOVOIDETTA – käytä kourallinen koko kehon voiteluun.

© iStock

13 Mitä aurinkovoiteen aurinkosuojakerroin tarkoittaa?


Aurinkovoiteessa pitää olla aurinkosuojakerroin/SPF (sun protection factor)/SK (suojakerroin).

Aurinkovoiteen suojakerron kertoo miten kauan iho kestää auringossa palamatta aurinkovoiteen kanssa verrattuna aikaan, jonka iho kestäisi ilman aurinkovoidetta.

Jos aurinkovoiteen SPF eli aurinkosuojakerroin on 15, iho kestää palamatta auringossa 15 kertaa kauemman kuin ilman aurinkovoidetta.

Aurinkovoiteiden antamaa aurinkosuojaa kuvataan myös suojan tason mukaan. Katso taulukko alempana.

Aurinkosuojakerroin on vain viitteellinen, ja voiteen antamaan suojaan vaikuttavat myös muut tekijät, esimerkiksi:

  • Mihin aikaan päivästä auringossa ollaan
  • Onko taivas pilvessä
  • Paljonko aurinkovoidetta on levitetty iholle
  • Uiminen, pyyhkeellä kuivaaminen, tai hikoilu aurinkovoiteen levittämisen jälkeen.

Aurinkovoiteet – luokitukset ja aurinkosuojakertoimet

Luokka Aurinkosuojakerroin (SPF)
Matala suoja Aurinkosuojakerroin 6-10
Kohtalainen suoja Aurinkosuojakerroin 15-25
Korkea suoja Aurinkosuojakerroin 30-50
Erittäin korkea suoja Aurinkosuojakerroin 50+
Lähde: Tanskan syöpäyhdistys

Mikä aurinkosuojakerroin pitää valita?

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on hyvä käyttää kesällä vähintään aurinkosuojakerrointa 15. Eteläisissä maissa aurinkosuojakertoimen on syytä olla vähintään 30.

Aurinkosuojakerroin 15 estää noin 93 % auringon UV-säteilystä. Aurinkosuojakerroin 30 suojaa noin 97 prosentilta säteilystä. Aurinkosuojakertoimen tuplaaminen ei siis tuplaa tehoa.

Lue myös: Aurinkosuojakertoimet – Mikä SPF pitää valita?

Aurinkovoide ihotyypin mukaan

Kun UV-indeksi on 3 tai korkeampi, käytä aurinkovoidetta. Ota myös huomioon ihotyyppisi, niin tiedät miten varoivainen auringossa pitää olla.

Mikä on sinun aurinko-ihotyyppisi? Lue täältä

Ihotyyppejä on kuusi erilaista, jossa 1 on vaalein ja 6 tummin. Jos olet ihotyyppiä 1, ihosi palaa auringossa jo 15 minuutissa, kun UV-indeksi on 7. Jos ihosi on tyyppiä 6, ihosi kestää aurinkoa 55 minuuttia tason 7 UV-indeksillä.

Keltainen aurinkovarjo, sininen taivas ja aurinko paistaa korkealta

KUN AURINKO ON KORKEIMMILLAAN kannattaa mennä varjoon.

© iStock

14 Voiko aurinkovoide vanhentua?


Monella jää aurinkovoidetta yli kesän jälkeen. Yhdysvaltalaisen Medical News Todayn mukaan aurinkovoide säilyy toimivana kolme vuotta, kunhan sitä säilytetään oikein – eli aurinkovoidetta voi vielä käyttää seuraavana vuonna.

Oikein (poissa valosta, kuivassa ja viileässä) säilytetty aurinkovoide on seuraavana kesänä yhtä tehokasta kuin edellisenäkin.

Jos aurinkovoide on pilaantunut – jos sitä on säilytetty auringossa tai liian kuumassa tai siihen on päässyt bakteereita (esimerkiksi hiekan tai veden mukana) – sitä ei pidä käyttää. Näistä merkeistä tunnistat, onko aurinkovoide pilalla:

  • Tuoksuuko se omituiselta?

  • Onko sen väri muuttunut?

  • Onko sen koostumus muuttunut?

Jos aurinkovoiteessa on mitään epäilyttävää, älä käytä sitä, vaan hanki uusi.

Lisää tietoa auringon syöpäriskeistä: Syöpäjärjestöjen Tunne syöpäriskit -sivusto