Useimmille maksaläiskät, aurinkokesakot ja muut pigmenttihäiriöt tulevat tutuksi, kun vuosia karttuu päälle neljänkymmenen. Miksi maksaläiskiä ja muita vastaavia tulee? Entä onko maksaläiskä ikuinen? Ihotautilääkäri vastaa.
MAKSALÄISKÄ – vaikea välttää ja vielä hankalampi häivyttää kokonaan, mutta kyllä sen saa piiloon ja vaalenemaankin.
Pigmenttiläiskä, maksaläiskä, ikäkesakko, melasma, solaarilentigo – kaikki ne ovat ihon pigmenttihäiriöitä ja ruskeita läikkiä kasvoissa ja käsissä. Niitä voi kuitenkin vaalentaa ja varsinkin peittää.
Ennen kuin ostat kalliita voiteita ja järeitä käsittelyitä, lue tämä. Voit nimittäin ehkäistä tai ainakin jarruttaa niiden ilmaantumista omilla toimillasi. Ja jos olet päättänyt hoitaa pigmenttiläiskät pois, maksoi mitä maksoi, katso alta pari asiaa, jotka on syytä ottaa huomioon. Lue ihotautilääkärin neuvot, joilla maksaläiskä on pian muisto vain ja joilla hankkiudut eroon myös ikäkesakoista ja muista pigmenttihäiriöistä turvallisesti ja tehokkaasti.
Pigmenttimuutos, pigmenttilaikku tai pigmenttiläiskä ja maksaläiskä tarkoittavat kaikki samaa asiaa eli melasmaa. Nimestä huolimatta maksaläiskä ei ole missään tekemisissä maksan toiminnan kanssa. Ainoa yhteys on, että maksaläiskä on väriltään ruskea.
Yleisimpiä pigmenttihäiriöitä ovat aurinkokesakot eli ikäkesakot eli solaarilentigot. Pienet tummat pilkut ovat varsinkin ikäihmisillä tavallisia ja vaarattomia, sileitä laikkuja ihossa. Kesakkoja tulee auringonvalolle paljon altistuneisiin kohtiin, kuten kasvoihin, hartioihin ja kämmenselkiin.
Maksaläiskä eli melasma on epämääräisen muotoinen tumma alue usein otsassa, poskilla ja ylähuulella. Maksaläiskä ulottuu syvemmälle ihoon kuin aurinkokesakko, joten se on vaikeampi vaalentaa ja ehkäistä.
Melanosyyttisolut tuottavat tummaa melaniini-pigmenttiä. Hormonit sekä runsas auringonvalo saavat pigmentintuotannon sekaisin niin, että ihoon syntyy maksaläiskä. Joskus maksaläiskä saattaa hävitä itsestään tai haalistua talvella
Maksaläiskä on ihon liikapigmentaatio, joka syntyy yleensä auringonvalon seurauksena. Verinahan melanosyyttisolut tuottavat ihoon melaniinipigmenttiä suojaamaan ihoa auringolta. Maksaläiskä ilmaantuu usein molemmille puolille kasvoja ja tummuu auringossa. Maksaläiskä on yleisempi naisilla. Maksaläiskä voi tulla myös nuoremmille usein raskauden, ehkäisytablettien käytön tai hormonihoidon yhteydessä. Raskausmaksaläiskä saattaa hävitä raskauden jälkeen. Maksaläiskä on vaaraton, eikä siitä ole muuta haittaa kuin epätasainen ihon sävy.
Maksaläiskä muuttaa väriä.
Maksaläiskä muuttuu pinnaltaan erilaiseksi.
Maksaläiskä suurenee.
Maksaläiskä vuotaa verta.
Yleisimmät syyt siihen, että ihoon tulee maksaläiskä ovat runsas auringonvalo ja hormonaaliset syyt.
LIIKAA AURINKOA
Maksaläiskä johtuu useimmiten auringonvalosta. Kun iho saa liikaa aurinkoa vuosien ajan, siihen tulee tummia pigmenttiläiskiä. Varsinkin aurinkokesakot ovat seurausta liiasta pitkäaikaisesta altistumisesta auringolle. Ultraviolettivalo saa melanosyytit tuottamaan melaniinia epätasaisesti, jolloin syntyy läiskiä.
HORMONIHÄIRIÖT
Maksaläiskä voi aiheutua myös hormonitasapainon heilahtelusta. Raskaus sekä estrogeenia ja progesteronia sisältävät ehkäisypillerit ja hormonihoidot lisäävät pigmenttisolujen aktivisuutta niin, että ihoon syntyy auringonvalon vaikutuksesta maksaläiskä.
Maksaläiskä ilmaantuu useimmiten kuulaaseen ja herkkään vaaleaan ihoon.
Taipumus periytyy. Jos sukulaisilla on paljon maksaläiskiä, niitä tulee todennäköisesti itsellekin.
Maksaläiskä saattaa johtua myös vuosien ulkona työskentelystä ilman kunnon aurinkosuojaa.
Maksaläiskät lisääntyvät iän myötä, ja 40 ikävuoden jälkeen maksaläiskät alkavat tummua.
Hormonaalinen maksaläiskä ilmaantuu tyypillisesti raskauden aikana tai ehkäisypillereitä käytettäessä.
Maksaläiskä eli pigmenttiläiskä on yleensä vaaraton värivirhe. Jos maksaläiskänä pidetty läiskä on erityisen tumma, erilainen kuin muut maksaläiskät, tai siinä tuntuu koskettaessa kipua, kyse voi olla ihokasvaimesta tai alkavasta ihosyövästä.
Maksaläiskät poistavia ja vaalentavia hoitoja on tarjolla jos jonkinlaisia. Osaa hoidoista tehdään vain kauneusklinikoilla, joten ammattilaisen vastaanotolle tulee asiaa, jos läiskien peittäminen ei riitä. Kotituotteiden vaalentava teho on usein heikko, mutta laserhoidoista ja hapoista ihoon voi tulla valkotäpläisyyttä.
LUE MYÖS: Mietityttääkö ihokarvojen poisto kasvoista? 9 hyvää neuvoa karvanpoistoon
KUORINTA
Pigmenttiläiskiä vaalentavista ihon pintakerroksen kuorinnoista tehokkaimpia ovat keskivahvat TCA-kuorinnat, joita tehdään kauneusklinikalla 15–50-prosenttisella trikloorietikkahapolla. Jessner-kuorinta kuorii koko ihon uloimman kerroksen salisyyli- ja maitohappococktaililla. Iholta menee toipumiseen vähintään viikko, ja sitä on suojattava auringolta puoli vuotta.
VALOIMPULSSI (IPL)
IPL eli Intense Pulsed Light -käsittelyssä valoimpulssi imeytyy melaniiniin, joka kuumenee, ja maksaläiskä ensin tummuu ja sitten hajoaa ja vaalenee. Hoito toistetaan noin kuukauden välein muutamasta puoleentusinaan kertaa. IPL toimii erityisen hyvin auringon aiheuttamiin pigmenttimuutoksiin. Iho tulee suojata auringolta vähintään kuukausi hoitosarjan jälkeen
MESOTERAPIA
Mesoterapia on monineulahoito, jossa ihon keskikerrokseen ruiskutetaan hyvin ohuilla neuloilla traneksaamihappoa, n-asetyyliglukosamiinia ja C-vitamiinia. Ihoon ruiskutettavat aineet estävät ihon väriaineen, melaniinin muodostumista tyrosiinista vähentämällä tyrosinaasi-entsyymin aktiivisuutta. Myös traneksaamihappovoiteet estävät tyrosinaasin toimintaa.
TABLETIT
Hormoniperäinen maksaläiskä ei lähde ihon pintakäsittelyllä. Tutkimuksissa lupaavia tuloksia on saatu 500 mg:n päiväannoksella traneksaamihappoa tabletteina. Traneksaamitabletteja saa meillä myydä vain runsaiden kuukautisten hoitoon, ja tablettien käytön lopettamisen jälkeen myös maksaläiskät palaavat, eikä pitkäaikaisvaikutuksista ole tutkittua tietoa.
Tehokkain menetelmä maksaläiskiä ja muita pigmenttihäiriöitä vastaan on ehdottomasti niiden ehkäiseminen. Mikään hoito ei toimi niin hyvin kuin se, että ei päästä läiskiä syntymään. Parhaat keinot välttää pigmenttihäiriöt ovat nämä:
1. Kunnon aurinkosuoja
Niin se vain on. Jos ei ihoa suojaa auringolta, pigmenttisolut eli melanosyytit alkavat iän myötä tuottaa pigmenttiä epätasaisesti niillä ihon alueilla, jotka ovat useimmin alttiina auringolle, siis kasvoihin, kaulaan, kämmenselkiin ja olkapäihin. Jos haluat välttää maksaläiskät ja muut pigmenttihäiriöt, suojaa iho tehokkaasti keväthankien auringolta ja kesällä kovimmalta paahteelta: käytä kasvoja varjostavaa päähinettä ja aurinkosuojavoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30.
2. Vaihda pillereitä
Jos olet vastikään vaihtanut ehkäisypillerimerkkiä ja ihollesi alkaa ilmaantua maksaläiskiä, pyydä lääkäriltä merkkiä, joka ei lisää ihon valoherkkyyttä. Jos läiskät häiritsevät, asian kanssa ei kannata aikailla, jottei läiskiä ehdi tulla lisää, sillä hormoniperäisiä maksaläiskiä on erityisen vaikea saada vaalenemaan.
Aurinkoaltistuksesta johtuvia maksaläiskiä voi jonkin verran vaalentaa kotikonsteilla. Myös syvemmälle ulottuvia hormoniperäisiä läiskiä on kliinisissä kokeissa saatu hoidettua 5 % traneksaamihappoa sisältävillä voiteilla, joita ei vielä ole Suomessa myynnissä.
VAALENTAVAT KOTIKUORINNAT
Kotikuorinnat ovat kevyitä hoitolatuotteisiin verrattuna. Kemialliset AHA-hedelmähappo-, entsyymi- ja salisyylihappokuorinnat ovat tehokkaimpia. Herkkää, atooppista tai couperosa-ihoa ei kannata kuoria vahvimmilla kotiaineilla, sillä iho voi ärtyä kuorinta-aineista. Kuorinnan tukena on hyvä käyttää vaalentavaa seerumia. Kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä melaniinin tuotanto hidastuu vasta noin parissa kuukaudessa.
MIKRONEULAUS
Mikroneulausta tehdään kauneusklinikoilla, mutta sen voi periaatteessa tehdä myös itse. Iho on syytä desinfioida ennen ja jälkeen ihon rullailua mikroneuloilla. Neulojen tulee upota ihoon pystysuorassa, jotta ne pistävät eivätkä revi. Kun ihon pinta rikotaan, se alkaa uudistaa itseään, jolloin myös pinnalliset maksaläiskät vaalenevat. Hoitoloissa iholle levitetään lopuksi rauhoittava naamio.
Lue myös: Ruusufinni – mitä punoittavalle ja rakkulaiselle iholle voi tehdä?
Lähde: ihotautilääkäri, professori P. Bjerring
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 7/2022.