Kammottaako ajatus paastoamisesta mutta sen terveyshyödyt toisaalta kiinnostaisivat? Katso tutkijan vinkit kolmesta vaihtoehtoisesta tavasta saavuttaa paaston vaikutukset – ilman paastoa.
PAASTO ei ole kaikkien juttu.
Viime vuosina paastoaminen on ollut paljon esillä sen mahdollisten terveyshyötyjen vuoksi.
Tutkimuksissa paastolla on todettu yllättävän monia myönteisiä vaikutuksia – tosin toistaiseksi enimmäkseen koe-eläimillä.
Koe-eläimet banaanikärpäsistä apinoihin elävät huomattavasti pidempään ja kärsivät vähemmän ikääntymiseen liittyvistä sairauksista, jos niiden on mahdollista syödä vain rajattuna aikana vuorokaudesta.
Lue myös: Paaston kuusi uskomatonta vaikutusta
Ei ole varmaa näyttöä siitä, että paastoamisella olisi samanlaisia ihmeellisiä vaikutuksia ihmisiin, mutta yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että paastoaminen voi ehkäistä sairauksia, helpottaa laihtumista, parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja tehostaa suorituskykyä myös ihmisillä.
Jos ajatus puoli vuorokautta kurnivasta vatsasta ei kuitenkaan kiinnosta, vaihtoehtojakin on.
Lue myös: Pätkäpaasto – toimiiko se, vai onko se vaarallista?
Kysyimme tutkijalta, joka on perehtynyt elimistön paaston aikana tuottamiin ketoaineisiin ja niiden vaikutuksiin, voisiko paaston myönteisiä vaikutuksia saada aikaan muilla konsteilla.
Asiantuntijamme listasi kolme vaihtoehtoista tapaa vauhdittaa niiden ketoaineiden tuotantoa, jotka ovat todennäköisesti paaston myönteisten vaikutusten takana.
Kun ponnistelet erityisen rankasti spinningpyörän selässä, kuntosalilla tai vaikkapa juoksulenkillä, elimistössäsi alkaa muodostua laktaattia eli maitohappoa.
Maitohapoilla on monia samoja vaikutuksia kuin ketoaineilla, joita muodostuu paastotessa – ne toimivat sekä tulehdusta että syöpää ehkäisevästi.
Laboratoriotutkimukset osoittavat, että sekä ketoaineet että laktaatti vaikuttavat solujen pintareseptoreihin tavalla, joka torjuu syöpäsolujen kasvua.
Jos paastoat ja harrastat liikuntaa samanaikaisesti, rasvanpoltto ja samalla ketoaineiden tuotanto kiihtyvät.
Tämä johtuu siitä, että elimistö kuluttaa hiilihydraattivarastot nopeammin loppuun vastatakseen treenatessa kasvavaan energiantarpeeseen ja tarvitsee pian lisää polttoainetta jostain muusta lähteestä – elimistön rasvavarastoista. Rasvan palaessa muodostuu myös ketoaineita.
LIIKUNTA saa elimistön paaston kaltaiseen tilaan ja tuottaa näin vastaavia myönteisiä vaikutuksia.
Säännöllinen liikunta parantaa ajan mittaan myös insuliiniherkkyyttä. Insuliini on hormoni, joka poistaa sokeria verenkierrosta.
Liian alhainen insuliiniherkkyys voi johtaa insuliiniresistenssiin, joka altistaa diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja dementian kehittymiselle.
Ketoaineiden muodostumista voi vauhdittaa paitsi paastoamalla, myös syömällä – kunhan noudatetaan tarkasti ketogeenista ruokavaliota.
Sitä käytetään myös esimerkiksi epilepsian hoidossa, sillä sen tiedetään voivan vähentää epileptisiä kohtauksia.
Ketodieetissä hiilihydraattien osuus ruokavaliosta karsitaan minimiin ja niiden sijasta painotetaan rasvan ja proteiinin saantia.
Ketogeenistä ruokavaliota käytetään myös painonpudotuksen menetelmänä.
Lue myös: Keto-ruokapyramidi – miten ketodieetillä tulisi syödä
RAVINTOAINEIDEN jakautuminen ketogeenisellä ruokavaliossa poikkeaa selvästi ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta.
Elimistö alkaa käyttää tällöin energianlähteenä hiilihydraattien sijaan rasvaa – joko ruoasta tai elimistön omista varastoista.
”Ketoruokavalio, kuten paastoaminenkin, toimii uskomattoman hyvin laihdutuksessa, ja sillä on luultavasti myös joitakin samoja edullisia vaikutuksia terveyteen,” Niels Møller selittää.
Hän ei kuitenkaan suosittele ketodieettiä varauksetta kenelle tahansa, koska ruokavalion koostamisessa on oltava todella tarkka, jotta siitä ei tule terveydelle haitallista.
Runsaasti rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa on nimittäin oltava hyvin varovainen sen suhteen, minkä tyyppistä rasvaa ja lihaa käytetään. Runsas tyydyttyneiden rasvojen ja prosessoidun lihan saanti lisäävät sekä syövän että kohonneen kolesterolin riskiä.
Ketogeeninen ruokavalio ei ole myöskään yleensä ole kovin ilmastoystävällinen tapa syödä, ja monille se käy pitkällä aikavälillä myös lopulta varsin tylsäksi. Kun ruokavaliota ei enää noudateta, sen avulla karistetut kilotkin kertyvät helposti takaisin.
Viimeinen vaihtoehtoinen tapa hyötyä paaston vaikutuksista ilman varsinaista paastoamista on useimmille lähinnä teoreettinen – mutta on olemassa luonnollisen maitohapon ja ketoaineiden seos, jota voi ottaa ravintolisänä.
Näitä tuotteita käytetään kuitenkin vain huippu-urheilussa niiden suorituskykyä parantavien ja lihasmassaa säilyttävien ominaisuuksien vuoksi.
”Ongelmana on, että ne ovat hyvin kalliita ja maistuvat vähintäänkin kamalalta”, sanoo Niels Møller, joka yhdessä kahden muun Aarhusin yliopiston tutkijan kanssa ollut mukana kehittämässä vastaavaa valmistetta, niin sanottua mimeettiä.
He toivovat, että heidän kehittämäänsä valmistetta voidaan tulevaisuudessa käyttää sairaalahoidossa ja kenties pitkällä aikavälillä terveyttä edistävänä tai suorituskykyä parantavana tuotteena muullakin väestöllä.
ASIANTUNTIJA: Niels Møller, Aarhusin yliopiston professori ja tutkija