9 väittämää paastosta – onko paastoaminen terveellistä vai haitallista?

Toisin kuin useimmat kuvittelevat, toisinaan saattaa olla jopa terveellistä pitää elimistöä nälässä. Nyt otetaan selvää paastoon liittyvistä harhaluuloista!

Paastopäivä

Paaston aikana ei syödä eikä juoda mitään energiapitoista.

© iStock

1. Paastotessa saa juoda vain teetä, kahvia ja vettä

TARUA

Paastota voi monella tavalla. Ei ole siis vain yhtä oikeaa tapaa tai sääntöjä, joita noudattaa. Täyspaastoon kuuluu olla syömättä ja juomatta energiapitoisia juomia.

Tämän tulkinnan mukaan kaikki kalorittomat juomat, myös kevytvirvoitusjuomat, olisivat sallittuja, mutta moni välttää mieluiten teollisia virvoitusjuomia sekä elimistöön vahvasti vaikuttavia kahvia ja teetä, jolloin jäljelle jäävät enää oikeastaan vain vesi ja yrttitee.

2. Paasto on epäterveellistä

TARUA

Äkkipäätä voi ehkä kuulostaa omituiselta, että elimistö voisi hyötyä ravinnon puutteesta. Paaston ja terveyden yhteyttä on kuitenkin tutkittu runsaasti ja on käynyt ilmi, että ajoittaisesta vapaaehtoisesta paastosta voi olla paljonkin hyötyä.

Paastoamisen hyödyt:

+ Säännöllisellä paastolla voi olla myönteinen vaikutus painonpudotukseen, erityisesti vatsarasvaan.

+ Elimistön insuliiniherkkyys paranee, mikä auttaa pitämään kakkostyypin diabeteksen loitolla.

+ Kolesteroliarvot ja verenpaine laskevat.

+ Immuunipuolustus saattaa vahvistua.

+ Elimistön uudistumiskyky paranee, ja solut uusiutuvat.

+ Tulehdusta edistävien hormonien määrä elimistössä voi laskea.

3. Paasto voi pidentää ikää

EHKÄ

Hyönteisten, hiirien ja muiden koe-­eläinten eliniän pituutta on voitu tieteellisissä tutkimuksissa pidentää antamalla niille vain niukasti ruokaa.

Selitys löytyy perimästä, jossa tietyt geenit aktivoituvat työskentelemään energianpuutteen aikana. Tähän voidaan päästä paastolla mutta myös syömällä aterioilla vähemmän. Todisteet siitä, että samoin kävisi myös ihmisille tai esimerkiksi apinoille, ovat kuitenkin toistaiseksi vähäisiä. Ei ole myöskään voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, etteikö samaan voisi päästä, jos vain pysyttelee hoikkana ja noudattaa terveellistä normaalia ruokavaliota tiukan paastoamisen sijaan.

Paaston vaikutus tavanomaiseen elinikään verrattuna

  • Madot elävät 2–3 kertaa pitempään.

  • Kärpäset elävät kaksi kertaa niin pitkään.

  • Hiiret elävät 30–50 % pitempään.

  • Apinoilla paastolla on havaittu vähäinen vaikutus.

  • Vaikutuksia ei ole todettu ihmisillä.

4. Paasto pudottaa painoa tehokkaasti

TOTTA, MUTTA...

Huomattavasti suurempi osa paastotutkimuksesta keskittyy paaston terveys- vaikutuksiin kuin sen hyötyyn painonpudotuksessa. Periaatteessa paaston avulla on mahdollista laihduttaa. Esimerkiksi 5:2­-dieetillä tulee kahden paastopäivän ansiosta syöneeksi noin 1 500–2 000 kcal vähemmän viikossa, mikä riittää pudottamaan painoa noin puolella kilolla viikossa, jos muina viikonpäivinä malttaa olla syömättä liikaa.

5. Kaikki voivat paastota

TARUA, MUTTA...

Onko paasto hyväksi vai pahaksi, riippuu monista eri tekijöistä. Paaston hyödyllisyydestä on mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska esimerkiksi paastotapa, paaston kesto ja energiansaannin rajoittamisen jyrkkyys vaikuttavat kaikki siihen, miten paasto kunkin kehoon vaikuttaa.

Paastoamiseen kannattaa suhtautua erityisen varovasti oheisissa kuvissa esitellyissä tilanteissa.

  • Tietyn/tasaisen ravinnon saannin vaativat sairaudet. Esimerkiksi diabeetikon on tärkeää seurata verensokeriarvojaan, ja joidenkin sairauksien lääkkeet on tarpeen ottaa aina aterian yhteydessä.

  • Hauraus. Vanhusten, joiden ruokahalu on heikentynyt, voi olla vaikea syödä riittävästi niinäkin aikoina, kun ei paastoa.

  • Raskaus ja imetys. Hyvin niukkaenergiaiset ruokavaliot voivat vaikuttaa sekä sikiöön että äidinmaitoon.

6. 5:2-dieetti ei ole paastoamista

TARUA

Ei ole mitään vahvistettua sääntöä siitä, miten pitkään aterioiden välillä tulisi olla syömättä, jotta jaksoa voitaisiin kutsua paastoksi. Vähintään 12 tunnin tauko aterioiden välillä on kuitenkin ohjenuora, jonka useimmat paastot täyttävät – myös viime vuosina suosittu 5:2-dieetti. Vaikka jotkut pitävät 5:2-dieettiä paastomielessä "huijauksena", koska siinä saa syödä kaksi (pientä) ateriaa vuorokaudessa, siinä kuitenkin pidetään pitkät tauot aterioiden välillä.

4 erilaista paastoa

Paasto
Muokattu paasto

Muokattu paasto.

Muokattu paasto

Esim. 5:2-dieetti, jossa syödään kahtena päivänä viikossa vain kaksi 250 kcal:n ateriaa. Ateriat saa sijoittaa vapaasti valitsemiinsa ajankohtiin.

Täydellinen (vesi)paasto

Täydellinen (vesi)paasto.

Täydellinen (vesi)paasto

Esim. 24 tunnin klassinen paasto, jossa jätetään syömättä kaikki päivän ateriat. Paastota voi joka toinen päivä tai useita päiviä peräjälkeen, kuitenkin yleensä enintään 3–4 päivää yhtäjaksoisesti.

Aikarajattu paasto

Aikarajattu paasto.

Aikarajattu paasto

Esim. syö niin paljon kuin haluat 8 tunnin ajan vuorokaudessa mutta paastoa loput 16 tuntia.

Uskonnollinen paasto

Uskonnollinen paasto.

Uskonnollinen paasto

Esim. ramadan, jossa paastotaan valoisat tunnit mutta syödään kevyt ateria ennen auringonnousua ja suurempi auringon laskettua.

7. On vaarallista paastota pitkään

TARUA, MUTTA...

Tätä ontutkittu hyvin vähän, mutta joidenkin päivien paastoamisen ei ole havaittu olevan vahingollista. Eräässä tutkimuksessa kolmen päivän paasto jopa sai kehon tehostamaan immuunivastettaan.

On yksilöllistä, miten kauan kukin pystyy paastoamaan. Tosiasia on, että kautta historian monet ihmiset ovat joutuneet syystä tai toisesta paastoamaan tai näkemään nälkää jopa viikkoja, ja silloin elimistössä aktivoituu lukuisia luontaisia toimintoja. Voi kuitenkin olla jopa hengenvaarallista, jos paaston aikana juo monta litraa vettä päivässä, sillä se saattaa huuhtoa elimistöstä pois elintärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja.

8. Paastotessa voi treenata

TOTTA

Terve ja hyväkuntoinen voi hyvin harrastaa liikuntaa myös paaston aikana. Suorituskyky voi kuitenkin laskea, jos paastoon liittyy merkittävä energiansaannin rajoittaminen. Paasto kuluttaa kehon hiilihydraattivarantoja, joista myös lihakset ottavat energiansa liikuttaessa.

Jos energia loppuu, lihakset alkavat tuntua raskailta ja vauhdin ylläpito käy mahdottomaksi. Toisinaan liikunta vaikuttaa myös verensokeriarvoihin, mikä ei välttämättä ole vaarallista mutta ei yleensä myöskään erityisesti hyväksi. Siksi on parasta säästää kovimmat treenit sellaisiin päiviin, jolloin elimistössä varmasti on tarpeeksi energiaa niiden läpiviemiseen.

9. Paasto aiheuttaa detox-ilmiön

TOTTA, MUTTA...

Detox on melko epämääräinen termi. Jos detoxilla tarkoitetaan kehon nollausta, voidaan toki väittää, että tähän paastolla päästään, koska ravinnon puute saa elimistön siivoamaan pois vanhentuvaa solumateriaalia. On myös todistettu, että vanhat solut uusiutuvat ja elimistön itsekorjaus aktivoituu. Paastoon kuuluu yleensä myös se, että huonot tavat, kuten paljon lisäaineita sisältävien makeisten ja rasvaisen pikaruuan syönti, alkoholin nauttiminen ja runsas kahvinjuonti jäävät ainakin vähäksi aikaa tauolle.

Jos taas mieltää detoxin tarkoittavan elimistön kuonaaineiden poistumista, on hyvä tietää, että tällaisen kehon puhdistusilmiön olemassaolosta ei ole tieteellisiä todisteita.