Tutkija: paaston 6 uskomatonta vaikutusta
Onko sinullakin tapana paastota lyhyemmän tai pidemmän aikaa kerrallaan? Elimistösi luultavasti kiittää sinua vielä.
Paasto ei ehkä ajatuksena kuulosta äkkiseltään houkuttelevalta, mutta kenties olisikin aika päivittää omia tietoja ja näkemyksiä paastoamisesta.
Paastoaminen on nimittäin muutakin kuin usean päivän selviytymistä pelkällä nesteellä, ja sen monista myönteisistä vaikutuksista on myös paljon tutkittua tietoa.
Perinteisen muutaman päivän paaston ohella viime vuosina trendiksi on noussut pätkäpaasto, jossa syödään päivittäin muuten tavalliseen tapaan mutta vain tietyn aikarajan sisällä.
Esimerkiksi 16:8-pätkäpaastossa päivän ateriat syödään kahdeksan tunnin aikaikkunan sisällä, ja loput 16 tuntia vuorokaudesta pidättäydytään ruoasta kokonaan.
Paastoamisen puolesta puhuvat monet siihen viime aikoina yhdistetyt terveyshyödyt. Se ei myöskään rasita kukkaroa eikä ympäristöä eikä paaston pituudesta riippuen vaadi välttämättä edes mitään erityisempää valmistautumista – hieman suunnitelmallisuutta vain.
Kysyimme paaston hyödyistä ja vaikutuksista Aarhusin yliopistollisen sairaalan tutkimuslaboratorion professorilta ja ylilääkäriltä Niels Mølleriltä, jotka tutkii muun muassa elimistön paaston aikana tuottamia ketoaineita.
Paastoon perehtynyt tutkija listasi meille 6 hyvää syytä kokeilla paastoa.
Lue myös: Näin paastotutkija itse syö
1 Auttaa pudottamaan painoa
Syömisen jälkeen, aterian koostumuksesta riippuen, elimistö kuluttaa seuraavat 4–8 tuntia energiakseen pääasiassa hiilihydraatteja.
Tämän jälkeen elimistö alkaa vähitellen polttaa rasvaa. Mitä enemmän aikaa syömisestä kuluu, sitä enemmän rasvaa elimistö polttaa.
Laihduttaminen edellyttää aina energian saannin vähentämistä kulutusta pienemmäksi. Tutkimuksen mukaan pätkäpaastosta voi olla paljonkin hyötyä laihduttajalle, sillä painon putoaminen on todennäköisempää ja energian saannin rajoittaminen helpompaa, kun päivässä on myös vähemmän tunteja, jolloin voi syödä.
Lue myös: Laihdu terveellisesti ja turvallisesti KUNTO PLUS -ruokavalion avulla
2 Pienentää useiden sairauksien riskiä
Runsaasti sokeria tai muita hiilihdyraatteja sisältävän aterian jälkeen verensokeri nousee reippasti, ja elimistö erittää suuria määriä insuliinia, joka auttaa siirtämään sokeria verenkierrosta soluihin.
Diabeteksen hoidosta tiedetään, että rajut insuliinin määrän vaihtelut ja pitkäaikaisesti korkealla oleva verensokeri (keskimääräinen verensokeriarvo muutaman kuukauden aikana) ovat monella tapaa terveydelle haitallisia.
Mitä korkeampi pitkäaikainen verensokeri on, sitä suurempi on diabeetikon riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja dementiaan, Niels Møller selittää ja jatkaa:
”Eläinkokeet ja jossain määrin myös kliiniset tutkimukset ihmisillä viittaavat siihen, että tämä ei päde ainoastaan diabeetikoihin, vaan jossain määrin meihin kaikkiin.”— Aarhusin yliopiston professori ja tutkija Niels Møller
Paastoaminen voi auttaa parantamaan sokeriaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä. Heikentynyt insuliiniherkkyys lisää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.
3 Tehostaa suorituskykyä
Kuten edellä todettiin, kun viimeisestä ateriasta on kulunut noin 8–10 tuntia, elimistö alkaa vähitellen käyttämään rasvavarastojaan energiaksi.
Tässä prosessissa elimistö tuottaa myös ketoaineita, jotka vaikuttaisivat parantavan suorituskykyä.
Evoluution näkökulmasta tämä on itse asiassa täysin loogista, Niels Møller selittää.
Esi-isillemme olisi nimittäin ollut tuhoisaa, jos heillä ei olisi ollut energiaa juosta saaliin perässä juuri silloin, kun nälkä vaivasi ja tarvittiin uutta syötävää.
Kokeneet paaston harjoittavat puhuvat jopa jonkinlaisen euforian kokemuksesta, jossa he tuntevat mielensä terävämmäksi ja mielialansa paremmaksi.
4 Tulehdusta torjuva vaikutus
Niels Møllerin mukaan paaston aikana muodostuvilla ketoaineilla on todettu eläinkokeissa tulehdusta torjuvia vaikutuksia.
Krooninen tulehdus on yhteydessä moniin terveysongelmiin ja sairauksiin, kuten ateroskleroosiin, Alzheimerin tautiin, astmaan, liikalihavuuteen, MS-tautiin ja Parkinsonin tautiin.
5 Saattaa auttaa ehkäisemää syöpää
Vaikka paastolla ei voi tietenkään parantaa syöpää, paastotessa erittyvillä ketoaineilla näyttäisi olevan laboratoriokokeiden ja eläinkokeiden perusteella syöpää ehkäiseviä vaikutuksia.
Lue myös: Liike on lääkettä näihin sairauksiin
Tutkimusten mukaan Ketoaineet vaikuttavat syöpäsolujen pinnalla oleviin reseptoreihin niiden kasvua heikentävällä tavalla.
Vaikutusta ei kuitenkaan ole vielä todennettu ihmisillä.
6 Saattaa pidentää ikää
Kattava tutkimuskatsaus osoittaa, että vähintään 13–14 tunnin paastoaminen päivässä on perusteltua hyvästä syystä – sillä voi nimittäin kerryttää mahdollisesti lisää elinvuosia.
Oletettavasti osa eliniän pituuteen vaikuttavasta vaikutuksesta johtuu paaston merkityksestä painonhallinnassa.
Niels Møller uskoo kuitenkin, että painonpudotuksen ohella myös ketoaineilla on osuutensa asiaan.
Paastoamisesta voi olla hyvinkin hyötyä siis muutenkin kuin vain painonpudotuksen ja painonhallinnan näkökulmasta.
Paastoaminen ei kuitenkaan sovi kaikille.
Lue myös: Eikö ruoan välttely innosta? Näin voit saada paaston hyötyjä paastoamatta
Asiantuntija: Niels Møller, Aarhusin yliopiston professori ja tutkija