Kiireisestä arjesta on varmasti tuttu tilanne, jossa päässä pyörii vain päivän tuleva ohjelma –
huomio on nykyhetken sijasta siinä, mitä pitää tehdä seuraavaksi. Tällöin ei ole yleensä erityisen läsnä siinä, mitä tekee.
Tämä olotila ei ole suoranaisesti haitallinen, mutta ei toisaalta varsinaisesti edistä hyvää elämänlaatuakaan. Pysähtyminen ja itsensä kuunteleminen arjessa on helpommin sanottu kuin tehty, mutta mielialan seurannalla voi päästä pitkän askelen lähemmäs oman mielialan ja olotilan tiedostamista.
Menetelmä on sitä paitsi ilmainen. Se auttaa parantamaan itsetuntemusta, todennäköisesti kohottaa mielialaa ja viimeisenä muttei vähäisimpänä antaa kivan pienen tauon edellä kuvatusta oravanpyörästä. Tutustu kanssamme tähän positiivisen psykologian nousevaan menetelmään ja lue päivittäin mielialan seurannan parissa työskentelevän Jeanette Oxlundin vastaukset kysymyksiimme.
Mielialan seuranta on varsin suoraviivaista: se tarkoittaa, että kirjaa päivittäin ylös, millainen oma mieliala on ollut ja mitä on päivän aikana tehnyt. Kun tätä on jatkanut vaikkapa kuukauden päivät, voi katsoa laajempaa kokonaisuutta ja löytää toistuvia kaavoja siinä, mitä hyvät ja huonot päivät tyypillisesti sisältävät. Seuranta siis paljastaa, mistä oma mieliala muodostuu.
Idea mielialan seurannassa on tulla tietoisemmaksi siitä, mitä kokee ja sen myötä ymmärtää itseään paremmin. Tämä auttaa paitsi havaitsemaan, mitkä asiat luovat hyvää mielialaa, myös aktiivisesti tekemään päivistä parempia. Voi esimerkiksi havaita, että ”kun teen A:n, minusta tuntuu tavallisesti B:ltä”, vaikkapa että on tavallisesti iloinen päivinä, joina treenaa. Näin tulee luoneeksi vankan tietopohjan, jota voi käyttää päivittäisten valintojen tukena.
Vaikka tavallinen päiväkirjan kirjoittaminen on vanha juttu, ensimmäiset sitä koskevat tutkimukset tehtiin vasta vuoden 2000 paikkeilla. Päiväkirjan kirjoittaminen on tapa tehdä muistiinpanoja jokaisen päivän kulusta, ja sitä varten on olemassa muistikirjoja, joihin on painettu valmiita kysymyksiä pohdinnan tueksi.
Kun tähän lisätään yleinen trendi mitata unta, askelia ja kaloreita, saadaan pohja mielialan seurannalle. Se yhdistää henkilökohtaisen pohdinnan päivän kulusta ja järjestelmällisen tietojen kirjaamisen. Menetelmä kasvattaa suosiotaan varsinkin USA:ssa, missä sitä käytetään muuan muassa ahdistuksen ja masennuksen hoidotoon ja stressin ehkäisyyn.
Mielialan seuranta on edelleen tieteellisesti melko tutkimatonta aluetta. Eräässä Birminghamin yliopiston pienessä tutkimuksessa vuodelta 2021 kuitenkin havaittiin, että mielialasovellusten käyttäjät kokivat äkillisten negatiivisten tunteiden ja impulsiivisuuden vähentyneen merkittävästi.
Päiväkirjan pitoa on sitä vastoin tutkittu enemmän, ja on esimerkiksi osoitettu, että kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen voi vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusoireita. Päiväkirjan pito on yhdistetty mm. matalampaan verenpaineeseen, harvempiin lääkärikäynteihin, parempaan mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin, harvempiin sairauspoissaoloihin ja parempaan uneen. Eiköhän ole aika kokeilla itsekin!
Jokainen voi hyötyä siitä, että tarkkailee mielialaansa, koska jo huomion omaan oloon kääntämisellä ja itsensä kuuntelulla on terapeuttisia vaikutuksia. Lisäksi on joitain ryhmiä, joille mielialan huomioinnista on erityisen paljon iloa.
Stressistä, masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivät pystyvät usein vähentämään sillä synkeitä ajatuksiaan.
Jos mikään ei tunnu miltään, on kohdannut pettymyksiä ja mielessä pyörii kysymyksiä kuten ”Mitä minä oikein teen täällä?”, voi mielialan seuranta auttaa löytämään omia tavoitteita ja arvoja.
Johtajille ja urheilijoille, jotka haluavat suoriutua niin hyvin kuin mahdollista, voi mielialan seuranta olla hyödyllinen työkalu mielen saamiseksi täysillä mukaan.
