Optimisti vai pessimisti? Tietoa omasta persoonallisuustyypistäsi

Optimisti suhtautuu elämään lähtökohtaisesti positiivisesti ja odottaa hänelle tapahtuvan hyviä asioita ja että maailma on pohjimmiltaan hyvä paikka. Optimismista on paljon hyötyä – useat tutkimukset osoittavat, että optimismilla on yhteys parempaan terveyteen ja pidempään elinajanodotteeseen.

Kouluttaja Pernille Lauritsen kehottaa kuitenkin pitämään jalat maassa: ”Monet ajattelevat, että on hyväksi olla optimisti, mutta ihan näin yksinkertaista se ei ole. Jos on liian optimistinen, edessä voi olla monia ongelmia, eikä optimismi ole yksinomaan vain hyvä asia.”

Optimismin sudenkuoppa piilee siinä, että optimisti aliarvioi asiat, jotka voivat mennä vikaan niin nykyhetkessä kuin pitkällä aikavälilläkin. Optimisti saattaa esimerkiksi oikeasti vaarantaa työpaikkansa, jos hän saapuu aina paikalle myöhässä – optimisti kun tyypillisesti luottaa ajan aina riittävän. Edessä voi olla myös talousvaikeuksia, jos optimisti ei varaudu yllätysmenoihin tai tuloihin vaikuttaviin elämänmuutoksiin.

”Monet ajattelevat, että on hyväksi olla optimisti, mutta ihan näin yksinkertaista se ei ole. Jos on liian optimistinen, edessä voi olla monia ongelmia, eikä optimismi ole yksinomaan vain hyvä asia.”
— Valmentaja ja Mindjuice Academyn johtaja P. Lauritsen

Jos olet lähinnä optimisti: Treenaa kieltäytymistä

Optimistin kannattaakin tietoisesti tunnistaa tilanteet, joissa optimismista on hyötyä, ja hetket, jolloin se saattaa johtaa vaikeuksiin.

”Esimerkiksi sairaanhoitajan täytyy tarvittaessa pitää yllä potilaan myönteistä tunnelmaa ja toivoa. Silloin luontaisesta optimismista on todella hyötyä. Sen sijaan kirjanpitäjältä edellytetään työssään varsin kriittistä otetta”, Lauritsen kuvaa. Myös johtajille kriittinen asenne on tyypillisesti eduksi niin politiikassa kuin liike-elämässäkin.

”Pohjoismaissa tavataan suosia johtajia, jotka ovat enemmän kriittisiä kuin optimistisia. Liika optimismi ja idealismi aiheuttavat alaisissa epävarmuutta siitä, onko johtajalla tilanne oikeasti hallussa”, Lauritsen selittää.

Optimistit saattavat myös helposti lakaista ikävät asiat maton alle ja olettaa, että asiat kyllä järjestyvät lopulta itsestään. Optimistisen pomon alaiset saattavat tällöin kokea, ettei ongelmille tehdä mitään. Optimistin perimmäinen haaste onkin se, ettei häntä oteta välttämättä vakavasti.

Optimisti nähdään myötäilijänä
Pohjoismaissa ”liian” positiivisia ihmisiä voidaan karsastaa. Esimerkiksi BumtsiBum-ohjelmaa vuosia juontanut Marco Bjurström ihastutti monia iloisella otteellaan, mutta monien mielestä hän oli jo suorastaan yltiöpositiivinen.

Muiden mielipiteille ei kuitenkaan kannata antaa liikaa arvoa, jos optimismi sopii itselle. Jos sen sijaan kokee, että esimerkiksi töissä ei saa ansaitsemaansa arvostusta tai vastuuta, voi kokeilla maltillisempaa linjaa. Tietoisesti voi myös kokeilla tehdä itselleen epätavallisia päätöksiä ja kieltäytyä asioista. Siinä piilee yksi pessimismin iloista – vähemmän kiirettä ja enemmän aikaa asioihin syventymiselle.

Jos olet lähinnä pessimisti: Unohda välillä varovaisuus

Pessimisti on erityisen taitava huomaamaan sen, mikä missäkin tilanteessa voi mennä pieleen, sillä tämä käy häneltä suorastaan automaattisesti.

Pessimistiä voi verrata moottoripyöräilijään, joka jatkuvasti tähystää tiellä eteen tulevia kuoppia – mutta jos ei katso eteensä, voi kaatua. Kun keskittyy vain mahdollisiin vaaroihin, kaikki myönteiset mahdollisuudet jäävät huomaamatta. Peruspessimisti muistaa illalla vain ne kaksi asiaa, jotka päivän aikana menivät pieleen – eikä niitä kahtakymmentä asiaa, jotka menivät putkeen.

Pessimistillä on toki biologia puolellaan, sillä aivot pyrkivät luonnostaan valppauteen. Esivanhemmillemme vaarojen ennakointi oli elämän ja kuoleman kysymys, joten ikäviin yllätyksiin olikin parasta varautua.

Kuluneen sanonnan mukaan pessimisti ei pety. Kielteisen elämänasenteen motiivina voikin olla kovilta kolauksilta suojautuminen. Jos varautuu mielessään siihen, että unelmien työ meneekin toiselle tai treffikaveri ei soitakaan, ei ainakaan putoa korkealta.

Pessimistille voisi olla hyvää tekevä haaste hellittää välillä liiasta varovaisuudesta, astua epämukavuusalueelleen ja kokeilla optimismia.
— P. Lauritsen

Laajenna horisonttia

”Ikävien asioiden odottaminen on puolustusmekanismi, jonka avulla ei tunne oloaan haavoittuvaiseksi, sinisilmäiseksi ja turhan toiveikkaaksi. Tässä strategiassa on etunsa ja haittansa,” valmentaja Pernille Lauritsen sanoo. Hyväksi puoleksi voidaan laskea se, että varman päälle pelaavalla pessimistillä on yleensä myös elämän perusasiat kunnossa, kuten luotettavia ihmisiä ympärillä sekä turvattu työ ja tulot. Muutosten edessä pessimisti on kuitenkin arempi ja haavoittuvaisempi, sillä hän näkee niissä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Siksi hän saattaa huolehtia ja murehtia kovastikin – ja turhaan – varautuessaan kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin.

Kun jotain ikävää sitten sattuu, pessimisti keskittyy hakemaan tilanteeseen syyllistä – ja yleensä kaikista muista kuin itsestään. Pessimisti tyypillisesti yliarvioi epäonnistumisen seuraukset ja näkee pieleen menemisen pysyvänä tilana – asiat tulevat epäonnistumaan aina vastedeskin.

Irtiotto negatiivisuudesta
Pessimistille voisi olla hyvää tekevä haaste hellittää välillä liiasta varovaisuudesta, astua epämukavuusalueelleen ja kokeilla optimismia:
”Jonain päivänä sille kuitenkin tulee tarvetta, ja olisi hölmöä alkaa harjoitella vasta silloin. Jos esimerkiksi sairastuu vakavasti, optimistinen ajattelu voi kasvattaa parantumisen mahdollisuuksia”, Pernille Lauritsen sanoo.

Pessimisti odottaa ikäviä asioita tapahtuvan paljon useammin kuin niitä itse asiassa tapahtuu. Hyvänä harjoituksena voikin kokeilla odottaa hetken ennen kuin tuomitsee tilanteen ja muistuttaa itseään asioista, jotka voivat onnistua. Aluksi voi kokeilla suostua johonkin, mikä arveluttaa, ja vain katsoa, miten se menee. Näin saa vähitellen lisää liikkumavaraa itselleen.

Asiantuntija: valmentaja ja Mindjuice Academyn johtaja P. Lauritsen