Paastoamisen suosio kasvaa sekä laihdutusmenetelmänä että terveyden edistäjänä. Kysyimme paastotessa erittyviä ketoaineita tutkivalta professori Niels Mølleriltä, miten hän itse syö.
PAASTO – jättääkö paastotutkija itse aterioita välistä?
Viime vuosina paastoa on alettu suosia menetelmänä, jonka avulla voi pudottaa ylimääräisiä kiloja ja elää pitkään ja terveellisesti.
Niels Møller, Tanskan Aarhusissa sijaitsevan lääketieteellisen tutkimuslaboratorion ylilääkäri ja professori, tietää kaiken ketoaineista, joita elimistö tuottaa, kun syömisestä pidetään pidempään taukoa.
Tapasimme hänet selvittääksemme, paastoako hän itse – ja jos paastoaa, niin miten.
Tärkein ensin: Kyllä, hän paastoaa.
80-luvulla Møller oli usein tutkimuksissa koehenkilönä ja söi tällöin päivän ensimmäisen aterian vasta iltapäivisin, noin klo 14–16 välisenä aikana.
Hän huomasi tuolloin, että voisi pärjätä helposti ilman aamiaista muutenkin.
”Olen kuitenkin vasta viimeisten 10-15 vuoden aikana tullut yhä tietoisemmaksi siitä, että se edistää todella terveyttä”, hän sanoo.— Niels Møller, Aarhusin yliopiston professori
Viimeisten 20 vuoden ajan Møller onkin tavannut jättää aamiaisen väliin.
Tähän häntä ovat motivoineet yhä useammat tutkimukset – erityisesti eläinkokeet – jotka osoittavat, että paastoamisella on tulehdusta ja syöpää ehkäiseviä ja elinikää pidentäviä vaikutuksia.
Lue myös: Tulehdusta torjuva ruokavalio – näin se koostetaan
Professorin mukaan osa vaikutuksesta johtuu epäilemättä ketoaineista, joita elimistö tuottaa paaston aikana käynnistyvän rasvanpolton seurauksena.
PAASTO – Niels Møller nauttii yleensä pelkkää kahvia ennen lounasta ja aloittaa lounaan kasviksilla.
Paastoamisen lisäksi Møller on innokas pyöräilijä, koska liikunnalla voi saada aikaan samoja vaikutuksia kuin paastoamisella.
Lue myös: Voiko paaston vaikutukset saada ilman paastoa?
Näin tutkija siis itse toimii.
Entä neuvoisiko häntä muita ajoittaisesta paastoamisesta (jota kutsutaan myös nimellä pätkäpaasto) kiinnostuneita noudattamaan omaa esimerkkiään?
Ehtiikö ketoaineita ylipäänsä edes alkaa muodostua 16 tunnin paaston aikana? Entä onko paastoaminen turvallista?
Tutkija suosittelisi paastoa muillekin – ja pitää 14–16 tuntia päivässä varsin sopivana paaston pituutena. Tämä onnistuu käytännössä esimerkiksi jättämällä aamiaisen väliin.
”Se on käytännöllisintä, koska muilla aterioilla on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, ja siihen myös tottuu yleensä nopeasti”, Niels Møller selittää.
Entä voiko paaston aikana juoda aamukahvinsa maidolla?
Møller ei kannata liian tiukkoja sääntöjä.
”Parasta olisi juoda kahvi mustana, mutta tuskin on haittaakaan, jos siihen lisää tilkan maitoa”, hän sanoo.
Lounas on Niels Møllerin mukaan hyvä aloittaa esimerkiksi ruisleivällä, rasvaisella kalalla (esimerkiksi lohella, sillillä tai makrillilla) ja kasviksilla, jotta verensokeri- ja insuliinitaso pysyy tasaisena.
Lue myös: Paastoa 16 tuntia päivässä – näin toimii 16/8-pätkäpaasto