Itse tehty pizza – helppoa ja terveellistä
Pikaruokien klassikko ei ole kenties perinteisesti terveellisintä syötävää, mutta itse tehty pizza voi valloittaa sekä ravintoarvoillaan että maullaan.
Pikaruokien klassikko ei ole kenties perinteisesti terveellisintä syötävää, mutta itse tehty pizza voi valloittaa sekä ravintoarvoillaan että maullaan.
Tässä se tulee – terveellisen herkullisen itse tehdyn pizzan resepti, joka on vielä hurjan helppo. Pizzapohja ja tomaattikastike valmistuvat nopeasti, ja pizzatäytteet voi valita oman maun mukaan. Kokeile pois!
VINKKI! Kun panet uunin lämpiämään, laita myös pelti sisään kuumenemaan. "Esilämmitetyllä" pellillä pohja paistuu erityisen rapeaksi.
VINKKI! Jos et halua käyttää hiivaa pizzataikinan kohottamiseen, lisää sen sijaan teelusikallinen leivinjauhetta tai tee pohja hapanjuuritaikinasta.
VINKKI! Voit tehdä tomaattikastikkeesta vieläkin terveellisemmän lisäämällä siihen runsaasti vihanneksia, esimerkiksi sipulia, paprikaa, oliiveja tai mitä tahansa muuta, mitä jääkaapista löytyy. Sekoita kastike tasaisen täyteläiseksi tehosekoittimessa.
Kotitekoisesta pizzasta saa helposti terveellisempää jo korvaamalla pizzapohjan taikinassa osan tavallisesta vehnäjauhosta täysjyvävehnäjauholla.
Näin pizzapohjasta saadaan enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita sekä kylläisyyttä lisäävää kuitua.
Millä muilla konsteilla itse tehtyä pizzaa voi tuunata terveellisen? Voiko pohjan tehdä ilman jauhoja? Mikä on paras terveellinen täyte? Ja voiko pizzan pakastaa?
Kokosimme alle vastaukset kotikeittiön pizzakokkien kysymyksiin sekä vinkkejä ja reseptejä helppoihin ja terveellisiin itse tehtyihin pizzoihin.
Itse tehty pizza voi olla hyvinkin terveellistä – tämä riippuu vain tyystin siitä, mistä raaka-aineista pohja ja tomaattikastike valmistetaan ja mitä täytteitä pizzassa käytetään.
Esimerkiksi reseptimme mukaan valmistettu pohja sisältää enemmän kuitua kuin kaupan valmis pohja mutta ei lainkaan lisäaineita.
Lue myös: Ultraprosessoitujen elintarvikkeiden 9 pahinta pahista – ja 8 muuta, jotka kannattaa tietää
Pizza-ateriasta saa terveellisemmän ja kevyemmän myös yksinkertaisesti mukailemalla lautasmallia ja täyttämällä puolet lautasesta kasviksilla. Tällöin yhdestä pizzasta riittää kahdellekin syöjälle.
Perinteinen pizzerian pizza koostuu yleensä valkoisista jauhoista valmistetusta pohjasta, jonka päälle on lastattu ultraprosessoitua lihaa sekä runsain mitoin juustoa. Tällainen perinteinen pizza sisältää tyypillisesti runsaasti energiaa, suolaa ja kovaa rasvaa mutta niukalti kuitua ja kasviksia.
Pizzan ystävä voi kuitenkin kokeilla välillä valmistaa maukasta pizzaa kotikeittiössäkin, jolloin raaka-aineisiin ja edelleen valmiin pizzan ravintoaineisiin voi vaikuttaa itse aina pohjasta lähtien.
Lue myös: Paljonko erilaiset pizzat sisältävät energiaa
Alla olevasta taulukosta saa osviittaa siitä, miten reseptillämme valmistettu pizza ja perinteinen ravintolapizza eroavat toisistaan.
| Koko | KUNTO PLUSsan resepti (sis. 125 g juustoa) | Perinteinen pizza, sis. tomaattikastike ja juusto |
|---|---|---|
| Viipale (175 g) | 282 kcal | 558 kcal |
| Tavallinen pizza (500 g) | 805 kcal | 1 595 kcal |
| Perhepizza (1000 g) | 1 610 kcal | 3 190 kcal |
| Lähde: Tanskan elintarvikeinstituutin tietokanta |
Tyypilliset täytteet, kuten salami, pepperoni ja runsas juusto, eivät ole varsinaista terveysruokaa.
Terveellisyyden nimissä ei tarvitse kuitenkaan tinkiä mausta. Listasimme alle muutamat kevyemmät ehdotukset kotikeittiön pizzojen täytteeksi:
Jos pizzasta haluaa mahdollisimman terveellistä, kannattaa myös juustohyllyllä tutkia eri tuotteiden ainesosaluettelot. Pizzan täytteeksi tarkoitetut juustoraasteet saattavat nimittäin usein sisältää sekä maitorasvaa että kasvirasvaa, tyypillisesti palmuöljyä. Lisäksi niissä käytetään tyypillisesti enemmän lisäaineita kuin tavallisissa juustoissa.
Lue myös: Rasvat haltuun – kattava opas erilaisiin rasvoihin
Palmuöljyn tuotantoon liittyy ympäristöongelmia, sillä se voi aiheuttaa esimerkiksi metsäkatoa, joka edelleen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ravitsemuksellisesti palmuöljy sisältää tavallisen juuston tavoin paljon tyydyttyneitä rasvoja. Suuri tyydyttyneiden rasvojen saanti voi lisätä sydän- ja verisuonitautien, kuten veritulppien, riskiä.
Juustolla on silti puolensa – juustolla on todettu monissa tutkimuksissa olevan terveydelle edullisiakin vaikutuksia. Syyt piilevät esimerkiksi juustojen sisältämissä maitohappobakteereissa. Juusto on myös kalsiumin lähde.
Jos haluat kuitenkin vähentää ruokavaliosta tyydyttyneitä rasvoja, tarjolla on monia vähärasvaisia vaihtoehtoja. Pizzan päälle sopii esimerkiksi vähärasvainen mozzarella.
Mikäpä sen parempaa kuin mehevästi täytetty, pohjasta rapea ja höyryävän kuumana tarjoiltu pizza.
Täydellisen lopputuloksen takaamiseksi pizza kannattaa paistaa erittäin korkeassa lämpötilassa alusta alkaen. Näin saat yhtä rapean pizzan kuin pizzeriassa, jossa se paistetaan kiviuunissa.
Kun uunin lämpötila on 250–300 astetta, paistoaika on noin 10–15 minuuttia.
Parhaan lopputuloksen saat, kun paistat pizzaa ensin 8–10 minuuttia tavallisella uunilämmöllä.
Saat vielä kauniin kullanruskean pinnan, kun vaihdat kiertoilmaan viimeisten paistominuuttien ajaksi.
Kyllä, pizzaa voi hyvinkin pakastaa, ja suorastaan kannattaakin.
Itse tehty, terveellinen pizza pelastaa pakkasesta poimittuna kiireisenä päivän ja päihittää ravintoarvoissa mennen tullen kaupan valmiit pakastepizzat.
Leikkaa pizza palasiksi ennen pakastamista – näin voit nälän iskiessä sulattaa nopeasti palan tai pari.
Myös pizzataikinaa voi pakastaa. Valmista kerralla isompi annos taikinaa ja pakasta osa – näin puolet työstä on jo tehty seuraavalla kerralla kun ryhdyt pizzakokiksi.
Lue myös: Näin pitkään ruoka säilyy pakastimessa
Pizzapohjan taikinassa voi mainiosti käyttää puolet täysjyväjauhoja. Pohjaan sopivat esimerkiksi ruisjauho, täysjyväspelttijauho ja täysjyvävehnäjauho.
Muista vaivata taikina hyvin, jotta saat siihen samanlaista sitkoa kuin tavalliseen pizzataikinaan, ja anna sen nousta pitkään, jotta siihen muodostuu enemmän aromia.
Reseptin ja valmistusohjeen löydät artikkelin alusta.
Oletko valmis tinkimään hieman pizzapohjan rapeudesta ja saamaan senkin edestä kuitua ja vitamiineja ateriaan?
Superterveellisen pizzapohjan voi nimittäin tehdä raastetuista kasviksista. Tähän sopivat esimerkiksi kukkakaali, parsakaali ja juurekset.
Lue myös: Helppo ja kevyt pizzapohja kukkakaalista
Purista kasvisraasteesta mehut ja sekoita raaste, kananmunaa, mausteita ja halutessasi juustoa ja esimerkiksi psylliumia tai kaurahiutaleita – ja voilà: lopputuloksena on maukas pohja terveelliselle pizzalle.
Pizzapohjana voi käyttää myös esimerkiksi viipaloitua munakoisoa tai juuriselleriä tai portobellosienen puolikasta – lisää vain päälle suosikkitäytteesi ja paista uunissa.
Täysjyvätortilloita voi käyttää texmex-ruokien lisäksi myös terveellisempänä pizzapohjana tavallisen pizzataikinan sijaan. Lisää vain täytteet tortillan päälle, pane koko komeus uuniin, ja terveellinen pizza on valmis tuossa tuokiossa.
Tortillapohja on perinteiseen, paksumpaa pizzapohjaan verrattuna verrattain kevyt vaihtoehto.
Kun tavallinen vehnäjauhosta valmistettu pizzataikina voi helposti sisältää yli 1 000 kilokaloria, suuri täysjyvätortilla sisältää vain vajaat 200 kilokaloria.
Tortilla ei toki toisaalta ole yhtä täyttävää kuin esimerkiksi täysjyväjauhoista valmistettu tavallinen taikinapohja.
Kokosimme alle parhaat reseptimme takuuvarmasti maukkaisiin ja terveellisiin pizzoihin - testaa jo tänään!
Hyviä herkkuhetkiä!