Erittäin yksinkertaista mutta vaikuttavan tehokasta. Lue, miksi Japanista kantautuvaan liikuntatrendiin kannattaa hurahtaa – ja kokeile sitä itse KUNTO PLUSsan ääniohjatun kävelyohjelman tahtiin.
JAPANILAINEN KÄVELY ei ole hitti vain Japanissa vaan valloittaa liikkujia ympäri maailmaa – ja hyvästä syystä.
Japanilainen kävely on yksinkertainen liikuntamuoto, joka sopii erinomaisesti suomalaisellekin – kyseessä on intervalliharjoitus, jossa kävellään ensin hetki reippaaseen tahtiin ja hidastetaan sitten vauhtia rauhallisemmaksi – ja toistetaan samaa puolen tunnin ajan.
Lajin kotimaassa kävely on suosittua liikuntaa, ja japanilaista intervallikävelyä pidetään sekä helppona että tehokkaana tapana pitää huolta hyvinvoinnista.
Kävelyn on nimittäin todettu edistävän terveyttä sekä fyysisesti että henkisesti. Se sopii kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille eikä edellytä erityisiä varusteita eikä välineitä.
Fysiikkavalmentaja Henrik Duer seuraa tiiviisti kansainvälisiä liikuntatrendejä, ja hänellä on japanilaisesta kävelystä vain hyvää sanottavaa.
”Japanilainen kävely on tiivistettynä intervallikävelyä, jossa kävellään 3 minuuttia rauhalliseen tahtiin ja kiristetään sitten vauhtia ja kävellään ripeästi 3 minuuttia”, Duer kuvaa.
Treenimuodon on kehittänyt vuonna 2000 japanilainen professori ja tutkija Hiroshi Nose, ja se on keholle lempeää mutta samalla tehokasta liikuntaa. Se sopiikin näin erinomaisesti myös ikäihmisille sekä liikuntaa vähemmän harrastaneille.
Professori Nose tutki kävelymuodon vaikutuksia ikääntyneillä vuonna 2007. Tutkimuksessa osallistujien tuli kävellä 8 000 askelta neljä kertaa viikossa viiden kuukauden ajan. Puolet osallistujista kävelivät lenkit tasatahtiin kohtuullisella vauhdilla ja puolet japanilaisen kävelyn malliin intervalliharjoituksena.
Tutkijat totesivat, että intervallikävelijöillä kunto koheni merkittävästi enemmän ja myös reisilihakset vahvistuivat enemmän kuin tasavauhtisia lenkkejä kävelleillä. Lyhyesti sanottuna: japanilainen kävely todella toimii.
Lue myös: Vahvat jalat ja pakarat koko loppuelämän
Japanilaista intervallikävelyä on sittemmin tutkittu lisää. Tuoreimmassa, vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa osallistujien keski-ikä oli 70 vuotta. Intervallikävelyn todettiin paranteneen osallistuien kestävyyskuntoa ja jalkojen lihasvoimaa sekä verenpainetta. Tulokset olivat siis varsin samankaltaiset kuin ensimmäisessä tutkimuksessa.
Lue myös: Testaa hapenottokykysi
Tulokset saivat nyt myös sosiaalisen median kautta laajempaa näkyvyyttä.
”Joku keksi nerokkaan nimen ’japanilainen kävely’. Sen myötä harjoitusmuoto sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Kun muukin media tarttui aiheeseen, siitä tuli pian kansainvälinen trendi”, sanoo Henrik Duer.
Intervallikävely itsessään ei ole mikään uusi asia, ja ilmiön taustalla onkin eräänlainen tutun liikuntamuodon uudelleenbrändäys, joka siivitti tutkitun kävelytreenin kansainväliseen suosioon.
Intervallikävelyn suosio voikin piillä juuri mielikuvissa sen kotimaasta.
”Japanista tulee monille automaattisesti mieleen yksi maailman hoikimmista, terveimmistä ja pitkäikäisimmistä kansoista – heidän siis täytyy tehdä jotain oikein. Jos harjoitusmuoto olisi nimeltään vaikkapa ”saksalainen kävely”, siinä ei kenties olisi samanlaista vaikuttavaa ja terveyshyötyjen kannalta uskottavaa pontta”, Duer arvioi.
Tämä harjoitusmuoto on siis yksi monista maailmalla suosioon nousseista Japanista juontuvista, terveelliseen elämään yhdistetyistä trendeistä, kuten sushi, metsäkylvyt ja matcha-tee.
Vaikka intervallikävely ei olekaan mikään uusi keksintö, se on silti terveellistä. Jos ei muuten harrasta liikuntaa päivittäin eikä kävelyäkään säännöllisesti, intervallilenkeillä voi niittää monia terveyshyötyjä.
”Se, että päivän aikana syke nousee muutamaksikin minuutiksi, on erittäin hyödyllistä terveydelle. Jos kävely on ainoa liikuntamuotosi, intervalliharjoittelu on ehdottomasti suositeltavaa”, sanoo Henrik Duer.
Jos kunto on jo sen verran kova, ettei sykettä saa nousemaan 30 minuutin intervallikävelyllä, ei japanilaisesta kävelystä saa kuitenkaan todennäköisesti ”ylimääräistä” terveyshyötyäkään.
”Mitä kehnompi lähtötilanne, sitä suurempi hyöty. Jos on ylipainoinen ja huonokuntoinen, verenkierto ja kunto joutuvat kovemmin töihin. Hyväkuntoiselle intervallikävely ei sen sijaan tuota riittävästi rasitusta, jotta siitä olisi merkittävää hyötyä”, Henrik Duer toteaa lopuksi.
Lue myös: Mitä syke kertoo?
PARI PAINAVAA KIRJAA SELKÄREPUSSA tekevät intervallikävelystä kuormittavampaa.
ASIANTUNTIJA: Fysiikkavalmentaja Henrik Duer