Neljää viidestä suomalaisesta vaivaa selkäkipu. Katso täältä, miten voit ehkäistä ja lievittää alaselkäkipua.
ALASELKÄKIPU helpottaa parhaiten liikunnalla. Jos kipu jatkuu, hakeudu lääkäriin tai fysioterapeutille.
Alaselkä on mukana lähes kaikissa liikkeissä. Alaselkäkipu ei taatusti jää huomaamatta, sillä se vaivaa lähes kaikissa asennoissa ja liikkeissä. Alaselkäkipua on kuitenkin suhteellisen helppo lievittää ja usein myös välttää. Lue täältä, miten.
Alaselkäkipu ja lannerangan kivut voivat johtua monista syistä. Alla on kolme yleisintä syytä:
Monella alaselkäkipu johtuu liian kireistä alaselän lihaksista. Lihakset eivät jumiudu itsestään, vaan usein lihas kiristyy, kun se joutuu kompensoimaan jonkin toisen lihaksen tai lihasryhmän heikkoutta. Alaselän lihasten kireys johtuu usein vatsalihasten ja etenkin korsettilihasten, erityisesti vinojen vatsalihasten, heikkoudesta.
Välilevytyrän syynä on usein alaselän ylirasittuminen. Ylirasitus on voinut syntyä pitkän ajan kuluessa tai kehoa on yhtäkkiä rasitettu liian voimakkaasti pitkän vähäisen käytön jälkeen. Välilevytyrä tulee harvoin terveeseen ja vahvaan selkään – lukuunottamatta liikenne- ja muissa onnettomuuksissa syntyviä vaurioita.
Alaselkäkipu voi johtua myös nivelten kulumisesta pitkän ajan kuluessa, yleensä ikääntymisen myötä. Kulumat alkavat vaivata usein esimerkiksi pitkän, fyysisesti raskaan tai paljon istumista sisältäneen työuran jälkeen.
Lue myos: Mistä vatsakipu johtuu? Mikä auttaa mahakipuun? Voiko vatsavaivoja ehkäistä?
Alaselkä vakauttaa kehon liikkeitä, joten sen on oltava vahva. Alaselkä on risteyspaikka, jossa monet nivelet, lihakset ja hermot kohtaavat. Liikunta on sille hyväksi, sillä liikkumattomuus heikentää aineenvaihduntaa ja voi johtaa kipua aiheuttaviin virheasentoihin.
Alaselkäkipu voi tuntua eri kohdissa, ja usein vasta lääkäri tai fysioterapeutti pystyy määrittelemään ongelman lähteen. Tarkka syy ei aina selviä, mutta tietyt kipukohdat antavat osviittaa kivun aiheuttajasta.
Alaselkäkipu voi johtua ryhtiongelmasta. Etenkin naisilla alaselän notko on usein liian syvä, jolloin alaselän lihakset ja lanneranka jäävät puristuksiin.
Alaselkäkipu alkaa tuntua varsinkin hitaassa käveleskelyssä tai pitkään seisoessa tai niiden jälkeen.
Ristiselkäkipu voi johtua pullistumasta alimmissa selkä nikamissa, pakaran yläosan kipu voi aiheutua myös iskiashermon ja piriformiksen eli päärynänmuotoisen lihaksen ärsyyntymisestä. Kipua kuvaillaan usein tylpäksi.
Kyse voi olla heikoista vatsalihaksista ja vartalon tukilihasten toiminnasta. Kipu tuntuu yleensä syvällä.
Kiristynyt pakaralihas voi aiheuttaa hermopinteen eli painaa iskiashermoa.
Kipu voi olla peräisin selkärangasta, esimerkiksi välilevyn pullistumasta, diskusprolapsista.
Myös jalan voimattomuus, tunto-oireet, jalan puutuminen ja voimakas pistävä kipu jalassa voivat olla välilevyperäisiä.
Kun nikamien välissä oleva välilevy joutuu puristuksiin, sen seinämä pullistuu tai levyn sisällä oleva hyytelömäinen aine alkaa vuotaa ulos. Tämä voi painaa ja ärsyttää nikaman vieressä olevaa hermoa.
Alaselkäkipu ei aina viittaa välilevytyrään, mutta jos kipu on erittäin voimakas ja säteilee selästä alas reiteen ja jopa polven alapuolelle saakka, oireet viittaavat välilevytyrään. Usein pahin kipu hellittää makuuasennossa.
Jos oireet täsmäävät, kannattaa hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle. Jos välilevytyrä vaivaa, ei missään tapauksessa pidä jäädä paikoilleen tai makaamaan.
Suurin osa potilaista toipuu hyvin: välilevytyrä paranee yleensä 4–6 kuukaudessa.
Esimerkiksi toimistotyö tai muu paljon istumista vaativa työ altistaa selkäkivuille.
Jos työhön kuuluu paljon raskaiden taakkojen nostamista tai yksipuolisia toistuvia liikkeitä, riski on suuri.
Raskaus muuttaa selän asentoa ja painopistettä. Hormonit pehmentävät niveliä raskauden lopulla.
Synnynnäiset selän vammat tai virheasennot voivat aiheuttaa kipuja.
Suurin syy alaselkäkipujen yleisyyteen on se, että istumme todella paljon ja pitkiä aikoja kerrallaan, usein ensin töissä, sitten autossa tai bussissa, seuraavaksi ruokapöydässä ja lopulta ehkä jopa tuntikausia sohvalla. Tämä tekee fysioterapeutti Heidi Stenfeldtin mukaan pahaa alaselälle.
”Jo pelkkä istuutuminen tuottaa painetta lannerankaan, ja liikkumattomuus lisää kipuriskiä, sillä kehomme on luotu liikkumaan. Jos lihaksia ei käytetä, ongelmia alkaa kertyä, sillä keho ei voi hyvin tilanteissa, joissa se ei pääse toimimaan. Jos istuu kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, vahinkoa ei korjata yhden tunnin viikoittaisella kuntosalikäynnillä. Keho tarvitsee enemmän ja säännöllisempää liikkumista pysyäkseen kunnossa”, fysioterapeutti sanoo. Alaselkäkipu ovat yleisintä 30–50-vuotiailla eli työikäisellä väestöllä.
15 % selkäkipupotilaista saa tarkan diagnoosin vaivalleen. Kroonisen selkäkivun syytä saatetaan joutua etsimään pitkäänkin.— Lähde: selkakanava.fi
Lyhyesti: Liikunta auttaa alaselkäkipuun. Aikaisemmin alaselkäkipupotilas kehotettiin vuodelepoon, mutta nykyään tiedetään paremmin.
”Liikkuminen lievittää yleensä alaselkäkipua sekä välittömästi että pitkäaikaisesti. Nouse siis tuolista tai vuoteesta ja liiku! Kävelylenkki on hyvä apu, mutta jos se tuottaa kipua, tee harjoitteet rauhassa kotona”, opastaa fysioterapeutti Heidi Stenfeldt. Kun kipu tuntuu kovana, myös rentouttavat hengitysharjoitteet kannattaa ottaa avuksi.
Liikunta useimmiten lievittää kipuja, mutta on tärkeää valita harjoitteet oikein.
”Jos jokin liike tai harjoite tuntuu lisäävän alaselkäkipua, kevennä liikettä. Jos tunnet alaselkäkipua, kun seisot ja taivutat selkää, laskeudu nelinkontin ja tee selkärankaa liikuttavaa liikettä. Jos tämä aiheutta kipua, asetu selinmakuulle ja tee harjoitteet siinä asennossa. Jos jokin liike lisää kipua, kevennä harjoitetta”, fysioterapeutti Heidi Stenfeldt neuvoo.
Alaselkäkipua voi todellakin ehkäistä liikunnalla. Täältä saat 10 harjoitetta, jotka sekä ehkäisevät alaselkäkipua että lievittävät sitä.
Alaselkäkipua lievittäviä harjoitteita
Valtaosa alaselän kiputiloista paranee kuudessa viikossa, ja suurin osa kipupotilaista saa välitöntä apua liikunnasta. Tutkimukset osoittavat, että mitä kauemmin selkäkivusta kärsivä välttää liikuntaa, sitä pidempään kestää, ennen kuin kivut hellittävät.
Alaselkäkipu on vain erittäin harvinaisissa tapauksissa syöpäoire.
”Tällöin kyseessä on kipu, joka ei reagoi minkäänlaisiin hoitoihin tai siihen, ollaanko liikkeessä vai paikallaan. Kipu ei myöskään hellitä levossa tai nukkuessa. Esimerkiksi välilevytyrän aiheuttama kipu helpottaa ainakin jonkin verran makuuasennossa”, fysioterapeutti Heidi Stenfeldt sanoo. Stenfeldtin omalla uralla ei toistaiseksi ole koskaan tullut vastaan potilasta, jonka selkäsäryt olisivat aiheutuneet syövästä.
Selkäsärky voi joskus olla merkki myeloomasta eli luuytimen plasmasolusyövästä. Sen ensioireena saattaa olla voimakas väsymys tai vaikea tulehdussairaus, joskus myös munuaisten vajaatoiminta.
80 % Neljä viidestä suomalaisesta kärsii noidannuolesta eli äkillisestä voimakkaasta selkäkivusta ainakin kerran elämänsä aikana.— Lähde: selkakanava.fi
LUE MYOS: Vaivaako pahanhajuinen hengitys? Näin pääset siitä eroon
Asiantuntija: fysioterapeutti H. Stenfeldt
Lähteet ja lisätietoa aiheesta: Selkäkanava.fi ja Akuutti alaselkäkipu. Asiakasopas. Opinnäytetyö, LAMK: Outi Luostarinen, Hele Pekkanen & Petra Ranta-aho