Välilevyn pullistuma vaikuttaa väistämättä harjoitteluun, mutta selän lihasten treenaamisen voi itse asiassa aloittaa heti pahimman kivun hellitettyä. Kunnostaan voi ja kannattaakin pitää huolta myös loukkaantuneena.
VÄLILEVYN PULLISTUMA Liike on lääkettä, mutta välilevyn pullistumasta kärsivän kannattaa välttää visusti tiettyjä lajeja.
Jos alaselässä tuntuu äkillistä kipua tai alaraajoihin asti säteilevää iskiaskipua, pistelyä tai tunnottomuutta, saatat kärsiä välilevyn pullistumasta. Kerromme, mikä on välilevyn pullistuma, mitkä ovat sen oireet, mitä kivun lievittämiseksi voi itse tehdä – ja millaista treeniä voi jatkaa välilevyn pullistumasta huolimatta.
Virheellinen nostoasento ja raskas taakka tai kova taklaus voivat aiheuttaa välilevyn pullistuman. Yleensä kuitenkin taustalla on myös ikään ja liikuntatottumuksiin liittyvää selän välilevyjen rappeutumista. Välilevyt ovat selkärangassa nikamien välissä ja auttavat selkää kestämään ja joustamaan kuormituksessa.
Fyysisesti raskas työ ja toisaalta myös istumatyö voivat ajan myötä kuormittaa selkää.
Välilevyn pullistuman aiheuttama kipu tuntuu usein alaselän alueella.
Selässä on 24 selkänikamaa, joiden väleissä ovat välilevyt. Ne mahdollistavat nikamien liikkeen ja tekevät selästä joustavan.
Välilevyissä on hyytelömäinen sisus, ja jos välilevy vaurioituu esimerkiksi rappeuman johdosta, pehmeä sisältö pullistuu selkäydinkanavaan aiheuttaen kipua.
VÄLILEVYN PULLISTUMA Selkärangan nikamien välissä ovat välilevyt (1), jotka koostuvat hyytelömäisestä sisuksesta, sidekudosmaisesta ulkokehästä ja rustoisesta päätelevystä. Välilevyn pullistumassa hyytelömäinen sisus pullistuu ulos selkäydinkanavaan (2), mikä voi ärsyttää hermoja (3) ja aiheuttaa kipua.
Jos välilevyn pullistuma ei paina hermoa, se voi olla oireeton, eikä hoitoakaan välttämättä tarvita.
Akuutissa vaiheessa kivut voivat tuntua selässä tai alueella, jota ärtynyt hermo hermottaa, kuten jalassa tai kädessä. Kipualueella voi esiintyä puutumista tai pistelyä, lihasten voimattomuutta tai jopa liikuntakyvyttömyyttä. Yleensä välilevy pullistuu alaselästä, vain hyvin pieni vähemmistö tapahtuu niskan tai rinnan alueella.
Ota särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia tai ibuprofeenia, jotta akuutein kipu helpottaa. Näin saat nukuttua yöllä ja pystyt toimimaan päivän aikana mahdollisimman normaalisti.
McKenzie-menetelmä lievittää kipua ja lisää selän liikkuvuutta. Makaa vatsallasi ja nouse varovasti kyynärpäiden varaan niin, että selkä taipuu taaksepäin. Lisää taaksetaivutusta vähitellen.
McKenzie-menetelmä on tunnettu menetelmä selän alueen kipujen ja vaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Menetelmän harjoitteilla vahvistetaan selkää, eikä niiden tekeminen edellytä mitään välineitä.
*Lähde: ePainAssist*
Kun kipu on hallinnassa, selkä on pidettävä liikkeessä, jotta verenkierto vilkastuu ja selän kuntoutuminen nopeutuu. Kokeile esimerkiksi harjoitetta, jossa selinmakuulla tuot polvet kiinni rintaan.
Omaksu selkäystävällinen työasento. Tee esimerkiksi pöydän ääressä töitä välillä seisten ja pidä selkä suorana nostaessasi. Älä istu pitkiä aikoja, ja tee selkää vahvistavia harjoitteita.
Sovita kipuihin sopivaksi: Kuntosalin laitteilla voit tehdä harjoitteita, jotka eivät ärsytä kipeää selkää, kunhan huomioit tarkasti, missä kohtaa selkää kipu tuntuu.
Vahvista selkää liikaa kuormitusta välttäen: Selän lihaksia ja muita tärkeitä lihaksia pystyy vahvistamaan niin, että selkäranka ei kuormitu väärällä tavalla eivätkä välilevyt ärry rasituksesta.
Treenaa näin: Tee vaihdellen erilaisia harjoituksia kuntosalin laitteilla tai oman kehon painolla niin, että keskityt erityisesti selän vahvistamiseen. Sovita painot ja toistomäärät selän tilanteeseen ja varo rehkimästä liikaa.
PUOLEN TUNNIN LIHASKUNTOTREENI, JOKA SOPII VÄLILEVYN PULLISTUMASTA KÄRSIVÄLLE, KULUTTAA NOIN 200 KILOKALORIA. Puolen tunnin lihaskuntotreeni kuluttaa saman verran energiaa kuin kolmen vartin pyöräily.
Välilevyn pullistuma paranee yleensä hyvin, useimmiten ilman leikkaushoitoa. Mutta täydellinen toipuminen saattaa viedä viikkoja. Senkin jälkeen selän vahvistamista on jatkettava ja kuormittavia asentoja vältettävä.
Useimmat toipuvat puolessatoista tai kahdessa kuukaudessa. Toipuminen edellyttää kuitenkin, ettei selkää kuormiteta liikaa ja että samalla selkä pidetään liikkeessä ja tehdään selkää vahvistavia harjoitteita. Sängyssä makaaminen ei ole oikea ratkaisu. Jos oireet eivät ole helpottaneet noin kuudessa viikossa, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Selän äkilliset vammat on tärkeää diagnosoida oikein, joten vakavammissa tapauksissa kannattaa mennä lääkäriin, jotta selkä voidaan esimerkiksi kuvata heti vamman ilmaannuttua. Jos jalat eivät kannata tai esiintyy pidätyskyvyttömyyttä, on mentävä välittömästi lääkäriin. Lääkäri arvioi sen, tarvitaanko hermopaineen helpottamiseksi leikkaushoitoa.
Lievemmissä tapauksissa hoidoksi riittävät särkylääkkeet ja selän lihaksia vahvistavat ja selän liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, joihin saa neuvoja esimerkiksi fysioterapeutilta.
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 10/2017.