Jos alaselkäkipu on vaivannut 3-6 kuukautta siinä määrin, että se haittaa jo arjen toimintakykyä, kipua voi pitää jo itsessään sairautena. Katso vinkit hyvän elämän ylläpitämiseen kivusta huolimatta.
ELÄMÄ KIVUN KANSSA voi tuntua sietämättömältä, mutta jotain on onneksi tehtävissä.
Kun alaselkäkipua on jatkunut yli 3 kuukautta, se voidaan määritellä krooniseksi.
Jos kipu on lisäksi niin voimakasta, että haittaa esimerkiksi työntekoa, sosiaalista elämää ja nukkumista, se täyttää myös WHO:n "primaarin kroonisen alaselkäkivun” kriteerit.
”Sairaus ei ole tässä tapauksessa etenevä, mutta sitä on opittava hallitsemaan sitä, ja siinä voi myös tarvita apua. Oikeilla toimilla ja tuella voidaan minimoida kivun vaikutuksia arkeen”, sanoo Aalborgin yliopiston tuki- ja liikuntaelinten kipuun erikoistunut lehtori Morten Høgh.
Alle on koottu hänen parhaat neuvonsa sitkeän alaselkäkivun kanssa elämiseen.
Alaselkäkipu ei tarkoita, että selässä on jotain rikki, vaikka kipu on aiemmin tyypillisesti mielletty oireeksi kehon "mekaanisesta" viasta.
Nykyään tiedetään, että kipuun, kuten moniin muihinkin kehollisiin kokemuksiin, vaikuttavat muun muassa stressi ja elämäntavat, joten sitä on käsiteltävä monella tasolla, sekä fyysisesti kuin henkisestikin.
”Painopiste on siirtynyt kivun poistamisesta kivun vaikutusten minimoimiseen.”— Morten Høgh, Aalborgin yliopiston lehtori
Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mitä alaselkäkipu on ja miten se reagoi – ja miten itse reagoi siihen. Vasta sitten voi kokea voivansa hallita kipua.
Alaselkään voi esimerkiksi sattua enemmän, kun työ aiheuttaa stressiä. Toisaalta kipu voi helpottaa, jos käy kävelyllä.
Jos kipu on jatkuvaa, on luonnollista, että pyrkii liikkumaan mahdollisimman varovasti siinä pelossa, että vääränlainen liike vain pahentaa kipua. Tästä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.
Itse asiassa liikkuminen on yksi parhaista asioista, joita alaselkäkivusta kärsivä voi tehdä. Tutkimukset osoittavat, että liikunta lyhentää kipujaksoja ja vähentää kivun uusiutumista.
Lue myös: Helpot harjoitteet alaselkäkivun lievitykseen
Minkään liikuntamuodon ei ole osoitettu olevan merkittävästi parempi kuin muiden, mutta kokeilemalla voi selvittää, mikä omalle keholle sopii.
Se voi olla esimerkiksi pyöräilyä, alaselkää vahvistavia harjoitteita tai kävelyä – liike todella on lääkettä.
Kaikkeen kipuun ei kannata automaattisesti hakea apua lääkkeistä – kipulääkkeisiin kannattaa turvautua ennen kaikkea silloin, kun kipu on väliaikaista.
Pitkäkestoisessa eli kroonisessa selkäkivussa suositellaan opettelemaan toimimaan kivusta huolimatta sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään sen poistamiseen.
”Jos jatkamme kivun poistamista esimerkiksi morfiinin avulla, se lisää riippuvuuden ja kuoleman riskiä”, Morten Høgh sanoo.
Lue myös: Opas: ilman reseptiä myytävät särkylääkkeet
Siksi vahvat kipulääkkeet ovat merkityksellisiä vain akuutin kivun hoidossa, kuten WHO:kin suosittelee. Pitkäaikaisesta kivusta kärsiville ne ovat usein oireiden hoidossa tarpeettomia.
”Se olisi kuin hoitaisi masennusta katsomalla komediaa”, Morten Høgh sanoo.
Voit ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä lyhytaikaisesti, kun kipu iskee, mutta käytä niitä tällöin vain muutaman päivän ajan.
On ymmärrettävää, että kun selkäkipu ei katoa, sen syyn haluaa selvittää perinpohjin, vaikkapa sitten magneettikuvauksessa.
Lopputulos on olla kuitenkin aivan päin vastainen, sillä tällaisista tutkimuksista voi itse asiassa olla vain haittaa.
Tutkimukset osoittavat, että tarpeettomat kuvantamistutkimukset lisäävät riskiä että hoito, kipujen lievittyminen ja työhönpaluu viivästyvät. Lisäksi ne vievät huomion pois tärkeimmistä asioista: liikkumisesta ja sairauden hallinnan oppimisesta.
”Ihmiset lähetetään magneettikuvaukseen, ja he odottavat tuloksia neljä viikkoa. Yhtäkkiä 2–3 kuukautta on kulunut sohvalla ja selkäkivusta on tullut krooninen”, Morten Høgh sanoo.
Kuvantamistutkimuksen tarpeellisuus kannattaakin jättää lääkärin arvioitavaksi.
Krooninen kipu on yksilöllinen kokemus, joka vaatii yksilöllistä hoitoa. Tämä edellyttää panostusta myös potilaalta itseltään.
”Se on vähän kuin opettelisi ajamaan autoa . Kun tiedät, mikä toimii sinulle, sinun on opeteltava tekemään enemmän sitä, mikä saa olon tuntumaan paremmalta, ja vähemmän sitä, mikä aiheuttaa kipua ja rajoittaa arkea. Näin kivun hallinnassa tulee aina vain pätevämmäksi, aivan kuin kokemus karttuu vähitellen auton kuljettajanakin”, Morten Høgh sanoo.
Kivun lievittämisessä ja hallinnassa voi apua olla esimerkiksi selkäharjoitteista, ahdistavien ajatusten sivuuttamisesta ja panostuksesta parempaan uneen.
Mikään lääkitys, leikkaus tai selän lepuutus ei voi aina lievittää kroonista kipua. Nykyään keskitytään tukemaan potilaita, jotta he oppisivat elämään kivun kanssa.
”Todistettavasti tieto siitä, että kipu ei sinänsä ole vaarallista, vaikuttaa niin, että turha varominen jää”, Morten Høeg sanoo.
Kroonisen kivun hoitoon erikoistunut fysioterapeutti tai kiropraktikko voi auttaa jatkamaan niitä asioita, jotka tuovat elämään iloa ja parantavat elämänlaatua niin, että pystyt edelleenkin käymään vaikkapa kävelyillä, istumaan kahvilan tuolilla tai välttämään pahenemisvaiheiden pelkoa.
”Kun keskittyy panostamaan siihen, mitä haluaa elämäänsä enemmän, tulee onnellisemmaksi, sosiaalisemmaksi ja saa enemmän myönteisiä kokemuksia”, Morten Høgh toteaa lopuksi.