Kuvittele, että voisit kuin nappia painaen saada nopeasti mielen ja kehon rauhoittumaan. Ehkäpä voitkin. Tuo nappi on hengityksesi, ja tässä opastamme sinua käyttämään sitä aktiivisesti.
HENGITYS ON AINA MUKANASI ja voit harjoitella hengittämään tietoisemmin missä ja milloin tahansa.
Hengitys on automaattinen toiminto, jota tulee harvoin edes ajatelleeksi, mutta itse asiassa hengitykseen kannattaa kiinnittää huomiota silloin tällöin.
Tietoisella hengityksellä voi nimittäin vahvistaa kehotietoisuutta ja saada mielenrauhaa.
Lue myös: Ohjattu meditaatio – luonnollinen keino parantaa unta
Jos nyt ajattelet, että kuulostaa hölynpölyltä, lue eteenpäin, sillä väite ei ole suinkaan tuulesta temmattu.
Tietoisen hengittämisen myönteisiä vaikutuksia on kuvattu tieteellisissä tutkimuksissa, ja tietoista hengittämistä käytetään myös esimerkiksi kivunhallintaan.
Lue myös: Nuku paremmin kroonisten kipujen kanssa
Asiasta ei ole siis epäselvyyttä. Mutta mitä tarkoittaa tietoisesti ja ”oikein” hengittäminen, ja miten se tehdään?
Me selvitimme sitä asiantuntija-apunamme vanhempi tutkija Nanna Gram Ahlmark Tanskan kansanterveyslaitoksesta.
Lisäksi saat kolme kuunneltavaa hengitysharjoitusta ja helpon tutustumisharjoituksen alkuun pääsemiseksi. Mutta ensin vähän taustatietoa.
Hengitystekniikoita on monia erilaisia. On harjoituksia, joiden tarkoitus on lisätä energiaa ja voimaa nopeilla rytmisillä sisään- ja uloshengityksillä, mutta useimpien tavoitteena on rentouttaa ja rauhoittaa.
Me keskitymme nyt jälkimmäiseen, ja tarkoitamme tässä artikkelissa sitä, kun puhumme ”oikeasta” tai ”oikeanlaisesta” hengittämisestä.
Oikeanlainen hengitys on pohjimmiltaan hidasta ja ulottuu vatsaan asti, ja uloshengitys on vähintään yhtä pitkä kuin sisäänhengitys – mieluiten pidempi.
Kun hengität oikein, keuhkosi täyttyvät kunnolla ilmasta, mikä lisää energiaa ja vireyttä. Oikeanlainen hengitys voi myös lieventää kipuja, kun lihakset saavat riittävästi happea.
Syvä ja hidas hengitys aktivoi myös parasympaattisen hermoston, ja juuri tässä taika piilee, sillä parasympaattinen hermosto vaikuttaa moniin kehon mekanismeihin.
Parasympaattisen hermoston vastapooli on sympaattinen hermosto, joka valmistaa taistelemaan tai pakenemaan.
”Sympaattisen hermoston aktivoituminen on paikallaan, jos pitää rynnätä eteenpäin ja saada adrenaliini virtaamaan – esimerkiksi jos on joutumassa auton alle. Mutta vaikkapa käsittelemättömät traumat voivat saada tuntemaan, että koko maailma on vaarallinen ja että pitää olla koko ajan varuillaan”, Nanna Gram Ahlmark sanoo.
Jos kärsit esimerkiksi stressistä, traumaperäisestä stressihäiriöstä tai ahdistuksesta, kehosi luulee virheellisesti vaaran uhkaavan. Tällöin nopeutunut hengitys ja adrenaliinin vapautuminen eivät auta vaan pikemminkin pahentavat tilannetta.
Voit kuitenkin oppia rauhoittumaan työstämällä hengitystäsi.
Siitä on kaikille hyötyä esimerkiksi koetilanteessa tai töissä suuren kiireen ja paineen alla.
Voit käyttää syvää, tietoista hengitystä juuri silloin, kun haluat ja tarvitset, mutta sitä on hyvä harjoitella säännöllisesti, Nanna Gram Ahlmark neuvoo:
”Mitä luontevammaksi tietoinen hengitys tulee, sitä helpompi se on aktivoida paineen alla.”
Eikä se vaadi paljon – kolme minuuttia sängyn laidalla joka aamu riittää.