Lihas- ja nivelkipu, paleluherkkyys ja väsymys. Nämä ovat vain osa niistä oireista, joita kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa. Lue lisää sairaudesta, joka on yleisin naisilla.
OIREET Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa oireita, jotka voi sekoittaa monien muiden vaivojen oireisiin. Esimerkiksi väsymys on yleinen oire.
Aineenvaihdunta – eikö kyse ole siis siitä, kuinka nopeasti tai hitaasti elimistö kuluttaa kaloreita?
Ei pelkästään, aineenvaihdunta on monimutkaisempi asia. Aineenvaihdunta vaikuttaa kehomme jokaiseen soluun, ja sillä on suuri vaikutus terveyteemme.
Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa ja liikatoiminta nopeuttaa aineenvaihduntaa, mikä tuntuu erilaisina oireina ja voi näkyä myös ulospäin.
Lue myös: Jodi – elintärkeä kivennäisaine
Kilpirauhasen vajaatoiminnan eli hypotyreoosin esiintyvyys Suomessa on Kilpirauhasliiton mukaan naisilla noin 5 % ja miehillä noin prosentti. Yli 350 000 saa sairauteen lääkitystä. Kyseessä on siis melko yleinen sairaus.
Tutustuimme endokrinologian ylilääkärin Birte Nygaardin avustuksella sairauteen lähemmin.
Kerromme, millaisia oireita hypotyreoosi aiheuttaa ja voiko sitä sairastava esimerkiksi harrastaa normaalisti liikuntaa. Lisäksi kerromme, voiko sairautta jotenkin ehkäistä tai parantaa.
Kaulan alaosassa sijaitseva kilpirauhanen säätelee kaikkea kehon aineenvaihduntaa. Se tekee näin tuottamalla kilpirauhashormoneja, joita ovat T4 eli tyroksiini ja T3 eli trijodityroniini.
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi tarkoittaa, että kilpirauhanen ei tuota riittävästi hormoneja, mikä vaikuttaa monella tavalla terveyteen.
Vajaatoiminta voi olla eriasteista, eli se voi aiheuttaa vakavampia tai lievempiä oireita.
Joka tapauksessa sitä sairastavalla aineenvaihdunta toimii hitaammin kuin terveillä ihmisillä, ja tämä aiheuttaa oireita, joista voit lukea täältä.
KILPIRAUHANEN muodostaa kilpirauhasen vajaatoiminnassa liian vähän T3- ja T4-hormoneja.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa monia erilaisia oireita eri elimissä, koska se vaikuttaa kaikkiin kehon soluihin. Yleisin oire on väsymys.
Muita oireita ovat esimerkiksi:
”Osa oireista on hyvin yleisiä, ja samankaltaisia oireita voi helposti esiintyä yksinkertaisesti esimerkiksi ikääntyessä tai vaihdevuosi-iässä. Siksi on hyvä selvittää oireiden syy.”— Birte Nygaard, Herlevin sairaalan endokrinologian osaston ylilääkäri
Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa monenlaisia erilaisia oireita, joista osa voi muistuttaa muiden sairauksien oireita.
Yleisimpiin oireisiin kuuluu väsymys, ja oireita ovat myös esimerkiksi palelu, ummetus tai kuiva iho, mutta tällaiset oireet eivät välttämättä aina johdu kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai muusta sairaudesta.
Lue myös: 4 välttämätöntä ihonhoitotuotetta – ja ne, jotka voit unohtaa
Siten et voi itse tietää, sairastatko kilpirauhasen vajaatoimintaa, se voidaan selvittää vain verikokeella. Siksi on tärkeää, että menet lääkäriin, jos sinulla ilmenee yhtäkkiä edellä mainittuja oireita.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi ja pitääkin hoitaa, sillä aineenvaihduntahormonien epätasapaino ei ole hyväksi elimistölle.
Kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu useimmiten Hashimoton tyreoidiitti -nimisesta autoimmuunisairaudesta.
Se on autoimmuunitulehdus, joka johtuu siitä, että elimistö tuottaa kilpirauhasen kudoksia vastaan vasta-aineita, jotka vähitellen tuhoavat rauhasta niin, että sen kyky muodostaa aineenvaihduntahormoneja heikkenee.
Sairaus ei ole suoraan perinnöllinen, mutta alttius autoimmuunisairauksiin voi periytyä. Tarvitaan kuitenkin ”jokin”, joka laukaisee sairauden – ja sitä, mikä se ”jokin” on, tutkitaan edelleen. Tutkijoiden tähtäimessä ovat muun muassa virusinfektiot, stressi ja tupakointi.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös olla seurausta radiojodihoidosta, jolla hoidetaan kilpirauhasen liikatoimintaa. Radioaktiivinen jodi tuhoaa kilpirauhasen kudosta, jolloin kilpirauhashormonien tuotanto vähenee. Joillakuilla hoito toimii ”liiankin hyvin”, jolloin kilpirauhanen ei tuota enää riittävästi hormoneja.
Myös kilpirauhasen poisto leikkauksella aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.
”Sairaus on 6 kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Ehkä sukupuolihormoneilla on osuutta asiaan, mutta emme oikeastaan tiedä.”— Birte Nygaard, Herlevin sairaalan endokrinologian osaston ylilääkäri
Ei, valitettavasti sairautta ei voi mitenkään omin keinoin ehkäistä eikä sen oireita pahentaa tai lievittää.
Useimmilla liian vähäinen aineenvaihduntahormonin tuotanto johtuu autoimmuunisairaudesta, eivätkä asiantuntijat tiedä tarkalleen sairauden puhkeamisen syitä. Siksi sille ei oikeastaan voi tehdä itse mitään.
Jos sairastat kilpirauhasen vajaatoimintaa, parasta, mitä voit tehdä, on ottaa lääkkeesi säännöllisesti, jotta oireet pysyvät kurissa. Jos sairaus on vasta diagnosoitu, on syytä tiedostaa, että se voi asettaa rajoituksia esimerkiksi liikunnan harrastamiselle. Siitä voit lukea lisää täältä.
”Paljon on puhuttu siitä, että tulehdusta ehkäisevä ruokavalio voisi ehkäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta valitettavasti ei ole mitään näyttöä siitä, että sillä olisi vaikutusta.”— Birte Nygaard, Herlevin sairaalan endokrinologian osaston ylilääkäri
Jos sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta mutta se on hyvässä hoidossa (eli aineenvaihduntasi toimii melko normaalisti), voit harrastaa liikuntaa normaalisti. Se on jopa suositeltavaa, koska liikunnalla on niin paljon terveyshyötyjä.
Jos sairaus on juuri diagnosoitu ja aineenvaihduntasi on hyvin hidas, liikunta ei ole hyvä idea. Todennäköisesti silloin ei edes tee mieli liikkua, kun olo on koko ajan väsynyt ja vetämätön.
Jos aineenvaihdunta hidastelee kunnolla, keho ei ehkä kestä liikuntaa samalla tavalla kuin normaalisti. Mutta jos haluaa ja pystyy liikkumaan, ei ole mitään syytä olla tekemättä niin.
Jos sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa mutta oireet ovat niin pahat, että ne estävät kaiken liikunnan harrastamisen, silloin tulee varmasti myös todennäköisemmin mentyä lääkäriin selvittämään oireiden syy.
Kun sairaus on saatu hallintaan, liikuntaa voi taas jatkaa.
Moni yhdistää aineenvaihdunnan painoon ja kalorien kulutukseen. Toki ne liittyvät toisiinsa, mutta aineenvaihdunta on paljon muutakin. Siitä voit lukea lisää täältä.
Aineenvaihdunta ja energiankulutus liittyvät toisiinsa siten, että aineenvaihdunta säätelee energiankulutusta. Aineenvaihdunta ja energiankulutus eivät siis ole täsmälleen sama asia, mutta aineenvaihduntaa voidaan ajatella ikään kuin ohjausyksikkönä.
Jos se menee sekaisin eli aineenvaihduntahormonien tuotanto ei ole tasapainossa, elimistö voi kuluttaa ravinnon energiaa joko liian nopeasti tai liian hitaasti.
Lue myös: Vaikeuttaako hidas aineenvaihdunta laihtumista?
Kilpirauhasen toimintaan ei voi vaikuttaa syömällä tai harrastamalla tietynlaista liikuntaa, mutta energiankulutukseen voi jonkin verran vaikuttaa liikunnalla.
Jos siis haluat lisätä kulutustasi, lähde lenkille tai vaikka spinningiin ja tee sitä säännöllisesti
Myös lihasmassan määrä vaikuttaa energiankulutukseen. Voimaharjoittelulla voi siis lisätä energiankulutusta, sillä lihas kuluttaa enemmän energiaa kuin rasva, mutta kulutuksen lisäämiseksi lihasmassaa pitää kasvattaa melko paljon.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat voivat näyttää väsyneiltä ja ikäistään vanhemmilta, kun aineenvaihdunta matelee. Sairaus voi myös kuivattaa ihoa ja hiuksia.
Ei kuitenkaan ole mahdollista erottaa kadulla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia, sillä siihen liittyvät ulkonäkömuutokset voivat liittyä johonkin muuhunkin ja ihmiset, joiden aineenvaihdunta toimii normaalisti, voivat myös näyttää väsyneiltä ja heillä voi olla kuivat hiukset.
Lue myös: Onko haitallista pestä hiukset joka päivä?
Kilpirauhasen liikatoiminta voi kuitenkin aiheuttaa tunnistettavia merkkejä, esimerkiksi silmien pullistumista ulospäin. Toki sekään ei aina kerro aineenvaihduntahäiriöstä.
STRUUMA voi näkyä tasaisena pullotuksena kaulassa, kuten tässä kuvassa, mutta se voi koostua myös useista kyhmyistä.
Struuma tarkoittaa suurentunutta kilpirauhasta. Struuma voi liittyä kilpirauhasen vajaatoimintaan mutta se voi tulla kenelle tahansa aineenvaihdunnan hitaudesta tai nopeudesta riippumatta. Useimmiten se johtuu siitä, että ravinnosta ei saada riittävästi jodia.
Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa, aivan rintalastan yläpuolella. Tavallisesti rauhanen ei näy ulospäin ja sen voi tuntea vain, jos liikuttaa sormia kaulan etuosaa pitkin.
Jos se on suurentunut, sen voi nähdä tai tuntea pullistumana tai pattina. Tällöin kannattaa käydä näyttämässä kaulaa lääkärille etenkin, jos turvotus on tullut äkillisesti.
Struumaa voidaan hoitaa, mutta pientä struumaa, joka ei haittaa, ei tarvitse hoitaa. Birte Nygaardin mukaan ainakin 25 prosentilla yli 65-vuotiaista naisista on struuma, joka ilmenee lievänä turvotuksena tai pieninä kyhmyinä.
Sairautta hoidetaan synteettisella tyroksiinilla, joka korvaa hormonin, jota elimistö ei itse pysty tuottamaan.
On tärkeää, että elimistö saa riittävästi hormonia, mutta sitä ei saa myöskään saada liikaa. Jos aineenvaihdunta on hidas, elimistön toiminnot hidastuvat, mutta jos aineenvaihdunta on liian nopea, se tekee ylitöitä, mikä ei myöskään ole terveellistä.
Nopea aineenvaihdunta kuormittaa erityisesti sydäntä ja aivoja ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Lue myös: Kohonnut verenpaine – syyt ja oireet
Kyllä, joskus aineenvaihdunta normalisoituu ajan myötä. Näin voi käydä esimerkiksi, jos kyseessä on synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus (postpartaalinen tyreoidiitti) tai muu niin sanottu puoliäkillinen kilpirauhasen tulehdus (subakuutti tyreoidiitti).
Lue myös: Näin raskaus ja synnytys muuttavat kehoa pysyvästi
Useimmiten sairaus on kuitenkin pysyvä ja hoitoa on jatkettava koko loppuelämä.