Moni saa iän myötä lukulasit. Mutta entä, jos jo ennestään näkee huonosti lähelle, miten näkö silloin muuttuu?
IKÄNÄKÖ eli sievästi AIKUISNÄKÖ tarkoittaa lähelle näkemisen hankaloitumista, kun silmän mykiö ei mukaudu entiseen malliin.
Joudutko ojentamaan puhelimen käsivarren päähän, että näkisit ruudun tekstit? Oletko aikuisnäkö-iässä? Aikuisnäkö alkaa vaivata 40–50 vuotiaana ja on sukua kaukonäköisyydelle, jossa näkee kauas, mutta huonommin lähelle.
LUE MYÖS: 5 tekoa silmien hyväksi
Moni uskoo, että aikuisnäkö ajan mittaan vastavaikuttaa niin, että kaukonäköisyys häviää ja näkö on jossakin vaiheessa lähes täydellinen. Valitettavasti niin ei käy.
”Likinäköisyys saattaa hiukan vähentyä ikääntyessä, mutta -2 likitaittoisuus ei muutu 0-taittoisuudeksi ennen kuin aikuisnäkö ehtii tehdä silmät kaukotaittoisiksi,” selittää optikko Gitte Sørensen.
Silmä muuttaa tarkennusta aina, kun katsoo eri etäisyydelle. Aikuisnäön syy on silmän mykiön vähittäinen jäykistyminen, jolloin silmä ei hevillä tarkenna, kun siirtää katseensa kaukaa lähelle.
LUE MYÖS: Suojaa silmät, käytä aurinkolaseja
“Ei siis käy niin onnellisesti, että ikänäköä ei tulisi niille, jotka näkevät ennestään huonosti lähelle. Ilman laseja saattaa nähdä paremmin lukea, mutta kauas ei edelleenkään näe," sanoo Gitte Sørensen.
Likinäköinen voi tarvita moniteholasit tai -linssit, että näkee eri etäisyyksille hyvin. Tai sitten voi hankkia lukulasit, jos muuten pitää piilolinssejä.
50 % todennäköisyydellä tulee likinäköiseksi, jos molemmat vanhemmat ovat. Jos vain toinen vanhempi on likinäköinen, todennäköisyys on 33 %.
Asiantuntija: optikko Gitte Sørensen