Voiko dementiaa ehkäistä? 14 tapaa, joilla riskiä voi vähentää
Pyritkö oppimaan koko ajan uutta? Käytätkö pyöräilykypärää? Siinä vain pari keinoa, joilla aivoterveyttä voi ylläpitää pitkälle vanhuuteen.
Pyritkö oppimaan koko ajan uutta? Käytätkö pyöräilykypärää? Siinä vain pari keinoa, joilla aivoterveyttä voi ylläpitää pitkälle vanhuuteen.
Muistisairauksien ja dementian määrä lisääntyy, mikä on seurausta eliniän pidentymisestä. Vanheneminen on yksi asia, toinen asia on aivoterveyden säilyttäminen ikääntyessä.
Lancet-komissio -tutkijaryhmä on listannut 14 dementian riskitekijää ja suosituksen siitä, miten niitä voidaan minimoida.
Keskity siihen, missä juuri sinun kohdallasi tarvetta on eniten, suosittelee Gunhild Waldemar, Tanskan kansallisen dementiatietokeskuksen johtaja.
”Jos teet istumatyötä, kannattaa pitää huoli siitä, että harrastat säännöllisesti liikuntaa. Jos vietät paljon aikaa yksin, olisi hyvä pyrkiä tapaamaan muita ihmisiä enemmän”, hän sanoo.
Käy lista läpi ja mieti, mitä itse voi tehdä.
Korkeampi ja pidempi koulutus näyttää vähentävän riskiä.
Syy on todennäköisesti se, että oppiminen rakentaa suuremman kognitiivisen reservin. Toisin sanoen aivosoluja on enemmän ikään kuin varastossa silloinkin, jos sairastuu dementiaan.
Heikentynyt kuulo vähentää aivojen saamia ärsykkeitä. Aivoilla on vähemmän informaatiota, jonka kanssa työskennellä.
Siksi on tärkeää hakeutua kuulotutkimuksiin, jos epäilee kuulonsa heikentyneen. Lääkäri voi selvittää heikkenemisen syyn ja voiko sitä hoitaa esimerkiksi kuulokojeella tai muulla tavalla.
55 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa dementiaa WHO:n mukaan. Luvun odotetaan lähes kolmikertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.— Lähde: Alzheimer’s Disease International
Kolesteroliarvot on hyvä mittauttaa säännöllisesti.
Jos kolesteroli on kohonnut, päivittäinen liikunta ja monipuolinen, runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja ravintokuitua sekä tyydyttämätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio voi auttaa alentamaan kolesterolia.
Jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että useat masennusjaksot elämän aikana voivat lisätä dementian riskiä.
Kuka tahansa voi sairastua masennukseen, eikä siihen voi välttämättä itse vaikuttaa. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa, että suhtautuu masennukseen vakavasti ja hakee oikeanlaista apua.
Päävamma tai aivovamma voi lisätä dementian riskiä moneksi vuodeksi eteenpäin.
Siksi on tärkeää suojata aivot hyvin tilanteissa, joissa ne ovat erityisen alttiina iskuille: pidä autossa turvavyötä, käytä kypärää pyöräillessä ja laskettelumäessä ja jos pelaat jalkapalloa, vältä pallon puskemista.
Mitä säännöllisemmin harrastaa liikuntaa, sitä pienempi on dementian riski. Liikunta voi myös lykätä sairauden puhkeamista ja hidastaa sen etenemistä.
Haitallisinta on olla pitkiä aikoja paikoillaan. Jo 30–40 minuuttia kohtuullisesti rasittavaa kuntoliikuntaa viikossa alentaa riskiä 41 prosenttia.
Jos keho ei pysty itse säätelemään verensokeria, se voi tutkimusten mukaan ajan mittaan vaurioittaa aivoja. Veren sokeritaso voidaan tarkistaa mittauttamalla niin sanottu pitkäaikaissokeri laboratoriossa.
Syö terveellisesti ja monipuolisesti, liiku ja pidä paino kurissa, jotta verensokerisi pysyy terveellisissä rajoissa.
Tupakointi on haitallista keuhkoille ja sydämelle, mutta se vahingoittaa myös aivoja. Tupakointi lisää tulehdusreaktioita ja vahingoittaa aivosoluja. Jos et pysty lopettamaan kokonaan, riskiä voi vähentää tupakoimalla mahdollisimman vähän.
Kohonnut verenpaine lisää dementian riskiä. Siksi verenpaine on yksi niistä terveystekijöistä, jota olisi hyvä seurata ja mitata säännöllisesti.
Jatkuva korkea verenpaine lisää ateroskleroosin, verihyytymien ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, jolloin aivosolut saavat liian vähän happea ja ravintoaineita.
Ylipaino, etenkin jos painoindeksi on yli 30, rasittaa kehoa. Se lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, kohonneen kolesterolin, kohonneen verenpaineen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kaikki ne ovat myös dementian riskitekijöitä.
Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että ylipainon välttäminen lisää mahdollisuuksia välttää aivosairauksia.
Alkoholin käyttöön liittyy aina vaaroja, mutta jos noudattaa suosituksia, kohtuullinen käyttö ei välttämättä lisää dementian riskiä.
Jos olet esimerkiksi yli 60-vuotias ja ajattelet, että korkin kiinni panemisesta ei enää ole hyötyä, olet väärässä. Koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa ja saada terveyshyötyjä.
7 ja 14 annosta viikossa on alkoholinkäytön riskiraja naisille ja miehille.— Lähde: Terveyskirjasto
Lähikaupassa tai naapurin kanssa jutustelu, lukupiiriin osallistuminen tai uuden tiedon oppiminen on hyväksi aivoille.
Lue myös: Kolme vinkkiä small talkin oppimiseen
Sosiaalinen eristäytyminen on puolestaan myrkkyä, kun kognitiiviset toiminnot eivät saa virikkeitä eikä uusia aivosoluja muodostu.
Asutko lähellä vilkkaasti liikennöityä tietä, tai käytätkö puuhellaa tai takkaa? Se voi lisätä riskiä sairastua dementiaan myöhemmin.
Ilmansaasteet ovat potentiaalisesti suurempi vaara saastuneemmissa maailmankolkissa kuin meillä, mutta jos suvussasi esiintyy muistisairauksia ja dementiaa, kannattaa harkita muuttoa puhtaampaan ympäristöön.
Jos näkösi on heikentynyt – ja nyt puhutaan vakavasta näön alenemasta – aivot saavat vähemmän ärsykkeitä kuin normaalisti. Tämä on yksi selitys sille, miksi näköongelmat liittyvät dementiaan.
Tärkeintä on, että pidät silmällä (!) näköäsi ja hankit silmälasit tai muuta hoitoa tarvittaessa.