Sairauden riski on aina olemassa, kaikkein terveimmilläkin ihmisillä. Useimmat pystyvät elämään tämän riskin kanssa, mutta joillakuilla sairauden pelko on niin suurta, että se voi hallita koko elämää.
PELKO vakavasta sairaudesta voi täyttää ajatukset ja vaikeuttaa normaalia elämää.
On tärkeää kuunnella kehoaan ja mennä lääkäriin, jos epäilee, että jotakin on vialla. Mutta jos sairauden pelko täyttää mielen jatkuvasti, hälytyskellojen pitäisi soida.
Sairauden riski on aina olemassa, kaikista terveimmilläkin ihmisillä. Useimmat pystyvät elämään tämän riskin kanssa, mutta joillakuilla sairauden pelko on niin suurta, että se voi hallita koko elämää.
Kuvittele, että heräät aamulla ja tunnet kaulassasi pienen, turvonneen imusolmukkeen tai huomaat käsivarressasi kyhmyn, jota siinä ei ole ennen ollut. Mitä teet?
Jatkatko aamutoimiasi miettimättä asiaa sen kummemmin? Vai valtaavatko itsepintaiset katastrofiajatukset mielesi?
Mitä jos se onkin syöpää? Entä jos sinulla on tappava sairaus, joka ehtii kehittyä kohtalokkaasti, jollet mene heti lääkäriin?
Lue myös: Kuunneltavat hengitysharjoitukset rauhoittavat ja antavat energiaa
Jos kuulostaa tutulta, kärsit ehkä sairauden pelosta eli hypokondriasta. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta siitä kärsii arviolta noin prosentti väestöstä.
”Sairauden pelko on liiallista pelkoa siitä, että sairastaa jotakin vakavaa sairautta. Henkilöllä on yleensä paljon ’mitä jos’ -ajattelua, ja hän tuntee kehossaan erilaisia oireita. Monesti pelko liittyy kuitenkin tiettyyn sairauteen, esimerkiksi syöpään”, kertoo psykologi ja ahdistuksen ja pakko-oireisen häiriön asiantuntija Christopher Smith.
Christopher Smithin mukaan sairauden pelko alkaa siitä, kun huomaa kehossaan jotain, joka johtaa katastrofiajatukseen siitä, että kyseessä on vakavan sairauden oire.
Lue myös: OCD: Pakko-oireinen häiriö
Mutta et välttämättä kärsi sairauden pelosta, jos olet joskus saanut katastrofiajatuksia terveydestäsi, sillä jokaiselle tulee niitä joskus.
”Periaatteessa tällaiset ajatukset ovat aivan normaaleja, mutta erona on se, että ne, joilla on sairauden pelko, jatkavat murehtimista. He eivät pääse pelosta eroon”, psykologi sanoo.
Christopher Smithin mukaan monesti sairauspelon taustalla on henkilön itsensä tai hänen läheisensä sairastama vakava sairaus. Smith näkee sitä usein esimerkiksi naisilla, jotka ovat sairastaneet syövän.
Taustalla voi kuitenkin olla muutakin, ja monille sairauden pelosta kärsiville yhteistä on perususkomus siitä, että vain tarkkailemalla jatkuvasti terveyttään pysyy turvassa ja että on vaarallista, jos he eivät ota ajatuksiaan ja oireitaan vakavasti.
Siksi useimmat sairauspelkoiset seuraavat koko ajan ruumiillisia tuntemuksiaan ja yrittävät itse selvittää niiden syyn esimerkiksi netistä. Heillä on myös taipumus hakeutua lääkäriin pienimmästäkin oireesta.
”Lääkärintutkimus yleensä rauhoittaa ja antaa nopean helpotuksen, mutta sitä kestää harvoin pitkään”, Christopher Smith sanoo.
”Helpotus on lyhytaikaista, sillä ongelma eivät ole oireet vaan huoli. Kun on lähtenyt lääkärin vastaanotolta, tulee nopeasti mieleen, onko lääkäriltä jäänyt ehkä jotakin huomaamatta tai onko itse unohtanut sanoa jotain.”— Psykologi Christopher Smith
Yksi sairauden pelolle ominainen piirre on sataprosenttisen varmuuden tarve. Haluat olla täysin varma siitä, ettei sinussa ole mitään vakavaa vikaa.
Sairauspelkoinen ihminen hakeutuu toistuvasti lääkärille erilaisten oireiden vuoksi. Siitä lääkäri yleensä voikin tunnistaa, että henkilö kärsii sairauden pelosta.
Näin sanoo yleislääkäri Mireille Lacroix.
”Jos sama henkilö käy usein vastaanotolla huolissaan peläten sairastavansa jotakin vakavaa sairautta, kuten syöpää tai veritulppaa, lääkäri voi alkaa epäillä, että potilas on sairauspelkoinen.”
Usein sairauspelkoisella on hajanaisia oireita, kuten huimausta tai aistihäiriöitä, eli oireita, jotka voivat johtua monesta asiasta ja ovat usein täysin vaarattomia.
Monesti Mireille Lacroix tutkii vastaanotolle tulleen potilaan, vaikka tietää, että oireet voivat johtua ahdistuneisuushäiriöstä. Vaikka hän tulee siihen tulokseen, että potilaan vakavan sairauden riski on hyvin pieni, hän uskoo, että tällaiset konsultaatiot eivät ole ajanhukkaa.
”Vaikka lääkäriin tulleella potilaalla ei olisi mitään fyysistä vikaa eikä sairautta, jotain on silti vialla, koska hän on hyvin huolissaan. Meitä tämäntyyppiset käynnit eivät haittaa, koska yleislääkärin tehtävänä on olla portinvartija ja tavata ja neuvoa potilaita, olipa näillä minkälaisia oireita tahansa.”
Jos sama potilas hakeutuu toistuvasti hänen vastaanotolleen, Lacroix yleensä ottaa puheeksi sen, että potilas saattaa kärsiä ahdistuksesta. Avoin puhe tilanteesta voi helpottaa potilasta, ja Lacroix’n mielestä on tärkeää päästä eroon aiheeseen liittyvästä häpeästä.
”Sanon yleensä: ’On ihan okei, että sinulla on tuollaisia tuntemuksia, ja jos jokin asia huolestuttaa sinua, olet aina tervetullut.’ Näin pyrin rauhoittamaan potilasta ja poistamaan häpeän, jota lääkärissä ’ramppaaminen’ usein aiheuttaa.”— Yleislääkäri Mireille Lacroix
Mireille Lacroix’lle on ratkaisevan tärkeää luoda hyvä vuoropuhelu potilaan kanssa – ja useimmiten se onnistuu. Siksi hän ei koskaan torju potilasta, vaikka hän olisi vakuuttunut, että kyseessä on ”vain” sairauspelko.
Lue myös: Ovatko terveystarkastukset tarpeellisia?
Hänen mielestään kaikilla pitäisi olla mahdollisuus keskustella lääkärin kanssa. Toisten mieli rauhoittuu pelkästään keskustelemalla, toiset taas tarvitsevat lisäkokeita huolensa vähentämiseksi.
Mireille Lacroix on myös usein tarjonnut potilaalle seurantakonsultaatiota kuukauden kuluttua, koska hän tietää kokemuksesta, että monille seuranta tuo mielenrauhan.
Joillakuilla huoli on kuitenkin niin musertava, että tutkimukset ja keskustelut lääkärin kanssa eivät riitä. He saattavat tarvita psykologin apua.
Christopher Smith tapaa psykologina säännöllisesti asiakkaita, jotka kärsivät sairauden pelosta. Hän hoitaa heitä metakognitiivisella terapialla, jossa opitaan käsittelemään epämukavia ja ahdistavia ajatuksia ja päästämään niistä irti.
Terapiamuoto perustuu siihen, että ongelma eivät ole itse ajatukset (esim. sairaudesta), vaan reaktiomme ajatuksiin.
Kaikilla pyörii päässä päivittäin tuhansia ajatuksia, mutta suurimman osan niistä annamme vain mennä. Voimme tehdä samoin pelottaville ajatuksille: ”Niistä voi oppia päästämään irti ja kääntämään huomion johonkin muuhun”, psykologi sanoo.
”Kyse on oikeastaan vain siitä, että lopetamme itsemme kanssa käymämme keskustelun. Jokainen meistä pystyy lopettamaan puhumisen.”— Psykologi Christopher Smith
Kun pystymme kiinnittämään vähemmän huomiota tunteisiimme ja ajatuksiimme, huomaamme nopeasti, että mieli itse asiassa säätelee itse itseään. Smithin kokemuksen mukaan ei useinkaan tarvita montaakaan istuntoa, ennen kuin asiakkaat tuntevat olonsa tuntuvasti paremmaksi.
Seuraavassa on Christopher Smithin neuvoja sairauden pelosta kärsiville. Jos ajatuksesi piinaavat sinua ja ne vaikuttavat elämänlaatuusi, ota yhteyttä lääkäriin tai psykologiin.
ASIANTUNTIJAT: Christopher Smith, ahdistukseen ja OCD:hen erikoistunut psykologi & yleislääkäri Mireille Lacroix