Mitä voi tehdä, jos pakkoajatukset vaivaavat itseä tai läheistä? Opi myös erottamaan tunnollisuus ja perusteellisuus pakko-oireisesta häiriöstä, OCD:stä.
PAKKOAJATUKSET – Tunnolliset ja perusteelliset ihmiset ovat alttiimpia OCD:lle, ja siihen liittyy usein myös ahdistus.
Kaikille voi tulla pakkoajatuksia, esimerkiksi, että käsissä on koko ajan vaarallisen paljon likaa ja taudinaiheuttajia. Vasta, jos asialle alkaa antaa suhteettoman suuren merkityksen ja alkaa toimia pakkoajatustensa mukaisesti ja alkaa tehdä pakkotoimintoja, kyseessä on pakko-oireinen häriö, OCD.
OCD on melko yleinen ahdistuneisuushäiriö. Lieviä ja satunnaisia pakko-oireita on monilla. Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston mukaan Suomessa noin 2–3 prosenttia aikuisista kärsii varsinaisesta pakko-oireisesta häiriöstä.
Valtaosalla OCD-oireita ilmenee vaihtelevassa määrin vuosikymmenten ajan, ja aikuisena alkanut pakko-oireinen häiriö on usein välillä poissa. Osalla jatkuvista OCD-oireista kärsivistä tilanne pahenee ajan mittaan ja voi vaikeutua niin paljon, että henkilö ei pysty enää käymään töissä.
Yleisimpiä OCD:n oireita ovat pelot sairauksista ja tautien tarttumisesta kosketuksessa tai pinnoilta, mutta pakkoajatuksia voi olla aivan minkälaisista asioista tahansa tulipalon pelosta symmetrian tarpeeseen, asioiden ja esineiden laskemisesta pakkomielteiseen asioiden tarkisteluun ja varmisteluun, väkivaltaisiin ajatuksiin jne.
”Pakko-oireisessa häiriössä ei ole kyse harhoista, vaan henkilö itse tiedostaa pakkoajatusten järjenvastaisuuden. Valitettavasti se ei poista oireita, sillä vaikka järki sanoo, että pakkoajatukset ovat järjettömiä, elimistö ei erota koettua ja todellista vaaraa, minkä vuoksi ahdistumista ei voi välttää”, sanoo OCD:hen ja muihin ahdistushäiriöihin erikoistunut psykologi Trine Laursen.
Pakkotoiminnot ovat ahdistuksen lievityksenä yhtä tehokkaita kuin lämmittely housuihin pissaamalla pakkasessa. Ahdistus poistuu hetkeksi pakkotoiminnolla, ja pissa lämmittää hetken housuissa. Pakkoajatukset palaavat pian, ja noidankehä on valmis, sillä oireet ovat usein kerta kerralta pahempia.— Psykologi Trine Laursen
Jos olet kokenut niin voimakasta ahdistusta, että sydän hakkaa, tulee hiki, vapisuttaa ja tärisyttää, vatsaan koskee ja haluaisi vain paeta tilanteesta, voit hyvin kuvitella, miksi joku on valmis tekemään melkein mitä tahansa päästäkseen ahdistuksesta eroon.
Ihminen kehittää keinoja, joilla ahdistuksen saa lievittymään. Keinot voivat olla rituaalinomaisia toimintoja, kuten peseytyminen tai tarkistuskierros kodissa, mutta niiden tekeminen voi valitettavasti vain syventää pakko-oireiden kierrettä, varoittaa psykologi Trine Laursen.
”Pakkotoiminnot ovat ahdistuksen lievityksenä yhtä tehokkaita kuin lämmittely housuihin pissaamalla pakkasessa. Ahdistus poistuu hetkeksi pakkotoiminnolla, ja pissa lämmittää hetken housuissa. Pakkoajatukset palaavat pian, ja noidankehä on valmis, sillä oireet ovat usein kerta kerralta pahempia”, Trine Laursen selittää.
Pakkoajatukset ovat toistuvia, epämiellyttäviä ja ahdistavia ajatuksia, jotka eivät ole pelkkää arkisista asioista murehtimista.
Yletön taudinaiheuttajien ja tautien leviämisen tai niiden levittämisen pelko.
Myös kehon eritteiden tai kemikaalien pelkoa voi esiintyä. Pakkoajatukset saavat pesemään käsiä sekä puhdistamaan ja siivoamaan jatkuvasti.
Tarve pitää esineet tarkassa järjestyksessä tai symmetrisesti. Epäjärjestys tuntuu hirvittävän väärältä tai symmetrian rikkominen ahdistaa suunnattomasti.
Järjestys ei tuota mielihyvää vaan ainoastaan lievittää ahdistusta.
Pakottava, ahdistava tarve toistuvasti tarkistaa, onko ovi lukossa, vesihana kiinni, sähkölaitteet pois päältä tai muuta vastaavaa, ettei mitään onnetomuutta vain pääse tapahtumaan oman huolimattomuuden vuoksi.
Pelko siitä, että yhtäkkiä vahingoittaa itseään tai muita tahallaan tai vahingossa.
Mahdollisesti myös kuvitelmia, että surmaa tai vahingoittaa läheisiään tai tuntemattomia. Ajatukset väkivallasta sekä pelottavat että hävettävät.
Hävettäviä ja itseä inhottavia seksuaalisia ajatuksia.
Usein ajatukset koskevat erityisesti sellaisia tekoja, joita pitää erityisen inhottavina tai kiellettynä ja sairaina, kuten eläimiin tai lapsiin sekaantuminen. Henkilö saattaa uskoa, että ajatukset kertovat siitä, mitä hän voisi todellisuudessa tehdä.
Mistä tietää, ovatko ajatukset normaaleja vai pakkoajatuksia? Onko normaalia, että käy tarkistamassa ennen lähtöä, tuliko silitysrauta varmasti pois päältä?
”Raja menee siinä, alkaako asialle antaa lisämerkityksiä. Jos ajattelee, että jotakin pahaa tapahtuu, jos en käy vielä kerran tarkistamassa silitysrautaa, vaikka kävin sen jo kertaalleen katsomassa, tai että paha tapahtuu, koska ajattelin, että se tapahtuu, jos en käy vielä kerran katsomassa, ja sitten käy vielä kerran tarkistamassa, että silitysrauta on pois päältä”, sanoo Trine Laursen.
Tilanteessa tuntuu aivan luonnolliselta noudattaa pakkoajatustaan. Jos kerran saa rauhan pesemällä kätensä tai kääntämällä volyyminapin tismalleen koilliseen, niin miksei silloin tekisi niin? Pakkoajatusten toteuttamisesta ei valitettavasti seuraa rauha, vaan kierre.
Pakkoajatusten toteuttamisesta seuraa helposti itseään ruokkiva kierre. Ahdistus ei pysy ennallaan, vaan se kasvaa: silitysrauta ei ole päällä, mutta entä kahvinkeitin, hella, uuni... Lopulta elämänhallinnasta, työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista ei tule enää mitään, koska koko ajan täytyy toteuttaa pakkoajatuksiaan.— Psykologi Trine Laursen
”Pakkoajatusten toteuttamisesta seuraa helposti itseään ruokkiva kierre. Ahdistus ei pysy ennallaan, vaan se kasvaa: silitysrauta ei ole päällä, mutta entä kahvinkeitin, hella, uuni... Lopulta elämänhallinnasta, työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista ei tule enää mitään, koska koko ajan täytyy toteuttaa pakkoajatuksiaan”, psykologi Trine Laursen toteaa.
Lisäksi pakkoajatuksista ja pakkotoiminnoista kumpuaa usein häpeä siitä, että ajattelee ja toimii järjenvastaisesti. Kun mieli hetkeksi tyyntyy, henkilö yleensä näkee ylireagoineensa ja osaa asettaa toimintansa kyseenalaiseksi: Miksi oli niin äärimmäisen tärkeää jynssätä tiskipöytä hammasharjalla? Näitä kysymyksiä ei kuitenkaan herää silloin, kun pakkoajatukset ovat vallalla ja ahdistus päällä.
Miten voi auttaa, kun läheisellä on pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja? Seuraavassa tietolaatikossa ovat ahdistukseen ja OCD:hen erikoistuneen psykologin tärkeimmät neuvot.
Artikkeliln asiantuntija: OCDhen erikoistunut psykologi Trine Laursen