OCD: Mitä voi tehdä, jos pakkoajatukset vaivaavat?

Mitä voi tehdä, jos pakkoajatukset vaivaavat itseä tai läheistä? Opi myös erottamaan tunnollisuus ja perusteellisuus pakko-oireisesta häiriöstä, OCD:stä.

Nainen pyyhkii pakkomielteisesti näppäimistöä puhtaaksi. Pakkoajatus ja pakkotoiminto.

PAKKOAJATUKSET – Tunnolliset ja perusteelliset ihmiset ovat alttiimpia OCD:lle, ja siihen liittyy usein myös ahdistus.

© iStock

Kaikille voi tulla pakkoajatuksia, esimerkiksi, että käsissä on koko ajan vaarallisen paljon likaa ja taudinaiheuttajia. Vasta, jos asialle alkaa antaa suhteettoman suuren merkityksen ja alkaa toimia pakkoajatustensa mukaisesti ja alkaa tehdä pakkotoimintoja, kyseessä on pakko-oireinen häriö, OCD.

OCD on melko yleinen ahdistuneisuushäiriö. Lieviä ja satunnaisia pakko-oireita on monilla. Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston mukaan Suomessa noin 2–3 prosenttia aikuisista kärsii varsinaisesta pakko-oireisesta häiriöstä.

Valtaosalla OCD-oireita ilmenee vaihtelevassa määrin vuosikymmenten ajan, ja aikuisena alkanut pakko-oireinen häiriö on usein välillä poissa. Osalla jatkuvista OCD-oireista kärsivistä tilanne pahenee ajan mittaan ja voi vaikeutua niin paljon, että henkilö ei pysty enää käymään töissä.

Yleisimpiä OCD:n oireita ovat pelot sairauksista ja tautien tarttumisesta kosketuksessa tai pinnoilta, mutta pakkoajatuksia voi olla aivan minkälaisista asioista tahansa tulipalon pelosta symmetrian tarpeeseen, asioiden ja esineiden laskemisesta pakkomielteiseen asioiden tarkisteluun ja varmisteluun, väkivaltaisiin ajatuksiin jne.

”Pakko-oireisessa häiriössä ei ole kyse harhoista, vaan henkilö itse tiedostaa pakkoajatusten järjenvastaisuuden. Valitettavasti se ei poista oireita, sillä vaikka järki sanoo, että pakkoajatukset ovat järjettömiä, elimistö ei erota koettua ja todellista vaaraa, minkä vuoksi ahdistumista ei voi välttää”, sanoo OCD:hen ja muihin ahdistushäiriöihin erikoistunut psykologi Trine Laursen.

Pakkotoiminnot ovat ahdistuksen lievityksenä yhtä tehokkaita kuin lämmittely housuihin pissaamalla pakkasessa. Ahdistus poistuu hetkeksi pakkotoiminnolla, ja pissa lämmittää hetken housuissa. Pakkoajatukset palaavat pian, ja noidankehä on valmis, sillä oireet ovat usein kerta kerralta pahempia.
— Psykologi Trine Laursen

Jos olet kokenut niin voimakasta ahdistusta, että sydän hakkaa, tulee hiki, vapisuttaa ja tärisyttää, vatsaan koskee ja haluaisi vain paeta tilanteesta, voit hyvin kuvitella, miksi joku on valmis tekemään melkein mitä tahansa päästäkseen ahdistuksesta eroon.

Ihminen kehittää keinoja, joilla ahdistuksen saa lievittymään. Keinot voivat olla rituaalinomaisia toimintoja, kuten peseytyminen tai tarkistuskierros kodissa, mutta niiden tekeminen voi valitettavasti vain syventää pakko-oireiden kierrettä, varoittaa psykologi Trine Laursen.

”Pakkotoiminnot ovat ahdistuksen lievityksenä yhtä tehokkaita kuin lämmittely housuihin pissaamalla pakkasessa. Ahdistus poistuu hetkeksi pakkotoiminnolla, ja pissa lämmittää hetken housuissa. Pakkoajatukset palaavat pian, ja noidankehä on valmis, sillä oireet ovat usein kerta kerralta pahempia”, Trine Laursen selittää.

Tee testi: Onko sinulla OCD-oireita?

Tavallisimpia pakkoajatuksia

Pakkoajatukset ovat toistuvia, epämiellyttäviä ja ahdistavia ajatuksia, jotka eivät ole pelkkää arkisista asioista murehtimista.

OCD voi ilmetä sairauksien ja lian pelkona
© KUNTO PLUS

Sairaudet ja taudit

Yletön taudinaiheuttajien ja tautien leviämisen tai niiden levittämisen pelko.

Myös kehon eritteiden tai kemikaalien pelkoa voi esiintyä. Pakkoajatukset saavat pesemään käsiä sekä puhdistamaan ja siivoamaan jatkuvasti.

OCD voi ilmetä pakonomaisena järjestyksen tai symmetrian tarpeena tai jatkuvana laskemisena
© KUNTO PLUS

Luvut, järjestys ja symmetria

Tarve pitää esineet tarkassa järjestyksessä tai symmetrisesti. Epäjärjestys tuntuu hirvittävän väärältä tai symmetrian rikkominen ahdistaa suunnattomasti.

Järjestys ei tuota mielihyvää vaan ainoastaan lievittää ahdistusta.

OCD voi ilmetä onnettomuuksien pelkona
© KUNTO PLUS

Katastrofien pelko

Pakottava, ahdistava tarve toistuvasti tarkistaa, onko ovi lukossa, vesihana kiinni, sähkölaitteet pois päältä tai muuta vastaavaa, ettei mitään onnetomuutta vain pääse tapahtumaan oman huolimattomuuden vuoksi.

OCD voi ilmetä aggressiivisina ajatuksina hirmuteoista, kuten tappamisesta tai murhaamisesta.
© KUNTO PLUS

Aggressiiviset ajatukset

Pelko siitä, että yhtäkkiä vahingoittaa itseään tai muita tahallaan tai vahingossa.

Mahdollisesti myös kuvitelmia, että surmaa tai vahingoittaa läheisiään tai tuntemattomia. Ajatukset väkivallasta sekä pelottavat että hävettävät.

OCD voi ilmetä ajatuksina perverssinä ja iljettävänä pidettävästä kielletystä seksistä.
© KUNTO PLUS

Kielletty seksi

Hävettäviä ja itseä inhottavia seksuaalisia ajatuksia.

Usein ajatukset koskevat erityisesti sellaisia tekoja, joita pitää erityisen inhottavina tai kiellettynä ja sairaina, kuten eläimiin tai lapsiin sekaantuminen. Henkilö saattaa uskoa, että ajatukset kertovat siitä, mitä hän voisi todellisuudessa tehdä.

Miten OCD kehittyy?

Mistä tietää, ovatko ajatukset normaaleja vai pakkoajatuksia? Onko normaalia, että käy tarkistamassa ennen lähtöä, tuliko silitysrauta varmasti pois päältä?

”Raja menee siinä, alkaako asialle antaa lisämerkityksiä. Jos ajattelee, että jotakin pahaa tapahtuu, jos en käy vielä kerran tarkistamassa silitysrautaa, vaikka kävin sen jo kertaalleen katsomassa, tai että paha tapahtuu, koska ajattelin, että se tapahtuu, jos en käy vielä kerran katsomassa, ja sitten käy vielä kerran tarkistamassa, että silitysrauta on pois päältä”, sanoo Trine Laursen.

Tilanteessa tuntuu aivan luonnolliselta noudattaa pakkoajatustaan. Jos kerran saa rauhan pesemällä kätensä tai kääntämällä volyyminapin tismalleen koilliseen, niin miksei silloin tekisi niin? Pakkoajatusten toteuttamisesta ei valitettavasti seuraa rauha, vaan kierre.

Pakkoajatusten toteuttamisesta seuraa helposti itseään ruokkiva kierre. Ahdistus ei pysy ennallaan, vaan se kasvaa: silitysrauta ei ole päällä, mutta entä kahvinkeitin, hella, uuni... Lopulta elämänhallinnasta, työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista ei tule enää mitään, koska koko ajan täytyy toteuttaa pakkoajatuksiaan.
— Psykologi Trine Laursen

”Pakkoajatusten toteuttamisesta seuraa helposti itseään ruokkiva kierre. Ahdistus ei pysy ennallaan, vaan se kasvaa: silitysrauta ei ole päällä, mutta entä kahvinkeitin, hella, uuni... Lopulta elämänhallinnasta, työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista ei tule enää mitään, koska koko ajan täytyy toteuttaa pakkoajatuksiaan”, psykologi Trine Laursen toteaa.

Lisäksi pakkoajatuksista ja pakkotoiminnoista kumpuaa usein häpeä siitä, että ajattelee ja toimii järjenvastaisesti. Kun mieli hetkeksi tyyntyy, henkilö yleensä näkee ylireagoineensa ja osaa asettaa toimintansa kyseenalaiseksi: Miksi oli niin äärimmäisen tärkeää jynssätä tiskipöytä hammasharjalla? Näitä kysymyksiä ei kuitenkaan herää silloin, kun pakkoajatukset ovat vallalla ja ahdistus päällä.

Mitä voi tehdä, jos huomaa itsellä tai läheisessä merkkejä OCD:stä?

Voi olla vaikea erottaa, milloin on kyse perusteellisuudesta ja milloin pakko-oireisesta häiriöstä, OCD:stä.

Murra hiljaisuus

On jo sinänsä uuvuttavaa pitää lähimmiltään salassa omastakin mielestä järjenvastainen käytös. Jos tuntee pakkoa laskea asioita, sitä voi tehdä hiljaa mielessään, mutta jos pakkotoimintona on sammuttaa valot tietyllä sähkötyskaavalla joka ilta tiettyyn aikaan, se voi alkaa kiinnittää huomiota.

Jos pakkoajatukset yrittää pitää aisoissa, ne useimmiten vain vahvistuvat. Mitä enemmän pinnistelee kätkeäkseen tai piilottaakseen pakkoajatuksensa, sitä enemmän ne pyrkivät pintaan pakkotoimintoina.

Pakko-oireista häiriötä voi kuitenkin hoitaa, ja usein siitä voi päästä kokonaan. Ensimmäinen askel on murtaa hiljaisuus. Siksi Trine Laursen painottaa asiakkailleen heti ensimmäisellä tapaamisella, että hän ei ihmettele eikä varsinkaan paheksu mitään tunnustuksia.

”Sanon aina, että en putoa tuolilta, vaikka kertoisit mitä, Ajatukset eivät kerro siitä, millainen henkilö on, vaan siitä, että hänellä on ahdistushäiriö. Kun ihmiset huomaavat, että en tuomitse heitä, ratkaisu on heti lähempänä.”

Ota riski

OCD on kuin kutsumaton vieras, joka ei lähde, ennen kuin tarjottavat ovat lopussa, vaan roikkuu mukana niin kauan kuin sitä ruokkii. Kutsumaton vieraskin häipyy, kun mitään ei enää irtoa. Jos haluaa vastustaa pakkoajatuksia, kannattaa muuttaa ajatusmallinsa päinvastaiseksi.

Jos pakkoajatukset usuttavat bakteerikammoisena hinkkaamaan puhdasta keittiötä entistä puhtaammaksi, juuri sitä ei pidä tehdä. Kun lopettaa OCD:n saneleman virheellisen toiminnan, pakkoajatuksetkin vähitellen heikkenevät, ja tilalle tulee uusia ajatusmalleja, esimerkiksi, että keittiön absoluuttinen puhtaus ei ehkä olekaan elintärkeää.

”Asiakkaista tuntuu hetken epämiellyttävältä, kun heidän epäterveet toimintamallinsa otetaan heiltä pois, mutta tuloksena on pitkäkestoinen helpotus. On opeteltava sietämään epämukavuutta ja vastustamaan pakkotoimintoa. Silloin huomaa, että mitään kauheaa ei tapahdukaan”, Trine Laursen selittää.

Lieviä pakko-oireita voi hoitaa itse, kun myöntää oireensa ja lakkaa häpeämästä niitä, tunnistaa omat pakko-oireensa ja mitä niistä seuraa ja muistaa, että ajatukset eivät tarkoita sitä, että niin tapahtuu tai että tekisit mitä pelkäät.

Pakkotoiminnon vastustaminen saattaa tuntua hirvittävän vaikealta, ja välillä se voi olla mahdotonta. Siihen ei pidä kuitenkaan alistua ja sitä voi harjoitella ja vähitellen kehittyä siinä paremmaksi.

Hae apua

Jos pakko-oireet ovat jatkuneet viikkoja yli tunnin päivässä ja ne häiritsevät elämää, etkä saa oireita lievittymään omin voimin, on syytä hakea apua lääkäriltä tai psykologilta.

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa kognitiivisella käyttäytymisterapialla, jossa henkilö altistetaan pelkäämilleen tilanteille, joissa ei ole mitään todellista riskiä. Pelottava tilanne kohdataan joko mielikuvaharjoitteluna tai oikeasti ja reaktio siihen pyritään ehkäisemään. Mielikuvaharjoittelussa kuvitellaan, mitä seuraa, jos ei teekään pakkotoimintaa, jolloin voi oppia huomaamaan, että kuvitellut seuraukset ovat epätodellisia.

Käyttäytymisterapiassa keskeistä on, että lakkaa häpeämästä pakkoajatuksiaan, luopuu pakkotoiminnoista ja kohtaa ahdistuksensa, jotta oireet lievittyvät ja niiden aiheuttamat haitat vähenevät tai häviävät. Suomessa HUS:n alueella ollaan aloittamassa kokeilu erittäin lupaavalla Bergenin neljän päivän mallilla, joka on tiivis altistushoito, jolla kaksi kolmasosaa potilaista on pysynyt oireettomina.

”Pakko-oireiden lievittämiseksi joutuu kokemaan ahdistusta, mutta se on täysin vaaratonta. Anna ahdistaa. Ajatukset eivät ole vaarallisia. Ne ovat vain ajatuksia. Mitä useammin harjoituksen toistaa, sitä vähemmän elimistö reagoi. Elimistö oppii hiljalleen pois ahdistusreaktiosta, ja epämiellyttävä tunne häviää”, sanoo Trine Laursen.

Pakko-oireisen häiriön hoidossa voidaan terapeuttisten menetelmien lisäksi hyödyntää lääkehoitoa, käytännössä serotoniinin takaisinoton estäjiin kuuluvia masennuslääkkeitä tai psykoosilääkkeitä.

”Vaikka OCD on melko yleinen ongelma lapsista aikuisiin, sitä ei tunneta kovin yleisesti. Kun hakeutuu lääkäriin, on tärkeää vaatia, että saa apua, jotta kierre saadaan pysähtymään ja oireet lievittymään” toteaa Trine Laursen.

Miten voi auttaa, kun läheisellä on pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja? Seuraavassa tietolaatikossa ovat ahdistukseen ja OCD:hen erikoistuneen psykologin tärkeimmät neuvot.

Artikkeliln asiantuntija: OCDhen erikoistunut psykologi Trine Laursen