Ongelmat tuntuvat aina suuremmilta, kun niitä pähkäilee yön pimeinä tunteina. Aivot tekevät tällöin nimittäin valvojalle kepposiaan.
ÖISIN MIELEEN VAELTAVAT AJATUKSET ovat vain ajatuksia. Niitä ei tarvitse välttämättä uskoa, sillä ne ovat usein todellisuutta negatiivisempia.
Mikään ei ole kurjempaa kuin maata keskellä yötä valveilla, kun mielessä pyörivät ratkaisemattomat ongelmat ja harmittamaan jääneet asiat kenties kaukaakin menneisyydestä.
”Asiat, joita ei ole saanut ratkottua päivän aikana, palaavat herättämään yöllä. Tuolloin voi luulla olevansa virkeä ja hereillä ja ajattelevansa täysin rationaalisesti. Se on kuitenkin pelkkää luuloa, koska siihen ei oikeasti pysty”, psykologi Helle Hermansen kertoo.
Vatvominen voi sen sijaan vain pahentaa asiaa.
Kun vaikeita asioita yrittää pohtia ja ongelmia ratkoa yöllä valvoessa, lopputulos on usein erilainen kuin päiväsaikaan pähkäillessä.
”Negatiiviset tunteet, ahdistus ja huoli vain vyöryvät päälle, eikä nukahtaminen sitten enää onnistu”, psykologi Helle Hermansen kuvaa.
Lue myös: Metakognitiivinen terapia: Opi päästämään irti huolista
Sen lisäksi, että yöllä on rauhallisempaa ja kaikenlaisille ajatuksille ylipäänsä enemmän tilaa tulla, on yksi erityinen syy siihen, miksi yöllä ongelmat tuntuvat saavan vallattua väkevämmin alaa kuin päivällä.
Aivot eivät ole nimittäin täysin hereillä.
”Otsalohkoja ympäröivä oleva alue ei ole ’päällä’. Tämä aivojen osa vastaa suunnittelusta, koordinoinnista ja yleiskuvan muodostamisesta, joita tarvitaan loogiseen ajatteluun", psykologi selittää.
Tämä on kuin sinfoniaorkesteri soittaisi ilman torvia – musiikkia kyllä syntyy, mutta vajavaisena versiona.
Samalla tavalla aivot yrittävät kyhätä ratkaisuja niillä puutteellisilla resursseilla, jotka niillä on sillä hetkellä käytössään.
”Se, millä ajattelemme öisin, ovat tunneaivomme, ensisijaisesti limbinen järjestelmä. Sen lähtökohtana on ennemmin pelko kuin rationaalisuus", Helle Hermansen sanoo.
Jos esimerkiksi pohtii yön pimeinä tunteina jotakin työtehtävää, tunneaivot ajattelevat välittömästi:'Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Saan taatusti potkut'.
Kun samaa tehtävää pohtii päiväsaikaan, lähestymistapa on todennäköisesti järkiperäisempi: ”Mikä on tehtävän laajuus?” Paljonko minulla on aikaa? Mitä minun pitäisi tehdä ensin?”.
”Kun aivojen arviointikerros on poissa pelissä, uskot tunteisiisi. Silloin on helppo ajautua negatiivisuuteen, samaan tapaan kuin masentuneena, ja haasteet voivat kasvaa mielessä paljon suuremmiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat.”— Psykologi Helle Hermansen
Pitkällä aikavälillä toistuva yöllinen vatvominen voi johtaa unihäiriöihin, jotka puolestaan kasvattavat esimerkiksi dementian ja mielenterveysongelmien riskiä.
Lue myös: Kuinka paljon syvää unta tarvitset
Ennen kuin päätät erota puolisostasi, irtisanoutua työstäsi ja jättää kaiken, psykologi suosittelee odottamaan vielä aamun valkenemista.
”Parasta olisi vain lopettaa yöllinen ajattelu, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. On joka tapauksessa tärkeä tiedostaa, että öiseen aikaan ei ongelmia saa ratkottua vaan vastaukset tapaavat valjeta vasta päivällä”, hän toteaa.
Katso psykologin neuvot yöllisistä ajatuksista eroon pääsemiseksi täältä.
● Sijaitsevat aivojen etuosassa.
● Huolehtivat tietoisesta ajattelusta, suunnittelusta ja organisoinnista.
● Mahdollistavat tilanteiden arvioinnin, suunnitelmien tekemisen ja tehtävien ratkaisemisen.
● Sijaitsee aivojen limbisessä järjestelmässä
● Erityisen tärkeä tunteiden käsittelyssä.
● Lähettää signaaleja aivojen muihin osiin esimerkiksi adrenaliinin tuottamiseksi vaaran uhatessa.
ASIANTUNTJA: Psykologi Helle Hermansen