Vatvotko asioita mielessäsi ja yritätkö ratkaista huolesi ”yliajattelemalla”? Psykologin mukaan se vain pahentaa tilannetta. Metakognitiivinen terapia voi auttaa pois ajatusten myllerryksestä.
METAKOGNITIIVINEN TERAPIA voi auttaa pääsemään irti vatvomisesta ja murehtimisesta
Jutta pyöräilee töistä kotiin. Päivä on ollut kiireinen, mutta hänen mielessään pyörii vain se, että työkaveri Anne ei tervehtinyt häntä aamulla.
Linnut laulavat, aurinko paistaa – mutta Jutta ei huomaa sitä lainkaan. Koko matkan kotiin hän pyörittelee tilannetta mielessään: Olenko tehnyt jotain väärin? Katsoivatko muutkin minua eilen oudosti? Puhuvatkohan he minusta selkäni takana?
Mitä enemmän Jutta asiaa miettii, sitä kovemmin hänen sydämensä hakkaa. Hänen olonsa vain pahenee.
Jutta on keksitty esimerkki, mutta saatat tunnistaa pienen ”Jutan” itsessäsi.
Metakognitiiviseen terapiaan erikoistuneen psykologi Carsten Juulin mukaan kaksi kolmesta ihmisestä yrittää ratkaista ongelmia vatvomalla niitä mielessään.
Saatat tarkkailla koko ajan itseäsi. Tai ehkä huolehdit tulevaisuudesta, mietit menneisyyttä – tai kuten Jutta, annat pienelle asialle liian suuren merkityksen.
Mutta se on huono toimintatapa, Carsten Juul sanoo. Liioiteltuna se voi aiheuttaa ahdistusta, stressiä, masennusta ja pakkoajatuksia.
Hänen neuvonsa? Älä mieti liikaa – ole enemmän läsnä.
Psykologin opas metakognitiiviseen terapiaan: Näin käännät huomiosi ulospäin – ja voit paremmin.
Tiedät varmaan, että mitä enemmän vatvot asioita, sitä pahemmalta sinusta tuntuu. Avain kuin Jutan tapauksessa.
Juulin mukaan murehtiminen ei ratkaise mitään vaan vain pahentaa tilannetta.
Monet yrittävät säädellä tunteitaan välttämällä epämiellyttäviä tilanteita, mutta se vain lisää pelkoa. Toiset tarkkailevat jatkuvasti omaa vointiaan. Sen seurauksena keho luulee jälleen, että vaara uhkaa, ja adrenaliinin noidankehä jatkuu.
”Se on kuin jatkaisit juoksemista laskeaksesi sykettäsi”, sanoo Carsten Juul.
Lue myös: Oletko perfektionisti? Hyödynnä sitä positiivisesti ja vältä loppuunpalaminen
Tunteet ovat Carsten Juulin mukaan ”ohimeneviä”. Kun olet surullinen, vihainen tai turhautunut, tunteesi palautuvat normaaliksi hetken kuluttua. Ne ovat niin sanotusti itsesäätyviä.
Näin myös metakognitiivisessa terapiassa suhtaudutaan ajatuksiin.
”Meillä on päivittäin noin 60–70 000 ajatusta. Emme edes huomaa suurinta osaa niistä”, sanoo Carsten Juul ja huomauttaa, että negatiivisia ajatuksia on mahdotonta välttää – mutta jos emme ”jumitu ajatukseen”, se katoaa taas.
Näin käy automaattisesti useimmille ajatuksille päivän mittaan. Mutta joihinkin ajatuksiin saatat päättää käyttää paljon energiaa. Kuten Jutta teki matkalla kotiin töistä.
Metakognitiivisessa terapiassa on kyse kaikkien ajatusten tasapuolisesta kohtelusta: ne ovat vain ajatuksia – anna niiden olla.
Lue myös: Stressin oireet – näin kehosi reagoi
Mutta toimiiko metakognitiivinen terapia?
Kyllä, menetelmä on tunnustettu ja näyttöön perustuva. Metakognitiivinen terapia syntyi vastareaktiona klassiselle terapialle, joka ei ole aina ollut tehokasta, Carsten Juul selittää:
”50–60 prosenttia potilaista saa apua psyykkiseen ongelmaan perinteisestä terapiasta. Noin kolmasosalla ongelma uusiutuu. Metakognitiivinen terapia auttaa keskimäärin noin 75:tä prosenttia, ja tutkimusten mukaan oireiden uusiutuminen on harvempaa”
Metakognitiivinen terapia voi auttaa erityisesti masennuksessa, stressissä, traumaperäisessä stressihäiriössä ja kaikentyyppisissä ahdistuneisuushäiriöissä.
Kliiniset ohjeet suosittelevat edelleen kognitiivista terapiaa ja lääkitystä, mikä Carsten Juulin mukaan johtuu siitä, että niistä on eniten tutkimusta:
”Se on harmi. Itse asiassa tutkimukset viittaavat siihen, metakognitiivinen terapia on tehokkaampaa kuin muut psykoterapeuttiset menetelmät
Lue myös: Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö – tällaisia ovat oireet
”Tunteita ja huolia yritetään selvittää analysoimalla ja pohtimalla. Mutta itse asiassa vaikutus on päinvastainen. Se aiheuttaa pikemminkin ahdistusta ja väärää tietoa”, Carsten Juul sanoo.
Jos mielessäsi myllertää ajatuksia, analyyseja ja murheita, et voi tietää, miksi oikein voit huonosti – paitsi että se johtuu varmasti ajattelustasi, Juul selittää.
”Psykologit ovat opettaneet, että meidän on pohdiskeltava ja vetäydyttävä epämiellyttävistä tilanteista. Mutta se ei toimi niin, ja ihmiset voivat nykyään huonommin kuin koskaan.”— Carsten Juul, metakognitiiviseen terapiaan erikoistunut terapeutti
Mutta jos ei saa tarkkailla ja pohtia mitään, mistä sitten tietää, miten voi?
Carsten Juulin mukaan vastaus on yksinkertainen: Käytä intuitiotasi. Reagoi, jos huomaat selviä merkkejä ilman että olet aktiivisesti etsinyt niitä.
Jos etsit ongelmia, varmasti löytyy jotakin, mikä ahdistaa ja masentaa. Esimerkiksi epäystävällinen kollega, ilkeä pomo tai loukkaava kommentti, selittää Carsten Juul:
”Mutta jos et ole pitkään voinut hyvin jostakin syystä, tiedät sen intuitiivisesti – ilman, että vatvot asiaa.”
ASIANTUNTIJA: Psykologi ja metakognitiivinen terapeutti Carsten Juul