Sydänliikunta on hyväksi sydämelle ja verenkierrolle ja loistava tapa polttaa kaloreita, mutta millainen kuntoilu on oikeastaan tehokkainta? Kysyimme asiaa professorilta.
KESTÄVYYSTREENI – Kaikenlainen liike on aina hyväksi, ja sykettä nostavaa liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2,5 tuntia viikossa.
Kaikkein parasta sykeliikunta on se, joka tulee tehtyä.
Aloitteleva treenaaja voi iloita siitä, että jo pelkkä ovesta ulos lähteminen ja mikä tahansa liikkuminen on aina eduksi terveydelle ja hyvinvoinnille.
Jos on harrastanut liikuntaa säännöllisesti jo jonkin aikaa, kannattaa suosia kohtuullisen rankkaa tai raskasta harjoittelua, sillä sydän on lihas siinä missä muutkin lihakset, joten sitä voi kasvattaa ja vahvistaa kovalla työllä.
Sydämen tehtävä on pumpata kammioistaan verta ja sen mukana happea verenkiertoon.
Vahva sydän pystyy pumppaamaan verta tehokkaammin, ja parempi kunto tarkoittaa parempaa hapenottokykyä.
Nyrkkisääntö on, että mitä useampia lihaksia käyttää, sitä paremmasta sykeliikunnasta on kyse ja sitä paremmin se kasvattaa sydämen minuuttitilavuutta eli maksimaalista hapenottokykyä.
Kysymys parhaasta sykeliikuntamuodosta liittyy kuitenkin myös siihen, mitä jaksaa tehdä ilman, että menee hapoille tai loukkaantuu. Pitkäkestoinen raskas harjoittelu on myös henkisesti raskasta.
Siksi raskain harjoittelu kannattaa pilkkoa osiin ja tehdä kevyemmän harjoittelun lomassa intervalliharjoituksina.
Sillä tavoin useimpien tulee loppujen lopuksi treenattua elimistöään tehokkaammin kuin vain painamalla yhtäjaksoisesti täysillä kunnes on ajanut itsensä piippuun.
Juoksu, uinti tai pyöräily ovat kaikki sydäntä vahvistavaa liikuntaa, joka on helppo aloittaa ja jossa voi vaihdella tehoa ja tehdä intervalliharjoituksia.
Lue myös: Hyvä startti intervallitreeniin: kuunneltava 12 juoksutreenin ohjelma
Myös soutulaite ja kuntopyörä ovat oivia välineitä sykeliikuntaan, eikä niitä käyttäessä tarvitse pelätä kaatumista tai loukkaantumista.
Tärkeintä, mitä voi kuntonsa eteen tehdä, on aktivoida suuret lihasryhmät ja haastaa itseään maksimaalisesti – siitä sydän tykkää.
Asiantuntija: Kööpenhaminan yliopiston biolääketieteen professori J. Helge