Jos olet yksi monista, jotka kärsivät toistuvasta jännityspäänsärystä, katso täältä parhaat vinkit kivun lievittämiseen.
JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY on monille tuttua – ja joillakin se voi olla jatkuvakin riesa. Toistuva päänsärky voi haitata jopa työntekoa ja rajoittaa sosiaalista elämää.
Työpäivän mittaan kiristyvien niskan ja hartioiden lihaskipu hiipii usein säryksi takaraivolle ja etenee siitä edelleen päälaelle ja ohimoille ja asettuu päätä kiertäväksi, ikävästi puristavaksi pannaksi.
Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, jota esiintyy yli puolella ihmisistä ainakin jossain elämän vaiheessa. Se on myös alaselkävaivojen ohella varsin tyypillinen vaiva monelle päivittäin näyttöpäätteen ääressä istuvalle.
Jännityspäänsärky voidaan jakaa kahteen tyyppiin särkyjen esiintymistiheydestä riippuen: ajoittainen päänsärky voidaan määritellä alle 15 kertaa kuussa toistuvaksi, kroonisesta jännityspäänsärystä on Terveyskirjasto-sivuston mukaan taas kyse silloin, kun kuukaudessa on enemmän särkypäiviä kuin säryttömiä päiviä.
Jännityspäänsärky ei ole vaarallista, ja normaalisti se hellittää itsestään muutaman tunnin tai päivän kuluessa. Särky on kuitenkin varsin epämiellyttävää, ja etenkin kroonisena se voi heikentää elämänlaatua merkittävästikin.
Kivun lievitykseen erikoistuneella fysioterapeutilla on onneksi hyviä uutisia – särkyä voi ehkäistä ja lievittää monin konstein.
”Jännityspäänsärky on yleisin syy kipulääkkeiden käyttöön – mutta valitettavasti pillerit eivät useinkaan tehoa kovin hyvin, etenkään toistuvissa tai kroonisissa tapauksissa,” fysioterapeutti Jonas Bjørn-Andersen sanoo ja jatkaa:
”Säryllä on nähtävissä tietty yhteys niskan ja leuan lihaskipuun, jota voidaan mahdollisesti lievittää harjoitteilla ja hoidolla, vaikka asiasta tarvitaankin vielä lisää tutkimusta. Toinen, usein unohdettu tekijä jännityspäänsäryn hoidossa ovat elämäntavat, kuten uni, stressi ja päivittäinen liikunta.”
Jännityspäänsäryn hallinnassa on tärkeää miettiä säryn lisäksi muita tekijöitä – onko esimerkiksi työ- ja perhe-elämä tasapainossa, nukkuuko öisin hyvin ja tarpeeksi ja tuleeko päivän mittaa liikuttua ja saatua raitista ilmaa.
Näiden lisäksi on toki akuutteja apukeinoja säryn lievitykseen. Kyse ei ole tosin niinkään jännittyneiden lihasten rentouttamisesta vaan niiden aktivoimisesta.
”Niskan, kaulan ja leuan lihakset ovat yleensä erityisen alttiita jännityksille, jos niitä ei käytetä säännöllisesti. Kun liikkuminen jää vähälle, nukkuu huonosti tai stressitaso nousee, kehokin on tyypillisesti herkempi kipuilemaan.”— Fysioterapeutti Jonas Bjørn-Andersen
Fysioterapeuttia suositteleekin harjoitteita ja lajeja, jotka aktivoivat niskan ja kaulan yläosaa, kuten uintia, soutua tai punnerruksia. Valitse joka tapauksessa sellainen liikuntamuoto, josta jo pidät – se lisää todennäköisyyttä, että myös liikut säännöllisesti, asiantuntija neuvoo.
ASIANTUNTIJA: Fysioterapeutti Jonas Bjørn-Andersen