Ashwagandhaa on käytetty vuosisatojen ajan intialaisessa ayurveda-perinnelääkinnässä, ja sitä myydään nykyään länsimaissakin luonnollisena ravintolisänä.
Tanskan teknisen yliopiston (DTU) arvio osoittaa kuitenkin, että sen nauttimiseen liittyy useita terveysriskejä, ja joissain tapauksissa se voi olla suorastaan vaarallista.
Ashwagandhaa kutsutaan myös intialaiseksi ginsengiksi, biologisesti sillä ei ole mitään tekemistä ginsengin kanssa. Koisokasveihin kuuluva ashwagandha on pieni pensas, jossa on vihreät lehdet ja punaruskeat marjat.
Sitä kasvaa luonnostaan Intiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa, mutta täällä Pohjolassa siihen törmää lähinnä ravintolisänä, jonka väitetään parantavan unta ja lievittävän stressiä ja ahdistusta.
Vakavin riski on, että ashwagandha voi vaikuttaa sukupuolihormoneihin, lisääntymiskykyyn, hermostoon ja kilpirauhaseen sekä kasvattaa maksavaurion riskiä.
Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan muita mahdollisia sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi ja uneliaisuus. Tämän vuoksi ashwagandhaa sisältävien tuotteiden markkinointia valvotaan.
EU:ssa on kiellettyä mainostaa ashwagandhaa mm. stressiin ja unettomuuteen – vaikka näin luontaistuotepiireissä yleisesti väitetäänkin.
Jos ashwagandhaa käytetään yhdessä muiden lisäravintoaineiden kanssa, haittavaikutusten riski kasvaa, ja on vaikea tietää, mihin elimistö oikein reagoi.
Jos haluaa elää terveellisesti, kannattaa noudattaa virallisia ravintosuosituksia. Jos kokee tarvitsevansa lisäravinteita, voi käyttää turvallisia, tieteellisesti tutkittuja ja dokumentoituja vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita.
Kaikenlaisia lisäravinteita myydään nykyisin laajalti niin verkossa kuin kivijalkaliikkeissä, myös apteekeissa, mutta tuotteiden myyminen ei ole tae niiden terveellisyydestä. Riskit kasvavat entisestään, jos niiden kanssa samanaikaisesti käytetään myös lääkkeitä. Tämä koskee kaikkia lisäravinteita.
Stressiä, ahdistusta ja unettomuutta on parasta hoitaa käypä hoito -suositusten mukaan turvallisilla tavoilla, mieluiten terveydenhuollon ammattilaisen ohjeistuksella.
Lue myös: 5 stressin oiretta, joita ei pidä sivuuttaa
LÄHDE: Henrik Damand Nielsen, Tanskan ruokaviraston kemian ja elintarviketurvallisuuden yksikön johtaja