Vähentääkö vähähiilihydraattinen ruokavalio vatsarasvaa?

Ihminen ei voi itse valita, mitä rasvavarastoja elimistö alkaa tiukan paikan tullen käyttää.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion maine erityisenä vatsarasvan vihollisena pohjautuu siihen, että kun syö vähemmän hiilihydraatteja, elimistö vähentää insuliinin tuotantoa.

Insuliini muun muassa auttaa elimistöä varastoimaan rasvaa, ja insuliinin vähentyessä elimistön on helpompi polttaa varastoitunutta rasvaa, myös vatsasta.

Jos tavoitteena on laihtua (vatsasta tai mistä tahansa), elimistön on silti yksinkertaisesti saatava vähemmän energiaa kuin se kuluttaa. Silloin vatsarasva vähenee riippumatta siitä, syökö vähähiilihydraattista ruokaa vai ei.

Laihdu turvallisesti ja terveellisesti KUNTO PLUS Ruokavaliolla

Se voi toimia (joillakuilla)

Monet ihmiset saavat vähähiilihydraattisella ruokavaliolla huomaamattaan vähemmän energiaa, koska proteiini ja rasva tuottavat kylläisyyden tunteen paremmin kuin hiilihydraatit.

Siksi vähähiilihydraattinen ruokavalio voi käytännössä olla myös vähäenergiaista, jolloin paino kyllä putoaa. Laihtumista edistää myös se, että vähähiilihydraattinen ruokavalio tarkoittaa hyvästejä makeisille ja leivonnaisille. Myös leipä, riisi ja pasta jäävät pois, ja ne korvataan niitä vähemmän energiaa sisältävillä vihanneksilla.

Lue myös: Paljonko on vähän hiilihydraattia?

Useimpien ihmisten paino putoaa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla aluksi merkittävästi, kun elimistö tyhjentää hiilihydraattivarastojaan ja alkaa sitoa vähemmän nestettä.

Hiilihydraatit varastoituvat elimistössä paljon nestettä sitovana glykogeenina lihaksiin ja maksaan. Kun hiilihydraattien syönti vähenee tai loppuu kokonaan, elimistöstä loppuvat nopeasti hiilihydraatit ja neste poistuu.

Yksi gramma hiilihydraattia sitoo noin 3 grammaa nestettä, ja jos syö vain vähähiilihydraattisen ruokavalion sallimat 25–50 grammaa hiilihydraatteja päivässä, useimpien ihmisten paino putoaa 1–2 kiloa ensimmäisen vuorokauden aikana.

Se kuitenkin palaa heti, jos syö taas enemmän hiilihydraatteja. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöllisiä: jotkut laihtuvat vähähiilihydraattisella ruokavaliolla pian, kun taas toiset voivat jatkaa sitä pitkäänkin ilman suuria muutoksia.

Monet kertovat kylläisyyden tunteesta vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, koska rasva ja proteiini pysyvät vatsassa pitkään. Jotkut kokevat myös verensokeritasonsa vakaammaksi, mikä vähentää makeanhimoa.

Lue myös: Verensokeri ja mitä siitä tulee tietää

Jos kuitenkin kaipaa kovasti leipää ja pastaa, on muitakin terveellisiä toimintamalleja, joissa ei tarvitse luopua kaikesta rakastamastaan.

Kaikki rasva ei ole yhtä hyvää

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on melko rajoittava, ja sen sääntöjä voi olla vaikea noudattaa etenkin sosiaalisissa tilanteissa ja käytännön arjessa.

Tiukkoihin rajoituksiin keskittyminen voi myös johtaa vääristyneisiin mielikuviin kehosta, ravitsemuksesta ja terveydestä. Ei ole mitään terveydellistä syytä sulkea pois kokonaista ravintoaineiden ryhmää, sillä vatsarasvasta voi tosiaan päästä eroon muutenkin.

Jos vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei ahdistu, ei siinä silti ole mitään erityisiä riskejä, kunhan varmistaa, että ne ruokavalion sallimat vähät hiilihydraatit ovat rouheita vihanneksia, jotta niistä saa riittävästi ravintokuitua.

Lue myös: Rasvaopas: tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat hallintaan

Myös rasvansa on valittava oikein: kerma ja pekoni sopivat teknisesti ottaen vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, mutta pitkällä aikavälillä on terveyden kannalta tärkeää vähentää eläinperäisiä rasvoja ja lisätä tyydyttymättömiä rasvoja syömällä esimerkiksi rasvaista kalaa, hyviä kasviöljyjä, pähkinöitä ja vihanneksia.

Näillä neuvoilla voi koostaa itselleen terveellisen ja ravitsevan version vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.