Vedätkö sinäkin yhtäläisyysmerkit terveen ja hoikan välille? Ei ehkä kannattaisi. Tutustu kahdeksaan painonpudotusta koskevaan virheelliseen väittämään.
Terveyteen ja laihtumiseen liittyy paljon erilaisia väitteitä. Kävimme läpi 8 yleistä väitettä.
Ovatko hoikka ja terve mielestäsi sama asia? Entä uskotko, että terveyssyistä on tärkeää pudottaa myös viimeiset sitkeät kilot? Laihtuminen ei välttämättä kohenna terveyttä, jos olet jo terve tai jos sinulla on pari ylimääräistä kiloa jakaantuneina eri puolille kehoa. Voi käydä jopa päinvastoin.
Ennen kuin aloitat laihdutuskuurin, pohdi tarkkaan, miten tärkeää painon pudottaminen sinulle todella on ja oletko valmis uhrautumaan tarvittavalla tavalla. Tavoitepainossa pysyminen vaatii suurta itsekuria. Sinun on mietittävä joka päivä, mitä panet suuhusi, punnittava itsesi säännöllisesti ja liikuttava mieluiten päivittäin.
Tilanne on tämä, koska tilastot ovat sinua vastaan. 95 prosentilla laihduttajista paino palaa myöhemmin ennalleen. Moni lihoo jopa enemmän seuraavina kuukausina tai vuosina.
Siksi on parempi olla realistinen ja välttää kiihkoilua painonpudotuksen suhteen. Ehkä voit tyytyä karistamaan vain muutaman kilon – mutta pysyvästi. Voit myös keskittyä aluksi ensisijaisesti painonnousun pysäyttämiseen ja aloittaa säännöllisen liikuntaharrastuksen.
Liikunnan aloittaminen – painonpudotustavoitteista riippumatta – on todella hyvä idea. Liikuntatutkimukset, joissa kuvannetaan kehoa, ovat osoittaneet, että myös niillä, joilla paino ei putoa, kehon koostumus muuttuu niin, että rasvaa on vähemmän sisäelinten ympärillä. Se on tärkeää, koska piiloutunut rasva on vaarallisinta esimerkiksi diabeteksen kehittymistä ajatellen.
Tämä saattaa tulla nyt melkoisena yllätyksenä, mutta et välttämättä saa pidempää ikää sillä, että laihdutat.
Päinvastoin painonpudotus voi jopa kasvattaa riskiä kuolla varhaisemmin – ainakin silloin, jos vain lasket kaloreita ja pidät energiansaannin minimissä. Tällöin menetät lihasmassaa ja mahdollisesti terveydelle hyödyllistä lantiolle ja reisiin kertynyttä rasvaa, ja tutkijat arvelevat, että se voi olla yksi syy siihen, miksi laihduttaminen voi olla terveille ylipainoisille suorastaan haitallista. Painonpudotuksen terveyshyötyjä syö myös se, jos paino pian singahtaa takaisin entisiin lukemiin. Jos haluat pudottaa painoasi terveellisesti, kannattaa pitää maltti matkassa ja ottaa liikunta osaksi elämäntapojasi lihasmassan säilyttämiseksi.
On tutkittu, onko terveille aikuisille naisille hyötyä muutaman kilon painonpudotuksesta. Luvut paljastivat selvästi suuremman kuolleisuuden terveillä, joiden painoindeksi (BMI) on 25–30 ja jotka laihduttavat. Edes terveiden vaikeasti ylipainoisten, joiden painoindeksi on 30–35, ei kannattanut pudottaa painoaan, sillä heilläkään se ei vaikuttanut elinikään. Terveille ylipainoisille vaikuttaisikin olevan hyödyllisempää panostaa terveellisiin elämäntapoihin kuin tietyn painolukeman saavuttamiseen keinolla millä hyvänsä.
Painonpudotuksen on ajateltu olevan aina terveellistä, jos vyötärölle on kertynyt ylimääräistä. Tämä käsitys on peräisin ajalta, kun vakuutusyhtiöt 20-luvulla keksivät, että ylipaino liittyy kuolleisuuden kasvuun – mikä toki pitääkin osin paikkansa. Tuolloin tehtiin kuitenkin lyhytnäköinen päätelmä, että painon pudottaminen oli siksi itsestäänselvästi hyödyksi. Näin ei siis kuitenkaan välttämättä ole.
Kohtuullinen ylipaino, jota puolella ihmisistä esiintyy, vaikuttaa asiantuntijoiden mukaan tuskin mitenkään verenpaineeseen.
Sen sijaan tulisi mieluummin tarkkailla, miten paljon suolaa syö, kuinka paljon liikuu ja miten rasva jakautuu kehossa. Ne ovat tekijöitä, joita on paljon tärkeämpi pitää silmällä kuin painolukemia, kun haluaa arvioida kohonneen verenpaineen ja elämäntapasairauksien riskiä omalla kohdallaan.
Ruuan sisältämän energian määrän eli kilokalorien laskeminen tehostaa yleensä laihtumista, mutta se ei vielä takaa, että laihdut oikeista paikoista.
Laihtuminen kaloreita laskemalla tarkoittaa yleensä, että menetät laihtuessa muutakin kuin rasvaa. Myös rasvattoman massan eli käytännössä lihasmassan menettäminen on lähes väistämätöntä. Siksi lihasmassasta laihtuminen voi jopa lisätä kuolleisuutta sen sijaan, että laihtuminen pidentäisi ikää.
Kannattaa myös huomioida, että osa menetettävästä rasvasta on itse asiassa hyväksi terveydelle. Tämä koskee erityisesti pepun, lantion ja reisien alueen rasvaa.
Eli ehkä on aika hyväksyä oman pepun koko jatkuvan laihduttamisen sijaan. Kaloreista eli ruuan sisältämästä energiasta tinkiessä pitää kiinnittää runsaasti huomiota siihen, että syö muutoin oikein, tai muuten riskinä on tärkeiden ravintoaineiden puute. Kalsiumin ja D-vitamiinin puute voi esimerkiksi heikentää luustoa, ja raudanpuute aiheuttaa anemiaa.
Jos painolla on ylipäätään mitään merkitystä sille, kärsiikö selkäkivuista, niin se on hyvin vähäistä. Selkä voi varsin hyvin kestää pienen ylipainon aiheuttaman kuormituksen.
Paljon haitallisempaa on, jos jatkuvasti soimaa itseään liikakiloista ja hokee mielessään: "Minun on pakko laihtua!"
Huono omatunto on alituinen seuralainen, jos koko ajan ajattelee, että mikäli nyt pudottaisin painoani muutamia kiloja, niin selkääni sattuisi vähemmän. Ja huono omatunto voi olla todellinen syntipukki selkäkipuihin, eikä suinkaan paino, sanovat asiantuntijat.
Mitä enemmän keskittyy omiin kipuihinsa, sitä pahemmaksi ne yltyvät. Kivun on ensin noustava selästä aivoihin, ennen kuin mieli rekisteröi sen. Mitä enemmän kipua jää kuuntelemaan, sitä kipeämmältä selkä tuntuu. Liikkuminen sen sijaan on hyväksi selälle.
Aloitatko laihdutuksen aina heti uudenvuoden jälkeen ja lihot taas maaliskuuhun mennessä? Tai oletko dieetillä joka vuosi ennen bikinikautta ja keräät kilot takaisin syksyn aikana? Tämä on hyvin haitallista terveydellesi.
Tutkijoiden mukaan laihdutus tuottaa lisää vapaita rasvahappoja vereen. Ne laukaisevat soluissa epäsuotuisia ketjureaktioita. Niin kutsutut proinflammatoriset sytokiinit, eräänlaiset tulehdusaineet, piirittävät solut ja synnyttävät kehossa saman reaktion kuin viruksien ja bakteerien kaltaisia ulkoisia uhkia vastaan esimerkiksi muodostamalla sidekudosta soluihin ja niiden ympärille muun muassa rasvakudoksessa ja maksassa. Kun seuraavan kerran lihot, sidekudoksen takia kehon on hieman vaikeampi varastoida rasvaa rasvasoluihin, jolloin lisää vapaita rasvasoluja päätyy verenkiertoon ja soluihin syntyy lisää sidekudosta.
Solut ja maksa ovat kehityksen seurauksena vähemmän herkkiä insuliinille, joten verensokerin säätely heikkenee ja ajan mittaan diabeteksen sriski kasvaa.
Jotkut laihdutusteollisuuden tahot puhuvat sen puolesta, että laihduttaminen on parasta aloittaa ruokavalion muutoksesta, ja liikuntaa voi lisätä myöhemmin, jos vain jaksaa. Totta on, että liikunta voi haitata painonpudotusta jos tavoitteena on vain saada vaa'an lukema pienemmäksi, koska lihakset painavat enemmän kuin rasva, verta muodostuu kehossa enemmän ja glykogeenivarastot kasvavat. Tosiasiassa kuitenkin kasvattaessasi lihaksia samalla, kun menetät rasvaa, on painonpudotus vastineeksi mahdollisimman terveellistä. Liikunta näyttää vähentävän vyötärölihavuutta ja lisäävän lihasten ja maksan insuliiniherkkyyttä. Liikunta on siis tärkeää painoa pudotettaessa.
Lihasmassa on lisäksi metabolisesti aktiivisempaa kuin rasva. Näin ollen mitä enemmän vahvistat lihaksiasi, sitä vilkkaampi on lepoaineenvaihduntasi. Liikunta voi olla itse asiassa tärkeämpää terveydelle kuin painonpudotus yksinomaan ruokavalion avulla.
Mene siis pyörällä töihin tai kauppaan, tee itse kotitalosi lumityöt ja raahaa lapset silloin tällöin uimahalliin. Kaikki on hyväksi.
Ei ole epäilystäkään siitä, että terveellisintä on olla normaalipainoinen. Mutta jos ei sitä ole, eikö olekin terveellisempää painaa hieman liian vähän kuin liikaa?
Niinhän sitä luulisi, mutta itse asiassa terveellinen painoindeksi on U:n muotoinen. Korkean painoindeksin omaavilla on tilastollisesti suurentunut riski kuolla varhain – mutta sama koskee myös niitä, joiden painoindeksi on todella alhainen. Hoikkuus voi nimittäin haitata terveellistä elämää, jos esimerkiksi liikunnan puute tai epäterveellinen ruokavalio eivät näy kehossa. Ihminen voi nimittäin olla sisäisesti ylipainoinen ilman, että painoindeksi tai vaaka näyttävät hälyttäviä lukemia.
Jos ihmisellä on vain vähän lihasmassaa ja (näkymätön) rasva on varastoitunut keskivartaloon, ihminen voi olla niin kutsuttu laiha lihava. Heillä on alentunut insuliiniherkkyys, runsaasti rasvaa veressä ja elimistössä jatkuvasti lievä tulehdustila.
Alipaino vaikuttaa usein myös lihaksiin ja luustoon, ja esimerkiksi osteoporoosin riski kasvaa. Luuntiheys heikkenee muutenkin 40 ikävuoden jälkeen, ja laihoilla ihmisillä on yleensä heikompi luuntiheys jo ennen kyseistä ikää.
Hyvin alhainen painoindeksi voi tarkoittaa myös hormonitoiminnan häiriöitä, joten voi olla, että esimerkiksi kuukautiset loppuvat kokonaan. Normaalipainoisiin verrattuna alipainoisilta vie neljä kertaa kauemmin tulla raskaaksi, ja uusien tutkimusten mukaan myös keskenmenon riski kasvaa.
Yleensä terveellisin painoindeksi on välillä 22–25. Seuraavaksi terveellisin on välille 25–30 asettuva painoindeksi.