Treenin ei tarvitse tehdä kipeää ollakseen tehokasta. Lue, miksi on parempi harrastaa itselle aidosti mieluista liikuntaa omaan, mukavalta tuntuvaan tahtiin.
KOTITREENI voi olla hauska vaihtoehto ryhmäjumpille. Liikkumisen muodosta riippumatta tärkeintä on, että treenaaminen tuntuu hyvältä.
Olemme kirjoittaneet paljon liikuntamotivaatiosta, ja yksi neuvo toistuu vinkeissämme johdonmukaisesti: Tee juuri sitä, mistä nautit!
Tässä artikkelissa viemme tämän idean vielä hieman pidemmälle ja kannustamme: Tee juuri sitä, mikä tuntuu mukavalta!
Luit siis aivan oikein. Ajatus siitä, että treeni ei ole tehokasta, jos se ei tunnu missään – "no pain, no gain" tai takavuosien räppihitin "ei kipuu. ei hyötyy" – joutaa romukoppaan. Tehokkainta ja parasta liikuntaa on se, mikä tulee myös tehtyä.
Lue myös: 12 helppoa vinkkiä, joilla teet treenaamisesta mukavampaa
Joillekin miellyttävää liikuntaa on kävely metsässä, puutarhanhoito, uinti tai tanssi. Toisille treenaamisen kynnystä madaltaa se, että uskaltaa harjoitella kevyemmin tai vähemmän aikaa kerrallaan tai panostaa vaikkapa kauniisiin treenivaatteisiin ja pieniin palkintoihin matkan varrella.
Yksi suurimmista esteistä liikunnan harrastamisessa on se, että elimistö on luonnostaan asennoitunut säästämään energiaa nälänhädän tai pikaisen pakenemisen tarpeen varalta. Siksi sohva usein vetää luonnostaan väkevämmin puoleensa kuin kuntosali.
Lue myös: Motivaatiotesti: Mikä motivoi SINUA treenaamaan?
Jos liikunnan harrastamiseen sisältyy kuitenkin aitoa iloa ja nautintoa, aivoissa aktivoituu todennäköisemmin dopamiinin ja endorfiinien kaltaisia välittäjäaineita, jotka vastaavat onnellisuuden ja palkitsevuuden tunteista.
Mitä myönteisempiä asioita aivot yhdistävät liikuntaan, sitä helpommalta ja luontevammalta tuntuu myös lähteä treenaamaan!
Uusi liikuntaharrastus aloitetaan usein suurella innolla ja myös suurin odotuksin, jolloin motivaatio myös lopahtaa nopeasti, jos tavoitteet on asetettu heti aluksi aivan liian korkealle.
Esimerkiksi tuntikin raskasta treeniä voi olla jo vaikea mahduttaa arjen kiireiseen aikatauluun.
Lue myös: Hyviä uutisia kaikille sohvaperunoille – näin vähästä liikunnasta on jo hyötyä
Kun sen sijaan hyväksyy ajatuksen, että jo 10–15 minuutin liikkuminen on hieno saavutus, ja karistaa näin treenaamiseen liittyvän turhan stressin ja syyllisyyden, liikkumisesta tuleekin ilo.
Pienetkin määrät liikuntaa vaikuttavat suuresti kehoon ja hyvinvointiin verrattuna siihen, että liikuntaa ei harrasteta lainkaan.
Moni on tottunut treenatessa rehkimään niin, että hiki nousee pintaan ja kaloreita taatusti kuluu. Kun kuitenkin malttaa hieman hidastaa tahtia, on myös todennäköisemmin aidosti läsnä nykyhetkessä ja pääsee paremmin kosketuksiin oman kehon tuntemusten kanssa.
Tällöin on helpompi havainnoida, tuleeko harjoitteet tehtyä oikealla tekniikalla, ja missä ja miltä ne kehossa tuntuvat.
Laatuun panostaminen tuottaa lopulta parhaat tulokset ja ehkäisee tehokkaasti myös vammoja.
Kun liikunnasta nauttii, siihen tulee myös todennäköisemmin ryhdyttyä yhä uudestaan. Tällöin kumuloituvat myös liikunnan tuottamat terveyshyödyt – esimerkiksi unen laatu ja jaksaminen paranevat ja tuki- ja liikuntaelinten kivut vähenevät.
Mitä paremmin voi niin fyysisesti kuin henkisestikin, sitä enemmän on myös energiaa ja intoa harrastaa liikuntaa. Näin syntyy positiivinen kierre, joka helpottaa terveellisen, säännöllisen liikuntaharrastuksen ylläpitämistä myös pitkällä aikavälillä.