Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna kelloja siirretään jälleen tunnilla eteenpäin, ja kaikkien yöunet ovat tunnin lyhyemmät. Kerromme, miten tunnin unen menettäminen oikeastaan vaikuttaa.
KESÄAIKA 'Aaargh! Onko jo aamu?' Kesäaikaan siirtyminen voi aiheuttaa suurta tuskaa, mutta muutokseen voi myös valmistautua.
Kesäaikaan siirtyminen tuo lisää valoa iltoihin, mutta kun kelloja siirretään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3 aamuyöllä tunnilla eteenpäin, se napsaisee useimmilla meistä tunnin pois yöunista.
Tunnin lyhyemmät yöunet eivät kenties kuulosta kovin vakavalta, mutta mitä kellojen siirtely itse asiassa tekee elimistölle? Jotkut väittävät, että tuntevat siirtymän elimistössään vielä päiviä kellojen siirtämisen jälkeen, mutta voiko se pitää paikkaansa? Selvittelimme kellojen siirtelyyn liittyviä faktoja.
Vaikka kesäaikaan siirryttäessä menetetään vain tunti, siirtymä ei silti ole elimistön kannalta merkityksetön. Tunnin lyhyemmät yöunet häiritsevät nimittäin vuorokausirytmiä, joka säätelee mm. hormonien eritystä, ruuansulatusta ja muita elimistön toimintoja.
Kellojen siirtäminen vaikuttaa eri tavoin eri ihmisiin, ja yksilöiden välillä on suuriakin eroja. Suurin osa ei edes huomaa kesäajan alkamista. Kokosimme yhteen joitakin kellojen siirtelyn terveysvaikutuksia:
Sitä ei tarkkaan tiedetä, kuinka moneen kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa negatiivisesti. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta varmuudella voidaan sanoa, että suurin osa ei kärsi siirtymästä merkittävästi.
Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa eniten niihin, joiden vuorokausirytmi on hyvin vakiintunut eli jotka menevät joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja heräävät aamulla samaan aikaan. Nuorten eli alle 30-vuotiaiden on vanhempia helpompi sopeutua muutokseen.
LUE MYÖS: Kokeile kirkasvalolamppua kaamosmasennusoireiden lievittämiseen
Tunnilla lyhentyneitä yöunia voi verrata lievään jetlagiin eli aikaerorasitukseen, josta elimistö palautuu yleensä muutamassa päivässä.
Toiset pääsevät uuteen rytmiin kiinni hetkessä, kun taas jotkut voivat tuntea muutoksen nahoissaan useita päiviä tai jopa viikkoja siirtymän jälkeen. Suurin osa ihmisistä selviää kuitenkin kesäajan alkamisesta ilman merkittäviä haittoja.
Jos olet huolissasi jaksamisestasi kesäaikaan siirryttäessä, voit alkaa totuttautua kellojen siirtämiseen menemällä vartin aikaisemmin nukkumaan jo kolme tai neljä päivää ennen kesäajan alkua. Kaksi päivää ennen kellojen siirtämistä voit mennä nukkumaan puoli tuntia normaalia aiemmin ja päivää ennen H-hetkeä 45 minuuttia aiemmin. Näin minimoit siirtymän vaikutuksen elimistöön.
Kun heräät sunnuntai-aamuna, kannattaa suunnata heti ulos päivänvaloon, sillä se auttaa elimistöä siirtymään uuteen rytmiin.
KESÄAIKA Siirrä kelloja maaliskuun lopussa tunti eteenpäin.
Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöllä kello 3. Kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin palataan normaaliaikaan eli talviaikaan.
Maaliskuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä
TALVIAIKA Siirrä kelloja lokakuun viimeisenä viikonloppuna tunti taaksepäin.
Takaisin talviaikaan eli normaaliaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään lauantain ja sunnuntain välisenä yöä kello 3 tunti taaksepäin.
Suurin osa ihmisistä pitää enemmän lokakuun talviaikaan siirtymisestä, koska silloin vuorokauteen saadaan tunti lisää, kun kelloja siirretään taaksepäin. Vaikka tunti lisää unten mailla kuulostaa hyvältä, unen muutos ei itse asiassa ole elimistön vuorokausirytmille hyväksi.
Tanskalaistutkimuksen mukaan 18 vuoden ajalta kerätyt tiedot osoittivat, että esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneiden ihmisten määrä kasvaa 8 prosenttia talviaikaan siirtymistä seuraavina kuukausina. Eräs selitys tälle saattaa olla, että kun talviaikaan siirryttäessä valoisaa aikaa siirretään iltapäivästä aamuun, harvempi ihminen pääsee hyötymään siitä.
Lähteet: mm. uniasiantuntija M. Rasmussen, Dagens Medicin, Kööpenhaminen yliopisto, livescience.com, videnskab.dk.