Tunteiden kirjaaminen paperille parantaa tutkitusti mielenterveyttä. Stressiin erikoistunut psykologi kertoo, miksi pelkkä tunteiden läpikäynti omassa päässä ei riitä.
PÄIVÄKIRJAN KIRJOITTAMINEN on hyvä tapa pitää huolta mielenterveydestä. Eikä riipustuksia päiväkirjaan suinkaan tarvitse tehdä edes joka päivä.
Useimmat itsensä kehittämisen menetelmät vaativat sekä oivalluksia että aikaa, eikä tietenkään ole mitään takeita siitä, että ne toimivat.
Päiväkirjan kirjoittaminen on poikkeus tähän sääntöön.
Monissa tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu, että tunteista käsin kirjoittaminen vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen.
”Kun ajatuksia kirjaa paperille, se laskee nopeutta, jolla ajatukset pyörivät päässä. Se helpottaa keskittymistä omiin tunteisiin sen sijaan, että antaisi ajatusten vain pyöriä päässä esimerkiksi ulos ikkunasta katsellessa”, psykologi Birgitte Sølvstein selittää.
Kynä, paperia ja hetki aikaa. Resepti voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jos psykologeja ja tutkimuksia on uskominen, päiväkirjan pitäminen voi olla kullanarvoista.
Päiväkirjan kirjoittamisen vaikutuksia:
Näitä asioita moni kaipaa keskellä hektistä arkea, jolloin oma mieliala ja jaksaminen ovat usein tärkeysjärjestyksessä viimeisinä muiden arjen vaatimusten jälkeen.
Mutta riittääkö päiväkirjan pitämiseen vaikkapa se, että kirjaa ylös, mitä teki viikonloppuna? Vai liittyykö päiväkirjan kirjoittamiseen jotain erityistä, josta sen vaikutus kumpuaa?
”Päiväkirja vaatii aikaa ja keskittymistä. Päiväkirjaa kirjoittaessa täytyy pysähtyä ja antaa tunteiden tulla sellaisina kuin ne ovat”, Sølvstein toteaa.
Lue myös: 6 vinkkiä: Näin opit rentoutumaan
”Tärkeintä on olla rehellinen itselleen. Päiväkirjalle täytyy ikään kuin uskoutua. Mitä rehellisempi on, sitä hyödyllisempää päiväkirjan pitäminen on mielenterveyden kannalta.”— psykologi Birgitte Sølvstein
Päiväkirjalle voi uskoutua tunteista ja ajatuksista, jotka yleensä pyrkii tukahduttamaan. Kyse voi olla vaikkapa läheiselle valehtelusta, liiallisesta ruudun tuijottelusta tai pettämisajatuksista.
Parhaimmillaan päiväkirjan pitäminen voi auttaa sanoittamaan tunteita, joita kannamme mukanamme jatkuvasti. Kirjoittamalla paperille, mitä tapahtui ja miten se vaikutti meihin, saamme paremmin kiinni taustalla olevista tunteista.
”Tunteen kokeminen ja sen näkeminen ulkopuolelta eroavat toisistaan. Vihaa voi ilmaista huutamalla toiselle päin naamaa, mutta kun kirjoittaa tunteen muistiin, sitä voi havainnoida paremmin ulkoapäin ja joko päästää siitä irti tai käsitellä sen tietoisesti. Tämä on erittäin tärkeä taito”, Sølvstein sanoo.
Lue myös: Persoonallisuustesti: Onko sinulla liian sovitteleva temperamentti?
Ajattele pientä lasta, joka heittäytyy selälleen lattialle, jos ei saa tahtoaan läpi. Aikuisina opimme jatkuvasti uusia tapoja saada haluamamme – hieman sopivammalla tavalla.
”Kyse on siitä, että opimme tunnistamaan tunteet, mutta emme reagoi niihin impulsiivisesti”, psykologi sanoo.
Päiväkirja voi auttaa tunnistamaan tunteet, jotka pitää ottaa vakavasti ja joiden pohjalta pitää toimia, ja toisaalta myös ne tunteet, joiden voi antaa vain olla.
Enemmän mielenrauhaa ja parempi ymmärrys itsestä. Päiväkirja kuulostaa todella hyvältä tavalta parantaa mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia. Päiväkirjan pitämisessä on kuitenkin muistettava pari tärkeää asiaa.
”Ihmisillä, joilla on taipumusta murehtia asioita, on myös tapana siirtää sama kuvio sellaisenaan päiväkirjaan. Silloin kannattaa kirjata huolenaiheet erilliseen huolilistaan ja laittaa se sen jälkeen sivuun, jotta päiväkirjaan tulee kirjattua muutakin kuin vain huolenaiheita”, Birgitte Sølvstein neuvoo.
Hän muistuttaa läsnäolon ja keskustelun tärkeydestä mielenterveyden kannalta.
”Päiväkirja yksin ei riitä, sillä silloin vaarana on, että eristää itsensä muista varsinkin, jos kamppailee vaikeiden tunteiden kanssa”, hän toteaa lopuksi.
Jos sait jutusta inspiraatiota päiväkirjan pitämiseen, täältä saat psykologin neuvot aloittamiseen.