Muiden kadehtiminen voi aiheuttaa häpeää. Tunnetta voi kuitenkin oppia myös hyödyntämään rakentavasti. Katso hyvät neuvot täältä.
KATEUS – Läheisen kadehtiminen on täysin luonnollinen tunne, jota ei tarvitse hävetä – siitä voi sen sijaan olla jopa hyötyä.
Kateus alkaa varhain – toisten lasten lelut ovat aina parempia. Useimmat kuitenkin ymmärtävät ja hyväksyvät kateuden tunteen lapsessa.
Aikuisena samaa tunnetta voi kuitenkin olla vaikea hyväksyä itsessä, ja kateuden kokeminen voi aiheuttaa jopa häpeää, eikä sitä haluaisi myöntää itselleenkään.
Jos kateus vaivaa sinua, lue vinkit siihen, miten tunteen kanssa pääsee sinuiksi ja miten sitä voi oppia hyödyntämään rakentavalla tavalla.
Ihmisen elämään kuuluu tunteita laidasta laitaan, mutta meillä on usein tapana arvottaa niitä. Esimerkiksi myönteiset ilon ja rakkauden tunteet ovat sallittuja, vihaa ja kateutta on sen sijaan usein vaikea hyväksyä itsessä, ja ne halutaan mieluummin torjua. Negatiivisetkin tunteet ovat kuitenkin osa elämää, ja torjumisen sijaan niitä kannattaa opetella tunnistamaan ja kuulostella, mistä ne todellisuudessa kertovat. Samalla niihin liittyvä häpeä hälvenee.
Kateudessa piilevät mahdollisuudet menetetään, jos tunnetta ei suostu hyväksymään itsessään. Esimerkiksi uusioperheissä kumppanin lämmin suhde lapsiinsa tai entiseen kumppaniinsa voi herättää kateutta. Tämä on luonnollista, mutta tunteen kanssa ei kannata jäädä yksin. Ota asia sen sijaan rehellisesti puheeksi kumppanin kanssa – oman haavoittuvuuden paljastaminen voi tuntua häpeälliseltä, mutta avoimuus voi myös kehittää ja syventää parisuhdetta, ja joka tapauksessa auttaa kumppania ymmärtämään kateuden mahdollisesti aiheuttamia reaktioita.
Kun kohtaat kateutta muissa, pyri hyväksymään tunne ja antamaan muiden haavoittuvuudelle tilaa. Kateutta voi olla vaikea käsitellä, koska siitä ei ole totuttu puhumaan. Pyri tietoisesti olemaan vähättelemättä tai sivuuttamatta muiden tunteita ja ilmaise mieluummin, että tunnistat ystäväsi kuvaaman tunteen ja kokemuksen ja voit ymmärtää, miksi hänestä tuntuu siltä. Näin voi olla myös helpompi käsitellä jatkossa omia kateuden tunteita ja avautua niistä muille.
Kokeile ottaa etäisyyttä kateuden tunteeseen ja tarkastella sitä uteliaisuudella. Tunteilla on nimittäin tehtävänsä ja tarkoituksensa, ja kateuskin on viesti jostain, mitä sisimmässäsi tapahtuu. Kateus pyritään usein vaistomaisesti torjumaan ja kääntämään huomio pois itse tunteesta, jolloin se purkautuu esimerkiksi muiden vähättelynä. Kateuteen voi kuitenkin koettaa suhtautua kiitollisuudella, sillä se voi parhaimmillaan käynnistää myönteisen kehityksen prosessin.
Opettele näkemään elämän hyvät puolet pitämällä päiväkirjaa muun muassa asioista, joista olet kiitollinen.
Lue myös: Mielialan seuranta eli moodtracking – miten menetelmä toimii
Huonommuuden tunteessa piehtaroinnin sijaan voi koettaa ammentaa innoitusta kadehtimistaan ihmisistä. Mitä jos lähestyisitkin kateutesi kohdetta ja sanoisit vaikkapa: ”Sinulla näyttää menevän työssäsi tosi hienosti. Miten oikein teet sen?” Useimmat varmasti ilahtuisivat ja kiittäisivät kehusta, kertoisivat kokemuksistaan ja antaisivat hyödyllisiä neuvoja – muiden menestys kun ei ole itseltä pois.
Ihmisillä on tapana käydä sisäistä monologia, jossa kommentoidaan itseä ja muita ihmisiä. Moittivan monologin taustalla on usein itsearvostuksen puute, jolloin mieli tuottaa negatiivisia ajatuksia itsestä ja muista. Huomio kannattaisi tällöin kohdistaa ajatusten takana piileviin epävarmuuksiin. Kateudessakin on kyse siitä, millaisia ajatuksia ruokimme. Muiden vähättely kumpuaa usein juuri kateudesta, ja sen lietsomisen sijaan kannattaa suhtautua siihen merkkinä siitä, että omassa elämässä olisi tarvetta jollekin muutokselle, ja etsiä sitten ratkaisuja.
Kateus voi joskus vallata mielen niin, että se haittaa jo tärkeitä ihmissuhteita. Kateuden synnyttämät vihan ja koston tunteet ja ajatukset voivat estää normaalin suhteen kateuden kohteen kanssa. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyödyksi keskustella mielenterveyden ammattilaisen kanssa, sillä tällöin on mahdollista sanoa turvallisesti ääneen asioita, jotka saattaisivat kuulostaa läheisistä pelottavalta. Vaikeiden asioiden jakaminen vie niiltä terän ja helpottaa niiden hyväksymistä.
Lähde: psykologi S. Hegestand.