Tästä kateus ja katkeruus johtuvat

Rakastava kumppani, kaunis koti, unelmatyö – kun ystävä tuntuu onnistuvan aina kaikessa, voi itselle tulla ontto olo, ja toisen onni tuntua suorastaan epäreilulta.Vaikka päälle päin jaksaisikin esittää iloitsevansa toisen puolesta, mieltä voi kalvaa ikävä, häiritsevä tunne, joka ei tunnu helpottavan.

Kateuden tunne on yleismaailmallinen ja useimmille tuttu. Esimerkiksi MTV-kanavan kyselyssä 45 prosenttia vastanneista kertoi kadehtineensa ­ystäviään ainakin joskus, ja saman suuntaisia tuloksia on saatu myös esimerkiksi Tanskassa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa, jossa 40 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän oli vaikea iloita toisen menestyksestä.

LUE MYÖS: Testi: Oletko introvertti vai ekstrovertti?

Kateutta koetaan monista asioista ja se on yleistä paitsi ystävien kesken, myös työpaikalla. Duunitori-portaalin kyselyssä jopa 87 prosenttia vastaajista tunsi kateutta muiden palkoista.

”Kateus on hyvin perustavan­laatuinen ja inhimillinen tunne, joka koskettaa meitä kaikkia. Vertaamme itseämme väistämättäkin muihin,” kertoo psykologi ja psykoterapeutti Signe Hege­stand.

Työssään hän auttaa ihmisiä pääsemään irti kateudesta ja opettelemaan käyttämään sitä jopa voimavarana.

Kateus hyötykäytössä

Kateutta voi kuvailla toiveeksi, että itsellä olisi esimerkiksi samoja ominaisuuksia, taitoja, ulkoisia piirteitä tai omaisuutta kuin jollain toisella. Kateudessa on negatiivinen vire, ja se voidaan kokea jopa fyysisesti epämiellyttävänä tuntemuksena kehossa, kun joku toinen nähdään tavalla tai toisella paremmassa tilanteessa kuin itse on.

Kateus on sukua mustasukkaisuudelle, vaikka kyseessä onkin eri tunne. Erona on se, että mustasukkaisena pelkää menettävänsä jotain, yleensä rakastetun, kateus sen sijaan kalvaa mieltä silloin, kun joku saa tai omistaa jotain, mitä hänelle ei soisi, koska saman asian haluaisi itselleen.

Kateudessa ei kuitenkaan ole kyse ahneudesta tai pahantahtoisuudesta. Sen sijaan kateus on evoluution kannalta tarpeelliseksi osoittautunut tunne, joka on osaltaan edistänyt ihmiskunnan jatkuvuutta – ihmiset kun ovat tiedostaneet, että viehättävimmät, taitavimmat ja eri tavoin turvatun aseman varmistaneet yksilöt ovat myös tavoitelluimpia kumppaneita lisääntymisen kannalta. Toisaalta kateus on voinut ajaa ihmisiä kehittämään omia taitojaan ja ominaisuuksiaan.

”Vuosituhannet on myös nähty, miten kateudesta ja mustasukkaisuudesta kummunneet draamat ovat luoneet maailmanhistoriaa. Kateus voi herättää hyvin syviä tunteita”, psykologi sanoo.

Tärkeitä ihmisiä kadehditaan

Kateuden voidaan ajatella sivuavan vihan tunnetta. Kateutta, kuten vihaa tai mustasukkaisuuttakaan, ei kuitenkaan tunneta ketä tahansa kohtaan – ei ainakaan sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei koeta itselle merkityksellisiksi.

”Kateuden kohteet löytyvät yleensä läheltä. Saatamme nähdä kadulla tai elokuvassa jonkun kauniin naisen, eikä tämä hetkauta meitä lainkaan, mutta läheisen ystävän tai vaikka siskon kauneutta tai upeita vaatteita voi olla vaikeampi olla kadehtimatta, ja tätä mieluummin mielessään mollaa kuin ylistää”, Hegestand kertoo.

Häneltä riittää myös ymmärrystä ja myötätuntoa kateuden kanssa kamppaileville. Esimerkiksi muoti- ja kosmetiikkateollisuus hyödyntävät surutta mainonnassaan upeiden mallien herättämiä kateuden tunteita – niiden liiketoiminnan kannalta on vain edullista, että ihmiset ovat luontaisesti taipuvaisia vertaamaan itseään muihin.

Kateus herättää häpeää

Ongelma ei ole niinkään kateuden tunteminen sinänsä, vaan se, miten siihen suhtaudutaan. Ihmisen on normaalia tuntea tunteita laidasta laitaan – niin vihaa, iloa kuin kateuttakin. Ihmiset kuitenkin tapaavat luokitella ja arvottaa tunteita. Iloa ja rakkautta pidetään hyvinä ja sallittuina tunteina, mutta esimerkiksi kateutta ja vihaa on vaikeampi hyväksyä itsessään. Tunteiden ilmaantumista ei kuitenkaan voi hallita, sillä elämää eletään ja maailmaa hahmotetaan tunteiden kautta.

”Koemme kuitenkin itsemme viallisiksi, kun tunnemme kateutta – meidänhän pitäisi olla parempia ihmisiä. Kateuteen liittyy valtavasti häpeää”, Hegestand kertoo.

Epämukavasta tunteesta halutaan usein päästä eroon keinolla millä hyvänsä. Tämän vuoksi vaikeat tunteet pannaan usein muiden syyksi. Kun tunnemme kateutta, haemme vikoja toisesta ihmisestä, jotta ikävä tunne hälvenisi omassa mielessä. Tätä psykologi kutsuun projisoinniksi.

Kateutta ei kannattaisikaan psykologin mukaan pelätä tai yrittää torjua vaan suhtautua siihen sen sijaan ymmärryksellä. Tämä auttaisi myös vähentämään kateudesta koituvaa häpeää ja ahdistusta.

”Tätä pitäisi harjoitella paljon enemmän, sillä kateutta ei valitettavasti monenkaan tule juuri käsiteltyä itse tai muidenkaan kanssa. Tässä on todellakin kyse vain harjoituksen puutteesta”, Hegestand kertoo kokemuksensa perusteella.

Kateus tuo viestin

Kun opettelee hyväksymään kateutta ja antamaan tunteelle tilaa, sitä voi oppia myös hyödyntämään. Kateuden tunne on yleensä viesti, joka kertoo, että omasta elämästä puuttuu jotain.

Kun itsestä tuntuu, että joku toinen saa enemmän kuin hän ansaitsisi, se voi olla itse asiassa merkki siitä, että itse alisuorittaa – ja alisuoriutuu. Sen myöntäminen voi kirpaista, mutta samalla kateuden tunnistaminen on palvelus itselle, koska silloin on mahdollista alkaa kehittää omaa elämäänsä.

”Kateuden kohteen vähättelyn sijaan kannattaa pohtia, mitä sellaista tällä on, mistä hyötyisi itsekin. Pitäisikö itsekin panostaa enemmän omiin tarpeisiin tai tuoda työssä rohkeammin esiin omia ajatuksia, kuten kadehtimamme kollega”, psykologi kuvailee.

Kun kateuteen suhtautuu uudella, rakentavalla tavalla, tunteen voi valjastaa hyötykäyttöön. Tällöin ystävän romanssi tai uusi työpaikka voi ärsytyksen sijaan antaa kimmokkeen myönteiselle muutokselle omassa elämässä.

Lue myös: Näin tunnistat narsistin