Ikääntyminen ei tarkoita vain aivojen kutistumista ja muistin reistailua. Aivot nimittäin kehittyvät parhaimmilleen tietyissä toiminnoissa vasta nelikymppisenä.
NELIKYMPPISILLÄ aivot alkavat kutistua ja hermosolujen määrä vähentyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkkää alamäkeä aivoille, psykologian professori vakuuttaa.
Jos olet koskaan tullut myöhässä tärkeään kokoukseen tai muuhun tapaamiseen, tiedät tunteen, kun hiivit paikalle ja kohtaat sinua odottaneiden ilmeettömät katseet.
Tällaisessa tilanteessa useimmat luultavasti tuntisivat olonsa varsin epävarmaksi ja noloksi – paitsi neljänkympin paremmalle puolelle ehtineet. He nimittäin eivät enää välttämättä pidä niinkään maailmanloppuna tilanteita, joissa nuorempana olisi halunnut vajota maan alle.
”Ihmiset ovat usein tällöin vähemmän epävarmoja itsestään ja vähemmän herkkiä muiden arvostelulle. He tulkitsevat asioita vähemmän negatiivisesti kuin nuorempana”, kertoo psykiatrian professori ja tutkija Kamilla Miskowiak.
Tällaista myönteistä tulkintaa ympäröivästä maailmasta voidaan kutsua ”positiiviseksi vääristymäksi”. Se ilmenee etenkin tilanteissa, joissa oma rooli ja muiden näkemykset ovat lähtökohtaisesti epäselvät.
Kun vastapuoli tervehtii hymyssä suin – tai ilmeisen vihaisella ilmeellä – viesti on selkeästi tulkittavissa. Kun kyseessä on vaikeammin luettava tilanne, ihmisen on nojattava omaan tulkintaansa, kuten alun esimerkin kokouksessa, jossa aivot joutuvat hieman enemmän ponnistelemaan selvittääkseen, mitä muiden ilmeistä ja reaktiosta pitäisi oikein päätellä.
Vuonna 2015 tehdyssä psykologisessa testissä 10 000:tta koehenkilöä pyydettiin kuvailemaan näkemänsä henkilön tunteita tämän silmien lähikuvan perusteella.
”Tuloksista kävi ilmi, että 40- ja 50-vuotiaat osallistujat olivat parhaita havaitsemaan hienovaraisia iloisia ilmeitä”, Kamilla Miskowiak kertoo.
Tutkimukset viittaavatkin siihen, että aivot oppivat iän myötä säätelemään ja käsittelemään tunteita paremmin.
Lue myös: 7 tehokasta konstia, joilla saat vatvomisen hallintaan
”Mitä enemmän ikää kertyy, sitä taipuvaisempia ihmiset ovat näkemään positiivisia puolia ympäristössään, minkä uskotaan myös olevan yksi syy siihen, miksi elämänlaatu yleensä paranee iän myötä. Se on kuin katsoisi maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi”, professori selittää.
Vaikeasti tulkittavissa tilanteissa 40–50-vuotiaan aivot ovat toisin sanoen taipuvaisemmat ajattelemaan, että kaikki menee hyvin, sen sijaan että ne laukaisisivat hälytystilan uhkaavan tilanteen varalta.
Vuonna 2024 tehty yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa, että tämä suuntaus jatkuu vanhuuteen asti, jolloin myönteiset tapahtumat muistetaan paremmin kuin kielteiset. Tutkimus osoittaa myös, että muutos kohti sosiaalisten tilanteiden positiivisempaa tulkintaa tapahtuu jo keski-iässä.
Toinen ikääntymisen tuoma lahja on näkökulman laajeneminen – asioita pystytään tarkastelemaan ikään kuin ylhäältä päin ja myös muiden osapuolen näkökulmista. Tämä kyky näyttää myös tutkimuksen mukaan olevan terävimmillään keski-iässä.
Tässä vaiheessa otsalohkot ovat täysin kehittyneet ja toimintakykyiset, ja vuosien varrella on ehtinyt kertyä jo runsain mitoin elämäkokemusta.
”Elämäkokemuksen karttuessa pystyy tulkitsemaan asioita monisävyisemmin ja viisaammin sekä näkemään tilanteen laajemmin kokonaisuutena. Tämä kyky voi auttaa säätelemään tunteita paremmin ja vähentää turhaa ylireagointia”, Kamilla Miskowiak sanoo.
Keski-ikäisen aivoilla on siis sekä musta vyö tunteiden tulkinnassa että näkökulman laajentamisessa, mutta lista ei lopu tähän.
Aina reilun kuusikymppiseksi asti sanavarasto kasvaa edelleen, minkä jälkeen se vakiintuu, osoittaa tutkimus.
Alkaa muodostua kuva aivoista, jotka ovat yhä terävämmät viestinnässä ja ihmissuhteiden solmimisessa.
Lue myös: Onko riitely tervettä?
”Mitä paremmin pystyt näkemään asioita useammista näkökulmista ja säätelemään tunteitasi, sitä paremmin pystyt pitämään pääsi kylmänä sosiaalisissa suhteissa. Näin myös erimielisyyksiä on helpompi ratkoa ennen kuin pääsevät kehittymään pahemmiksi konflikteiksi. Lyhyesti sanottuna ihmisestä tulee vähemmän herkkä”, Kamilla Miskowiak sanoo.
Tätä tukee myös tutkimus, joka osoittaa, että vanhemmat aivot ovat parempia ratkaisemaan konflikteja.
Keski-ikäiset aivot ovat siis eräänlaisia sovittelijoita?
”Yleisesti ottaen kyllä, sillä elämä antaa meille työkaluja, joiden avulla pystymme paremmin tarkastelemaan tilanteita useista näkökulmista, käsittelemään konflikteja ja ylläpitämään terveitä ihmissuhteita”, professori sanoo.
Tämä onkin hyvä uutinen niille, jotka ovat pelänneet, että aivojen ikääntyminen tarkoittaa yksinomaa niiden rappeutumista.
Seuraavan kerran, kun joudut kiusalliseen tilanteeseen, esimerkiksi myöhästyt kokouksesta, ole armollinen itseäsi ja muita kohtaan. Kaikki menee varmasti hyvin – aivan kuten keski-ikäiset aivot yrittävät muistuttaa.
RUOKAOSTOKSILLA voi samalla treenata muistia.
Jos haluaa pitää huolta omien kognitiivisten kykyjen säilymisestä vielä elämän toisellakin puoliskolla, kannattaa aivoja treenata päivittäin ja mieluusti osana muuta arkea.
Kauppareissulla voit esimerkiksi kuvitella ostoslistan mielessäsi kuvana. Jos olet tekemässä thairuokaa, kuvassa voi olla vaikkapa kana, joka ui riisipellolla kookosmaidossa ja paprikassa – näin tulee ostettua kaikki tarvittavat ainekset thaimaalaiseen ateriaan.
Myös esimerkiksi kirjojen lukeminen, kielten opiskelu, jonkin soittimen soittaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen auttavat pitämään aivot virkeinä.
Lue myös: 7 tapaa pitää aivot vetreinä
*ASIANTUNTIJA: Neuropsykiatrian professori Kamilla Miskowiak