Taas on vuosi vierähtänyt yhdessä hujauksessa. Tunne vain lisääntyy iän myötä. Lue täältä, mistä se johtuu.
AIEMMIN vuoden aikana ehti tapahtua paljon kaikenlaista. Nyt aika rientää hurjaa vauhtia. Tunnetko tunteen?
Luulisi, että aika on vakio. Minuutti on 60 sekuntia, vuosi on 365 päivää jne. Eihän siihen pitäisi vaikuttaa se, onko pikkulapsi, aikuinen vai vanhus.
Silti usein päivitellään, miten ’aika kuluu kuin siivillä’, ja tilastollisesti näin sanoo todennäköisesti sellainen henkilö, joka elää jo elämänsä toista puoliskoa.
Mistähän se johtuu?
Kysyimme tätä psykologian apulaisprofessorilta Lars Larsenilta. Aluksi hän vahvistaa ilmiön olemassaolon.
”Kun saavuttaa tietyn iän ja katsoo elämäänsä taaksepäin, yleensä kokee, että aika kuluu nykyään nopeammin kuin ennen”, hän sanoo.
Hyvä esimerkki on joulu. Kun joulua odottavasta lapsesta joulukuu tuntuu pitkältä kuin vuosi, aikuiset – mitä enemmän ikävuosia, sen varmemmin – ajattelevat useammin, että ’kyllä se joulu tuli taas nopeasti’.
Psssst! Haaveiletko siitä, että aika kuluisi hitaammin? Olemme koonneet viisi vinkkiä.
Aika on myös kokemusasia. Kysymys on, voidaanko todella dokumentoida, että aika kuluu nopeammin iän myötä – tai kokemus siitä.
Tätä selvitettiin vuonna 1975 tutkimuksessa, jossa eri-ikäisiltä henkilöiltä kysyttiin: ”Kuinka nopeasti mielestänne viimeinen vuosikymmen on kulunut?”
91 prosenttia vastasi, että heistä aika tuntui kuluvan nopeammin iän myötä. Tulos on sittemmin toistettu useissa tutkimuksissa.
Jos kuitenkin mitataan ihmisten aikakäsitystä juuri tällä hetkellä, tilanne on päinvastainen. Silloin aika kuluu sitä hitaammin mitä vanhempi on.
Tämän osoitti psykologi Herman Feifel tutkimuksessa vuonna 1957. Hän pyysi sotaveteraaneja kahdessa ikäryhmässä arvioimaan, milloin minuutti oli kulunut. Itse hän otti aikaa sekuntikellolla.
24-vuotiaat veteraanit sanoivat ”stop” 55 sekunnin jälkeen. Vanhemmat, 67-vuotiaat koehenkilöt arvelivat minuutin kuluneen jo 40 sekunnin jälkeen.
Jos tiedettä on uskominen, tulevaisuuteen ja takautuvasti katsottuna aika tuntuu erilaiselta. Tulevaisuuteen katsottuna aika kuluu hitaasti. Takautuvasti aika näyttää kuluneen nopeasti.
Ilmiötä selventää, jos ajattelet viimeistä lomaasi. Poissa kotoa uusissa ympyröissä koit monia uusia asioita yhdessä päivässä, joten aivosi viestivät, että aika kuluu nopeasti.
Kun lomalta palattuasi katselet kotonaa lomakuvia, sinusta tuntuu, että lomasi oli kestänyt paljon pitempään kuin kalenterin osoittaman vaivaisen viikon. Tätä kututaan lomaparadoksiksi.
LOMAKUVIEN KATSELU saa loman tuntumaan pidemmältä kuin kalenterin mukaan oli.
Tämä johtuu siitä, että aivot muistavat uudet kokemukset paremmin kuin arjen, jossa monet päivät ovat samanlaisia.
Kun teet jotain uutta ja jännittävää, aivosi tallentavat enemmän muistoja, ja sen jälkeen tuntuu, että aika oli pidempi kuin se todellisuudessa oli.
Iäkkäämpi ihminen katsoo menneitä noiden silmälasien läpi. Nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen liittyy paljon muutoksia ja vaihtelua: muuttaminen pois kotoa, opintojen alkaminen, ensimmäinen tyttö- tai poikaystävä, ensimmäinen lapsi jne.
Myöhäisaikuisuus on rutiininomaisempaa, koska useimmat ovat vakiintuneet: he asuvat vuosikausia samassa paikassa, heillä on vakiintunut työpaikka, sama kumppani, samat vanhat ystävät jne.
”Jos uusia tapahtumia on vähän, aivot saavat vähän signaaleja ajan kulumisesta. Siksi tuntuu, että aika kuluu nopeammin”, Lars Larsen sanoo.
Rutiineista poikkeaminen on myös epätodennäköisempää vanhempana kuin nuorempana.
”Mitä kauemmin on elänyt, sitä vaikeampaa on saada uusia kokemuksia, jotka saavat ajan tuntumaan hitaammalta. Se on luonnollinen seuraus siitä, että on kokenut useimmat asiat jo aiemmin, joten ensikokemuksia on vähemmän.”— Psykologian apulaisprofessori Lars Larsen
Toisin sanoen jokainen päivä muistuttaa toistaan eikä maanantailla ja perjantailla ole juurikaan eroa. Aivot kokevat arjen rutiinit niin, että aika lentää.
Ennen kuin huomautat, että sinun 90-vuotiaalla isoäidilläsi ei ole kahta samanlaista päivää, tarkennetaan vielä, että yksilöllisillä tekijöillä on toki vaikutusta kaikissa ikäryhmissä.
Lue myös: Mitä sinä ajattelet vanhoista ihmisistä?
”Tunne siitä, että aika kuluu nopeasti, liittyy pitkälti elämän rutiinien määrään. Se riippuu taas yksilöllisistä ominaisuuksista ja kokemuksesta. Mitä enemmän rutiineja, sitä nopeammaksi aika koetaan”, Lars Larsen sanoo.
Tapojensa orjia ja kokemusten metsästäjiä on siis kaikissa ikäryhmissä, mutta aivojen kehitys (tai taantuminen) saa rutiinit tuntumaan aina vain mukavammilta vuosien mittaan.
Ikääntyessä aistit heikkenevät eivätkä aivot toimi aina yhtä tehokkaasti kuin nuorempana. Tämän seurauksena vaikutelmat ulkomaailmasta vähenevät ja niitä on vaikeampi käsitellä.
Lue myös: Superikääntyjät – miksi ihmisten aivot vanhenevat eri tavalla?
”Kun tehot alkavat laskea, rutiinit voivat auttaa vapauttamaan energiaa”, sanoo psykologian apulaisprofessori.
Ajattelepa vaikka kahvin valmistusta: Kaadat vettä kahvinkeittimen säiliöön, asettelet suodatinpaperin suppiloon, annostelet kahvijauheen mittalusikalla, painat keittimen kytkintä jne.
Se on melko monimutkainen prosessi, mutta pystyt tekemään sen ajattelematta, koska siitä on tullut rutiinia.
Siksi on loogista, että myös vuosien kertyessä elämästä tulee rutiininomaisempaa.
Tuhannen taalan kysymys on tietysti se, onko pelkästään huono asia kokea ajan kuluvan nopeasti. Ei välttämättä.
Kun joku sanoo syvään huokaisten, että kuluvatpa vuodet nykyään nopeasti, se johtuu siitä, että elämän aikana koetut kokemukset muistuttavat siitä, että elämää on enemmän takanapäin kuin sitä on edessä.
”Sellaista elämä on, että jossakin vaiheessa mahdollisuudet vähenevät. Joistakuista voi tuntua, että loppu lähestyy nopeammin kuin he haluaisivat”, Lars Larsen selittää.
Ei kuitenkaan kaikista.
Jos on hyväksynyt ikänsä ja elämänvaiheensa, tunne siitä, että aika on kulunut nopeasti, ei ahdista. Ehkä sen voi jopa kääntää motivaatioksi ja hyödyntää jäljellä oleva aika parhaalla mahdollisella tavalla.
”Ei ole kyse pelkästään siitä, että kokeeko elämässä enää mitään uusia huippukokemuksia, vaan siitä, tuntuuko elämä merkitykselliseltä. Tärkeämpää on se, miten aikansa käyttää kuin se, tuntuuko aika kuluvan hitaasti vai nopeasti”, Lars Larsen sanoo.
Lue myös: Tutkijat: 3 elämänlaatuun vaikuttavaa tekijää
Tai kuten yhdysvaltalainen tuberkuloosilääkäri Edward Trudeaus sen kiteytti 1880-luvulla:
”On tärkeämpää lisätä elämää vuosiin kuin lisätä vuosia elämään.”
Muista tämä, kun seuraavan kerran hämmästelet, että taasko on joulu ja kylläpä aika on kulunut nopeasti!
Psst! Jos olet kyllästynyt ajan kiihtymiseen, katso vinkit sen jarruttamiseen täältä.