Tuhkarokko – tämä virustaudista on hyvä tietää

Tuhkarokko (lainaksi morbilli) on useimmiten lapsilla esiintyvä erittäin herkästi tarttuva tauti ja yksi helpoimmin tarttuvista viruksista.

Tuhkarokolle on tunnusomaista punainen ihottuma.

Tuhkarokko tarttuu pisaroiden välityksellä.

Tartunnan voi saada kosketustartuntana tai pisaratartuntana tartunnan saaneen henkilön aivastamalla tai yskimällä levittämistä pisaroista.

Tuhkarokkovirus leviää ilmateitse ja voi jäädä ilmassa oleviin mikropisaroihin jopa 2 tunniksi. Niinpä tartunnan voi saada henkilöltä, jonka kanssa ei ole ollut samaan aikaan samassa tilassa.

Sairastunut levittää tautia 4 päivää ennen ihottuman puhkeamista ja 4 päivää sen jälkeen.

Tuhkarokkoon voi sairastua aikuisena, jollei ole lapsena saanut rokotusta tai ei ole aiemmin sairastanut tuhkarokkoa.

Aikuisilla tauti on usein vakavampi ja aiheuttaa enemmän komplikaatioita.

Tuhkarokon sairastaminen antaa elinikäisen immuniteetin, eli jos on sairastanut tuhkarokon aiemmin, siihen ei voi sairastua uudelleen.

Taudin vakavuus voi vaihdella yksilöllisesti, eli toisilla se ilmenee vakavampana kuin toisilla.

Useimmilla sairaus on melko lievä ja aiheuttaa kuumetta, yskää ja ihottumaa. Toisilla voi tulla vakavampia komplikaatioita, esimerkiksi keuhkokuume tai aivotulehdus, joka on kuitenkin harvinainen.

Tuhkarokko voi kuitenkin olla hengenvaarallinen sairaus.

Euroopassa joka viides tuhkarokkoon sairastunut lapsi joutuu sairaalaan.

Tuhkarokon taudinkulku voidaan jakaa kahteen vaiheeseen:

• 1. vaihe kestää 3–4 päivää ja aiheuttaa korkean kuumeen. Tyypillisesti esiintyy flunssan kaltaisia oireita, kuten yskää, nuhaa ja huonovointisuutta. Tämän jälkeen kehon lämpötila on tyypillisesti noin vuorokauden normaali ennen kuin toinen vaihe alkaa.
• 2. vaihe Tässä vaiheessa kuume taas nousee.

Lisäksi tulee ihottumaa, joka alkaa usein kasvoista ja korvien takaa ja leviää muualle kehoon muutamassa päivässä. Ihottuma kestää yleensä 3–5 päivää.

Tässä vaiheessa voi esiintyä komplikaatioita, kuten korvatulehdus, keuhkokuume ja ripulia ja harvoissa tapauksissa aivotulehdus tai trombosytopeniaa eli veren verihiutaleniukkuutta.

Tuhkarokkoon ei ole mitään erityistä hoitoa, joten sitä hoidetaan oireenmukaisesti.

On kuitenkin tärkeää välttää tartuttamasta muita. Siksi tartunnan saaneen pitäisi pysyä kotona neljä päivää ihottuman puhkeamisesta ja välttää kontaktia henkilöihin, joiden suojasta tuhkarokkoa vastaan ei ole varmuutta.

Tuhkarokkoa vastaan voi suojautua rokotteella. Se antaa pysyvän suojan.

Vastasyntynyt lapsi on suojassa tartunnalta noin kuuden kuukauden ikään asti, jos äiti on sairastanut taudin tai jos hänet on rokotettu.

Tuhkarokkorokotteita alettiin Suomessa antaa lapsille vuonna 1975. Siksi 1965–1975 syntyneillä voi olla huono suoja tuhkarokkoa vastaan, jolleivät he ole saaneet rokotetta tai sairastaneet tautia lapsena. Moni ennen vuotta 1965 syntynyt on sairastanut taudin lapsena ja saanut siksi elinikäisen suojan.

Vuonna 1982 aloitettiin MPR-rokotusohjelma, joka suojaa tuhkarokon lisäksi sikotaudilta ja vihurirokolta. Ne, jotka ovat kuuluneet vuonna 1982 aloitetun rokoteohjelman piiriin, on todennäköisesti rokotettu, jos heidän vanhempansa ovat noudattaneet ohjelmaa ja he ovat siten suojassa taudilta.

Lapsi saa MPR-perusrokotussarjan kahtena annoksena, ensimmäisen 12–18 kuukauden iässä ja toisen kuuden vuoden iässä. Suoja on elinikäinen.

Sen näkee rokotuskortista, jos sellainen on jäljellä, ja jollei ole, kannattaa kysyä vanhemmilta.

Lisäksi omista rokotuksista voi kysellä lapsuuden ajan asuinkunnan neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta, mutta tietoja ei välttämättä ole jäljellä sähköisiä tietojärjestelmiä edeltävältä ajalta.

Uusimmat rokotukset näkee omista tiedoistaan Omakannasta osoitteessa kanta.fi.

Jos on saanut kaksi rokotusta tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan, suoja on elinikäinen.

Yksittäiset ihmiset voivat sairastua tuhkarokkoon rokotuksista huolimatta, mutta silloin tauti on yleensä lievä eivätkä he pysty tartuttamaan muita.