Punainen näppy silmäluomessa voi olla ärsyttävä vaiva, mutta onneksi se ei sentään edellytä silmälapun pitämistä tai neljän seinän sisälle linnoittautumista. Näärännäppy eli silmäluomen talirauhasen tulehdus on suhteellisen vaaraton vaiva.
NÄÄRÄNNÄPPY ON PUNAINEN JA TURVONNUT KOHTA SILMÄLUOMEN REUNASSA TAI LUOMEN SISÄSSÄ – onneksi näärännäppy paranee useimmiten itsestään viikossa tai parissa.
Moni on kärsinyt punaisesta paukamasta silmäluomessa. Vaivan nimi on näärännäppy, ja vaikka vaiva on vaaraton, kipeä patti voi häiritä näkökykyä. Mikä aiheuttaa näärännäpyn ja miten pitkään kestää, että vaiva menee ohi? Alempaa löydät vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin.
Kämmeniä ja jalkapohjia lukuun ottamatta ihmisellä on talirauhasia kaikkialla kehossaan – myös silmäluomissa – ja talirauhaset avautuvat usein ihokarvojen (kuten silmäripsien) juurituppeen. Jos silmäluomen talirauhanen tukkeutuu eikä sen erittämä rasvainen erite pääse ulos, voi syntyä näärännäppy. Kun talirauhasen erite jää ihon sisään ja painaa ulostuloaukkoa, voi kudos sen ympärillä vähitellen ärtyä, turvota ja alkaa punoittaa.
Lue myos: Millainen sairaus vyöruusu on, ja kuinka sitä hoidetaan?
Talirauhasia on sekä luomen sisä- että ulkopinnalla. Siksi näärännäppyjäkin on sekä sisäisiä että ulkoisia. Molempia voi olla sekä luomen ylä- että alaosassa.
Ulkoinen näärännäppy tulee silmäluomelle, yleensä kapealle harjanteelle ripsien viereen.
Sisäinen näärännäppy sijaitsee luomen sisäpinnalla ja voi saada koko luomen turpoamaan.
Punoitus ja turvotus kestää tavallisesti pari päivää, kun näärännäppy on pahimmillaan. Ellei näärännäpyssä ole tulehdusta, oireet rauhoittuvat ja alkavat vähitellen hävitä parin päivän kuluttua. Parin viikon päästä luomi on jälleen ennallaan.
Näärännäppy voi olla äärimmäisen ärsyttävä, mutta mitään vakavaa haittaa siitä ei aiheudu. Näärännäpystä ei seuraa myöskään mitään vakavampia silmäsairauksia, ellei näppy tulehdu koskettelusta ja tulehdusta jätä hoitamatta niin pitkäksi aikaa, että se äityy todella pahaksi.
Näärännäppy ei välttämättä ole kivulias, mutta moni kokee sen kuitenkin kiristävän ihoa ikävästi. Silmää voi myös kutittaa, ja se voi vuotaa näpyn aiheuttaman ärsytyksen vuoksi.
Jos näärännäppy tulehtuu, siinä voi olla myös kipua, jolloin sitä on hyvä käydä näyttämässä lääkärille.
TAVALLINEN NÄÄRÄNNÄPPY
Useimmat näärännäpyt alkavat punoituksella ja turvotuksella silmäluomella tai sen reunassa. Useimmista ei muuta koskaan tulekaan. Joskus näärännäppyyn voi kehittyä kellertävä tai vaalea finniä muistuttava pinta. Se ei kuitenkaan välttämättä kerro tulehduksesta, vaan voi johtua talirauhasen eritteestä.
TULEHTUNUT NÄÄRÄNNÄPPY
Joskus näärännäppy voi tulehtua, jolloin se turpoaa entistäkin suuremmaksi. Silloin voi ihon alla havaita kellertävän patin. Näin voi käydä, jos näärännäppyyn pääsee bakteereja karvatupen kautta.
PUHJENNUT NÄÄRÄNNÄPPY
Jos tulehtunutta näärännäppyä ei hoideta, voi vaarana pahimmillaan olla, että paheneva tulehdus puhkaisee ihoon reiän, jotta erite pääsee ulos.
Kuka tahansa ja minkä ikäinen tahansa voi saada näärännäpyn. Mikään ihotyyppi tai hiusten väri ei merkitse muita suurempaa riskiä. Jotkut vaikuttavat kuitenkin saavan näppyjä useammin kuin toiset.
Näärännäppy ei tartu, joten et voi saada sitä esimerkiksi asuinkumppanilta tai työtoverilta. Jos sinulla on joskus ollut näärännäppy, se ei tarkoita, että sinulla olisi tavallista suurempi riski saada uusi samaan paikkaan.
Näärännäpyn aiheuttamaa ärsytystä silmään voi yrittää lievittää eri tavoin, mutta yleensä näärännäppy ei vaadi hoitoa, vaan paranee itsestään.
Lyhyesti: ei. Jos sinulla on taipumus saada näärännäppyjä, niitä todennäköisesti tulee riippumatta siitä, miten hyvin peseydyt ja pidät huolta silmistäsi – aivan samoin kuin joillakin on epäpuhtaan ihon vuoksi taipumus saada näppyjä iholleen.
LUE MYÖS: Aknelta ei ole turvassa aikuisenakaan – täältä saat apua aknen hoitamiseen
Luomirakkula on pitkäaikaisempi luomirauhasen tulehdus, josta puuttuvat äkillisen näärännäpyn punoitus ja turvotus. Luomirakkula häviää usein itsekseen muutamassa kuukaudessa. Luomirakkulaa esiintyy yleisemmin lapsilla ja nuorilla, ja se voidaan leikata pois, jos se ei katoa itsestään.
Lähde: T. Bek, Aarhusin yliopiston silmätautien professori
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 10/2020.