Liikunta pitää verensokerin vakaana. Se voi vähentää ja hidastaa kehon luonnollista ikääntymisprosessia, joka jäykistää faskiaa ja lisää elintapasairauksien riskiä.
FASKIAT RAKASTAVAT JUOKSUA – etenkin pitkänmatkan juoksua. Myös lyhyemmät lenkit auttavat toki pitämään faskian joustavana.
Onko ikää jo ehtinyt kertyä? Etkö harrasta juurikaan liikuntaa? Tuntuuko kehosi usein hieman jäykältä, kipeältä ja kireältä? Silloin faskiasi eivät todennäköisesti voi kovin hyvin. Ja siihen kannattaa suhtautua vakavasti
Se on luultavasti merkki siitä, että elimistön ikääntymisprosessi on täydessä vauhdissa – ja ehkä jopa aikaisemmin kuin pitäisi. Hyvä uutinen on se, että voit tehdä jotain hidastaaksesi sitä.
Lue myös: Tunne faskiasi
Syy faskian jäykistymiseen löytyy eräistä haitallisista ristisidoksista, joita syntyy elimistöön iän myötä.
Niitä kutsutaan lyhenteellä AGE, joka tulee sanoista Advanced Glycation Endproduct eli ”kehittynyt glykaation lopputuote”.
Tässä verensokerilla on merkittävä rooli. Jos verensokeri on jatkuvasti koholla, esimerkiksi diabeteksen, liiallisen ultraprosessoitujen elintarvikkeiden syömisen tai vähäisen liikkumisen vuoksi, näitä haitallisia sidoksia kerääntyy elimistöön enemmän.
Lue myös: Tämän vuoksi verensokerin tasapaino on tärkeää
Palaamme AGE-sidoksiin myöhemmin tässä artikkelissa, mutta kerrotaan ensin hyvät uutiset: haitallisten sidosten kertymistä elimistöön voi itse hidastaa ja siten ylläpitää notkeaa ja vahvaa faskiakudosta. Ja näin voi – ainakin jossakin määrin – viivästyttää kehon ikääntymistä.
Tärkeintä on vakaa verensokeri, ja ratkaisu on yksinkertainen – mutta samalla se on joskus myös yllättävän vaikeaa.
Sinun on ”vain” noustava useammin toimistotuolista, sohvalta tai auton istuimelta, jossa on niin mukava olla. Lähde liikkumaan.
Näin sanoo Christian Couppé, joka on fysioterapeutti, apulaisprofessori Kööpenhaminan yliopistossa ja vanhempi tutkija Bispebjergin ja Frederiksbergin sairaalan urheilulääketieteen ja fysioterapian laitoksella. Hän tutkii erityisesti kudoksia, kuten faskiaa ja jänteitä.
”Liikkuminen vakauttaa verensokeria, mikä on erittäin tärkeää. Tällöin veressä on vähemmän sokeria, joka muodostaa haitallisia ristisidoksia”, Couppé sanoo.
Christian Couppé on aiemmin johtanut tutkimusta, jossa tutkittiin iäkkäiden, pitkään pitkänmatkan juoksua harrastaneiden henkilöiden faskiaa. Tutkijat havaitsivat, että näiden juoksijoiden faskiakudoksessa oli vähemmän haitallisia ristisidoksia kuin nuorilla, liikkumattomilla ihmisillä.
”Tiedetään, että fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on yleensä vähemmän sairauksia ja vähemmän ikään liittyviä ongelmia ja vaivoja. Tutkimuksessamme näimme, että ikääntymistä on mahdollista hidastaa harrastamalla pitkänmatkan juoksua nuoresta asti”, Christian Couppé sanoo.
Nyt saatat hengästyä jo pelkästä ajatuksesta, että pitäisi alkaa juosta puolta ja täyttä maratonia. Mutta älä huoli. Kaikesta harjoittelusta on hyötyä.
”Kannattaa liikkua edes jonkin verran, sillä kaikki liikunta nähtävästi hyödyttää faskiaa. Jopa se, että välillä nousee seisomaan työpöydän ääressä”, sanoo vanhempi tutkija Christian Couppé.
Kun tämä asia on selvä, voimme palata taas haitallisiin proteiinien välisiin ristisidoksiin eli AGE:ihin.
AGE:ita kertyy elimistöön luonnollisesti ikääntymisen myötä, ja niiden uskotaan edistävän kehon tulehdusta, joka lisää monien elämäntapasairauksien riskiä.
Haitallisia sidoksia muodostuu, kun veressä oleva sokeri kohtaa faskiaa muodostavia proteiinikuituja. AGE:t ovat tunnetusti elimistön ikääntymisen merkki, eikä niitä kehity kaikilla samalla nopeudella.
”Tiedämme, että ihmisillä, joilla on ongelmia sokeritasapainon kanssa, kuten diabeetikot, ikääntyminen on nopeampaa”, Couppé sanoo.
Hän lisää, että tutkimukset viittaavat myös siihen, että runsaasti sokeria ja/tai ultraprosessoituja elintarvikkeita sisältävä ruokavalio kiihdyttää AGE:iden muodostumista.
Hän korostaa kuitenkin myös, että vielä on paljon sellaista, mitä emme tiedä AGE-ristisidosten muodostumisesta ja niiden haitallisista vaikutuksista.
Kaikki liikunta ja liikkuminen hyödyttää sidekudosta, ja hyvä niin. Mutta entä jos haluaa tutkimuksessa mukana olleiden pitkän matkan juoksijoiden tavoin hidastaa myös haitallisten ristisidosten syntymistä? Kuinka paljon – tai vähän – liikuntaa tarvitaan?
”Emme tiedä tarkalleen”, sanoo Christian Couppé. Hän lisää, että mitä enemmän liikuntaa, sitä parempi, mutta välttämättä kaikkien ei tarvitse harrastaa koko ikäänsä pitkänmatkan juoksua.
”Juokseminen on hyvästä, mutta päivittäiset kävelylenkit ovat luultavasti myös hyviä, niiden vaikutusta ei vain ole dokumentoitu kuten juoksemisen. Ja näyttää siltä, että riittävän kuormittava voimaharjoittelu voi myös jossakin määrin vähentää ristisidosten muodostumista”, hän sanoo.
Jos et harrasta rankkaa voimaharjoittelua tai päivittäisiä kävelylenkkejä, vähän on parempi kuin ei mitään, tutkija sanoo. Esimerkiksi säännöllisestä venyttelystä tai siitä, että nousee välillä työtuolilta tekemään töitä seisaaltaan, voi olla hyötyä.
Ja kuka tietää, kammettuasi itsesi ylös tuolista saatat haluta liikkua vielä hieman enemmän. Ja sitten vielä vähän enemmän...