Painoindeksi antaa osviittaa painon terveellisyydestä, mutta sen varaan ei pidä yksin nojata. Katso täältä, mitä muita mittausmenetelmiä sen ohella kannattaa käyttää.
PELKKÄ PAINOINDEKSI EI YKSIN KERRO KAIKKEA – sen ohella kannattaa esimerkiksi mitata vyötärönympärys, jolloin saa kokonaisvaltaisemman kuvan siitä, onko oma paino terveellinen.
Painoindeksi antaa osviittaa painon terveellisyydestä paljon paremmin kuin pelkkä vaa'an lukema. Painoindeksi nimittäin suhteuttaa painon pituuteen – onhan aivan eri asia painaa 80 kiloa, jos pituutta on 160 senttimetriä kuin jos vartta on lähes kaksi metriä.
Jos haluaa tietää tarkemmin, onko painoa liikaa vai liian vähän, ei kannata kuitenkaan tuijottaa pelkkää painoindeksiä monestakaan syystä:
Lue myös: Mikä on normaali lasten painoindeksi?
Painoindeksin perusteella paino voidaankin luokitella epäterveelliseksi, vaikka se ei välttämättä ole sitä – ja päinvastoin: painoindeksin perusteella paino voi olla terve ja normaali, vaikka rasvajakauma olisikin itse asiassa siinä määrin epäterveellinen, että se jo kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Jälkimmäinen virhetulkinta tulee esiin tutkimuksissa, jotka osoittavat, että erilaisten tyypillisesti liikalihavuuteen liittyvien elintapasairauksien riskit eivät koske vain niitä, joilla on korkea painoindeksi, vaan niihin voivat sairastua henkilöt, joilla painoindeksi on normaali, vaikka riski onkin tällöin selvästi pienempi. Riski kuitenkin kasvaa painoindeksin kasvaessa. Esimerkiksi henkilö, jonka painoindeksi on 23, sairastuu tilastollisesti todennäköisemmin diabetekseen kuin henkilö, jonka painoindeksi on 22.
Painoindeksiin ei siis kannata yksinään nojata terveellisen painon mittarina.
Listasimme sen ohelle kolme muuta mittausmenetelmää, joiden tulokset yhdessä antavat huomattavasti tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan.
Hyvä vaihtoehto tai lisä painoindeksille on vyötärönympäryksen mittaaminen.
Vyötärönympärysmitta kertoo – toisin kuin painoindeksi – onko elimistössä liikaa vaarallista vatsarasvaa. Vatsaonteloon kertynyt rasva lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja vyötärönympäryksen mittaaminen auttaa selvittämään, onko rasvaa kertynyt keskivartalon seudulle epäterveellisissä määrin. Naisilla suositeltava vyötärönympärys on enintään 80 cm ja miehille 94 cm. Naisilla yli 90 cm:n ja miehillä yli 100 cm:n vyötärönympärys viittaa huomattavaan terveyshaittaan.
Painoindeksistä ei voi päätellä, missä rasva sijaitsee, joten sen ohella on suositeltavaa mitata myös vyötärönympärys – se voi olla hoikallakin ihmisellä terveydelle haitallisen suuri.
Näin mittaat vyötärönympäryksesi – ja tätä lukema tarkoittaa terveyden kannalta
Painoindeksi ei kerro mitään rasvan jakautumisesta – vyötärön ja lantion suhde sen sijaan kertoo paljonkin. Se kuvaa sitä, miten paljon vatsaan on kertynyt rasvaa verrattuna lantioon, eli toisin sanoen onko vartalon malli terveellisempi päärynä vai terveydelle haitallisempi omena.
Terveellisen vyötärö-lantio-suhteen rajat ovat erilaiset miehillä ja naisilla. Katso suositeltavat lukemat ja laske oma vyötärö-lantiosuhteesi täältä:
Kehon rasvaprosentti, eli rasvan osuus kehon painosta, on hyvä tapa määrittää, onko paino terveellinen, sillä nimenomaan rasva voi olla liiallisissa määrin terveydelle haitallista. Terveelliseksi kehon rasvaprosentiksi määritellään naisilla keskimäärin 21–36 % iästä riippuen.
Lue myös: Mikä on normaali rasvaprosentti naisilla ja miehillä?
Rasvaprosentti ei kuitenkaan tosin kerro mitään rasvan jakautumisesta eikä siitä siis käy ilmi, onko elimistössä etupäässä epäterveellistä vatsarasvaa vai vaarattomampaa lantion seudulle asettunutta rasvaa.
Toinen puute on se, että rasvaprosentin tarkka mittaaminen voi olla vaikeaa. On kuitenkin olemassa menetelmiä, joilla siitä saa ainakin kohtuullisen hyvän käsityksen.
Näin mittaat rasvaprosenttisi – ja näin korkea se saisi enintään olla