Kokosimme liikuntatutkijan parhaat neuvot, joilla perheen pienimmät saadaan liikkeelle, sekä vinkit koko perheen hauskaan liikuntaan.
MOTIVAATIO ei tule itsestään. Liikuntatutkijan mukaan aikuisilla on ratkaiseva merkitys, jotta perheen pienimmät saadaan liikkumaan enemmän.
Monet tämän päivän aikuiset muistavat vielä lapsuudestaan pihapelit ja sen, miten ulkona liikuttiin kavereiden kanssa melkeinpä kaikki vapaa-aika. Nyttemmin kirkonrotta, keinupeffis ja polttopallo ovat saaneet kovan kilpailijan älylaitteista ja some-sovelluksista.
Kokosimme tähän artikkeliin konkreettiset neuvot ja vinkit siihen, miten jälkikasvun voi saada jälleen liikkeelle. Apunamme on liikuntatutkija, joko on perehtynyt lasten ja nuorten liikkumiseen ja motivointiin.
Tarkoitus ei ole syyllistää arjen riepottamia vanhempia – tutkija tietää hyvin, miten vaikeaa kiireiden ja velvoitteiden keskellä on löytää intoa ja luovuutta jälleen yhteen ponnistukseen.
Vinkit ja neuvot kannattaakin ottaa kokeiluun silloin, kun jaksamista riittää – esimerkiksi lomalla tai muuna ajankohtana, kun arjen kuormitus on keveämpää.
Lue myös: Ravitsemusterapeutti: Näin saat koko perheen innostumaan terveellisestä ruoasta
Lasten liikkeelle saamiseen ei joka tapauksessa tarvita pakkoa eikä painostusta saati tarkkoja treenisuunnitelmia, vaan aikuisen tärkein tehtävä on toimia myönteisenä roolimallina ja tehdä liikkumisesta luonteva ja myönteinen osa yhteistä arkea.
Älypuhelimilla on ollut noin 2010-luvulta asti selkeä passivoiva vaikutus – lapset eivät ole koskaan liikkuneet niin vähän kuin nykyään.
Ei siis ihme, jos vanhemmat joutuvat keksimään jos jonkinlaisia temppuja saadaksesi jälkikasvun ylös sohvalta ja liikkumaan.
”Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että osalla pojista ruutuaika on nelinkertaistunut pelkästään viimeisten 10–15 vuoden aikana”, kertoo Jens Troelsen, Etelä-Tanskan yliopiston liikuntatieteiden ja biomekaniikan laitoksen professori.
Lue myös: 11 tapaa liikkua kuntokeskuksiin astumatta
Paradoksaalisesti tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä tiedetään aina vain enemmän: liikunta on tutkitusti hyväksi keholle ja terveydelle, ja se parantaa myös mielialaa, itsetuntoa ja oppimiskykyä. Lapsena liikkuminen luo pohjaa myös terveemmälle aikuisuudelle – esimerkiksi suomalaistutkimuksen mukaan riittävä liikunta on tärkeää sydänterveydelle jo lapsesta asti.
7–17-vuotiaille suositellaankin reipasta liikkumista vähintään tunnin verran päivässä.
”Vanhempi saattaa olettaa, että koululiikunta riittää. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että kun liikuntaa lisätään koulussa, kotona tapahtuu eräänlainen kompensaatioilmiö, jolloin vapaa-ajalla liikutaan vastaavasti vähemmän.”— Jens Troelsen, Etelä-Tanskan yliopiston liikuntatieteiden ja biomekaniikan laitoksen professori
Vanhemmat saattavat ajatella, että lapset liikkuvat riittävästi jo liikuntatunneilla ja välitunneilla, mutta Troelsenin mukaan lasten liikuntatottumuksiin vaikuttavat kuitenkin eniten nimenomaan perheen aikuiset. Vanhempien – ja mahdollisesti isovanhempien – olisi siis ryhdistäydyttävä ja näytettävä esimerkkiä.
”Lapset ottavat mallia ympärillään olevista aikuisista, ja jos vanhemmat ovat fyysisesti aktiivisia ja osoittavat esimerkillään, että liikunta on sekä hauskaa että tärkeää, on myös todennäköisempää, että lapsi omaksuu saman”, hän kertoo.
Lue myös: 7 konstia ottaa ruutuaika hallintaan
Esimerkiksi lasten ruutuaikakiellolta voi vastaavasti pudota pohja, jos he näkevät aikuisten istuvan jatkuvasti puhelinta tuijottaen.
Jos sen sijaan aikuiset pyöräilevät töihin autoilun sijaan, käyttävät hissin sijaan portaita tai lähtevät iltasella lenkille, he näyttävät samalla lapsilleen, että liikunta on valinta, ei pakollinen velvollisuus.
”Lapset matkivat aikuisten käyttäytymistä, ja jos aikuinen on passiivinen ja tuijottaa puhelintaan, lapset tekevät samoin. Jotta voimme motivoida lapsia ja nuoria liikkumaan, meidän on ennen kaikkea ryhdistäydyttävä ja näytettävä esimerkkiä roolimalleina.”— Jens Troelsen, Etelä-Tanskan yliopiston liikuntatieteiden ja biomekaniikan laitoksen professori
Yksi tehokkaimmista tavoista motivoida lapsia liikkumaan on liikkua yhdessä heidän kanssaan. Erityisesti pienet lapset innostuvat, kun vanhemmat ja isovanhemmat osallistuvat heidän leikkeihinsä ja peleihinsä.
Konkreettinen esimerkki tästä on leikkipuisto, jossa monet aikuiset istahtavat penkille lasten leikin ajaksi – usein katse puhelimessa. Näytä mieluummin lapsellesi, että lähdet mielelläsi kiipeilemään, potkimaan palloa tai juoksemaan kilpaa hänen kanssaan.
LIIKUNNALLINEN LOMA on erinomainen tapa koko perheelle liikkua yhdessä. Kun liikkumisesta tehdään iloinen, yhteinen asia, se ei tunnu lapsista pakolta.
Lapsista on usein myös vain jännittävää ja hauskaa päästä mukaan liikkumaan vanhempien mukaan ja lähteä näiden kanssa vaikkapa kävelylenkille, pyöräilemään tai uimaan. Retkellä voi olla myös jokin innostava päämäärä – jokin hauska kohde, jotain kiinnostavaa tutkittavaa ja löydettävää tai joku, jonka luona käydä.
Perheen nuoret saattavat innostua kuntosalilla käymisestä ja tuntea itsensä cooliksi painojen ja laitteiden parissa. Tutkijan mukaan fitness on joka tapauksessa yksi teinien parissa nousevista trendeistä.
On hyvä huomata, että leikit, pelit ja muu yhdessä ulkoilu liikuttavat myös aikuista. Jos aika on kortilla, lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun jättää jumpan väliin ja lähteekin lapsen kanssa pelaamaan palloa tai hyppimään trampoliinilla.
Lue myös: 5 tyypillistä virhettä kuntosalilaitteilla treenattaessa
Mieluisa, säännöllinen liikuntaharrastus on hieno asia. Lajit, joissa vaaditaan tiettyjä suorituksia tai kilpaillaan muita vastaan, eivät ole kuitenkaan kaikkien lasten juttu – eivätkä edes kaikille mahdollisia.
Toisille leikinomainen liikkuminen sopii paremmin – yhteinen aktiivinen tekeminen voi olla esimerkiksi lätäköissä hyppimistä, puihin kiipeilyä, kesällä vesileikkejä ja talvella lumileikkejä tai vaikkapa metsäretki ja nuotiopuiden kerääminen.
Lue myös: 8 asiaa, joissa voi ottaa mallia lapsista
Aivan kuten aikuisillakin, liikunnasta tulee todennäköisemmin tapa, jos se on mieluisaa eikä pakollista.
LIIKKUMINEN voi olla mitä vain – esimerkiksi hulavanteen pyörittelyä tai naruhyppelyä.
Aikuiset saattavat huomaamattaan puhua liikkumisesta ja ulkoilusta negatiiviseen sävyyn, eräänlaisena velvoitteena – ”kai se on vain lähdettävä”.
Lapset voivat tällöin alkaa yhdistää liikunnan johonkin negatiiviseen ja pakolliseen suorittamiseen.
Pakkopullan sijaan liikkumisesta kannattaa mainita myönteisiä puolia ja viitata siihen aikuiselle mieluisana asiana – voit vaikka todeta, miten mukava on lähteä raikkaaseen ulkoilmaan lenkille tai kuinka hyvä olo jumpasta tulee.
Lue myös: 12 lukijaa kertoo: Näin löytyy tasapaino nautintojen ja terveellisyyden välille
On myös hyvä olla puhumatta liikaa liikkumisen syistä ja motiiveista vaan vain tuoda liikettä lasten arkeen leikin kautta ja luonnollisena osana elämää, siinä missä syöminen, juominen ja nukkuminenkin.
Jos lapset kuitenkin kysyvät (ja tiedämme, että he kysyvät), miksi se on niin tärkeää, voit esimerkiksi selittää, että se tekee kehosta iloisen ja vahvan, ja korostaa kaikkia mukavia asioita, joita voi tehdä, kun keho on vahva ja jaksaa.
Kaikenlainen pelottelu on syytä jättää sikseen – missään nimessä ei kannata maalata kauhukuvia liikunnan vähyyden seurauksista tai viitata mahdolliseen ylipainoon. Kauhistelevat varoitukset, kuten ”sitten sinusta tulee lihava ja laiska” tai ”voit sairastua, jos olet lihava” voivat vaikuttaa hyvin haitallisesti lapsen kehonkuvaan ja vääristää asenteita liikkumista kohtaan – ja viedä liikkumisesta luonnollisen ilon.
Jossain vaiheessa väistämättä koittaa hetki, jolloin jälkikasvua ei enää kiinnosta se, mitä vanhemmat tekevät, vaan se, mitä ystävät tekevät.
”Tutkimusten perusteella tiedämme, että erityisesti ystävät, sosiaalinen media ja paikalliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikuttavat nuorten liikuntatottumuksiin. Jos esimerkiksi koko luokka harrastaa jalkapalloa, on suurempi todennäköisyys, että myös teini-ikäinen lapsesi haluaa harrastaa sitä”, Jens Troelsen selittää.
Lue myös: Näin saat lisää liikettä arkeen
Jos aika ja jaksaminen riittää, vanhempi voi näyttää esimerkkiä toimimalla vapaaehtoisena paikallisessa urheiluseurassa, esimerkiksi valmentajana tai auttamalla käytännön tai hallinnollisissa tehtävissä.
Tämä viestii nuorelle, että liikkuminen on niin tärkeää, että vanhempi haluaa itsekin priorisoida sitä vapaa-ajallaan.
”Ja samalla tuet myös yhdistystoimintaa, joka on niin tärkeää lasten ja nuorten urheiluharrastusten ylläpitämiseksi”, Jens Troelsen toteaa.
Koska ystävät ja yhteisöt ovat erittäin tärkeitä lasten, etenkin isompien lasten, liikuntamotivaatiolle, vanhemmat voivat myös luoda puitteita lasten liikkumiselle ikätovereidensa kanssa.
Sen ei tarvitse olla mitään suurta, monimutkaista saati kallista. Vanhemmat voivat esimerkiksi järjestää viikonloppuisin pihapelejä, rakentaa lähipuistoon temppuradan tai pelata viikoittain jalkapalloa.
Tärkeintä on aloittaa jostain.