Moni aloittaa treenaamisen intoa täynnä, mutta alkuhuuman laannuttua ei olekaan ehkä enää yhtä helppoa saada itseään liikkeelle. Näillä konsteilla ylität henkiset esteet ja teet liikkumisesta pysyvän tavan.
MOTIVAATIO voi olla joskus hukassa kenellä tahansa. Motivaatiokuopasta voi kuitenkin opetella nousemaan kerta toisensa jälkeen.
Jos treeni-intosi ei pala enää yhtä hurjalla liekillä kuin liikuntaharrastusta aloittaessasi, et ole todellakaan yksin.
Useimmat aloittavat treenaamisen hyvällä energialla ja vahvasti motivoituneina, mutta ajan mittaan treenit alkavat jäädä väliin milloin kiireen ja milloin väsymyksen – ja milloin minkäkin syyn varjolla.
Listasimme 7 henkistä estettä, jotka tulevat useimmilla treenaajilla vastaan ennemmin tai myöhemmin sekä keinot, joilla ne voi ylittää, jotta hyvin alkanut liikuntaharrastus ei lopahda.
Apunamme on urheilupsykologi Janne Mortensen, joka tietää miten treenaamista saa jatkettua, kun oma mieli yrittää heittää kapuloita rattaisiin.
Treeni tuntuu väistämättä joskus rankalta ja epämukavalta – sille ei mahda mitään. Tähän ongelmaan ei näin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa ratkaisuakaan.
Kannattaa kuitenkin välttää asettamasta itselleen liian kovia tavoitteita, jotka vain syövät motivaatiota ja vievät iloa treenaamisesta, ja toisaalta yksinkertaisesti hyväksyä ajoittainen epämukavuuden tunne.
Muista, että epämukavuuden kokemus on täysin normaalia eikä suinkaan vaarallista, ja että liikkuminen on joka tapauksessa parhaita tapoja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.
Vapaa-aika on kortilla monella, mutta jos todella haluaa liikkua säännöllisesti, siihen on myös löydettävä aikaa. Treenit on siis priorisoitava, jotta liikkumisesta voi tulla pysyvä tapa.
Helpoin ja käytännöllisin tapa on merkitä treenit aina kalenteriin, jolloin lähipiirikin pysyy niistä ajan tasalla.
Samalla on myös hyväksyttävä ja kestettävä se tosiasia, että jostain on myös luovuttava, jotta liikkumiselle jää aikaa.
Lue myös: Minnalla ei ollut aikaa treenille – ratkaisu oli yllättävän helppo
Tyypillinen aloittelevan treenaajan virhe on asettaa tavoitteet liian korkealle. Usein myös oletetaan, että treenata pitää monesti viikossa ja ainakin tunti kerrallaan, jotta siitä olisi hyötyä.
Jotta liikkumisesta tulisi kestävä tapa, kannattaa kuitenkin mieluummin aloittaa pienin askelin.
Juuri tämän vuoksi vasta-alkajille suunnatut treeniohjelmat ovat usein suhteellisen helppoja – alla olevassa ohjelmassa esimerkiksi treenataan ensimmäisellä viikolla vain muutama minuutti.
Vaikka itsestä tuntuisi, että jaksaisi vielä enemmänkin, on parempi pitäytyä treeniohjelmassa, jotta liikkuminen olisi edelleenkin hauskaa.
Omaa suhdettaan liikuntaan ja omia sisäisen motivaation lähteitä on hyvä pohtia ja kirkastaa ennen liikuntaharrastuksen aloittamista. Ei kannata kuitenkaan odottaa, että motivaatio pysyisi yllä itsestään – näin se ei nimittäin toimi.
Joinain päivinä treeni-inspiraatiota ei vain ole, eikä sitä kannata jäädä odottelemaankaan. Liikkuminen on tässä suhteessa niin kuin moni muukin arkeen kuuluva asia, jotka vain täytyy tehdä, vaikka ei niin innostaisi.
Vaikka esimerkiksi pitäisi työstään, ei jokaisena päivänä töihin lähtö jaksa innostaa – mutta lähdettävä on joka tapauksessa.
Treenissä on kuitenkin se hyvä puoli, että olo on sen jälkeen lähes poikkeuksetta todella hyvä – ja motivaation puuttuessa voi suunnata ajatukset liikkumisen jälkeiseen olotilaan.
Liikkuminen on todennäköisesti vain yksi monista päivän aikana tehtävistä asioista. Jos se joskus jääkin tekemättä, se ei haittaa. Silloin jumppatrikoot vain pakataan kassiin seuraavana päivänä. Liikunnan harrastamiseen ei kannata suhtautua turhan mustavalkoisesti – se ei ole "kaikki tai ei mitään".
Ole itsellesi lempeä, jos jonain päivänä elämä vain tuleekin treenisuunnitelmien tielle.
Lue myös: TESTI: Oletko stressaantunut?
Ihmismielessä virtaa jatkuvasti ajatuksia – usein ilman, että niistä on varsinaisesti edes tietoinen.
Jos huomaat, että tietyt ajatukset saavat sinut usein jättämään treenin väliin, jää tarkkailemaan niitä ikään kuin ulkopuolelta, kuin olisit etsivä omassa mielessäsi.
Joihinkin lannistaviin ajatuksiin voi olla yksinkertaisia ratkaisuja. Jos esimerkiksi mielesi muistuttaa, että treenin takia et sitten ehdi laittaa ruokaa, terveellinen valmisateria on aivan pätevä ratkaisu.
Jos mielesi tuottaa sinnikkäästi ajatuksia siitä, että treenaaminen on liian vaikeaa tai että mukavampi on vain pötköttää sohvalla, sinun on harjoiteltava antamaan sellaisten ajatusten vain tulla ja mennä sitten menojaan niihin tarttumatta ja niitä ostamatta.
Et voi hallita ajatusten tulemista, mutta voit valita, miten reagoit niihin – ja nyt olet tehnyt aktiivisen päätöksen, että haluat harrastaa liikuntaa.
Ajan, jonka käytät liikuntaan, voisit toki käyttää myös pyykkien pesuun, työn tekoon tai läheisten kanssa olemiseen. Itsestään on kuitenkin pidettävä huolta, jotta jaksaa olla läsnä myös muille.
Vaienna siis omantunnon kolkutus ja pyydä (tai osta) tarvittaessa apua arkeen.
ASIANTUNTIJA: Urheilupsykologi Janne Mortensen