Tämän vuoksi kävely tekee hyvää mielenterveydelle
Kävelyllä voi olla jopa terapeuttinen vaikutus. Syitä kävelyn mielelle hyvää tekevälle vaikutukselle on useita.
KÄVELY – Kävely tekee monin tavoin hyvää myös mielenterveydelle.
© Jacob Helbig
Ihminen on luotu kävelemään. Kun esivanhempamme nousivat kahdelle jalalle, se tapahtui kävelemistä varten, ja metsästäjä-keräilijäyhteisöissä ihminen liikkui pitkiä matkoja kerrallaan nimenomaan kävellen.
”Ihmisen aistit on mitoitettu kävelyn mukaan. Meidän on tarkoituskin kokea maailma juuri kävelyvauhdissa”, kertoo Mikael Kamber, joka opettaa myönteistä psykologiaa ja on kirjoittanut kirjan kävelemisestä.
Lue myös: Kuunneltava kävelytreeniohjelma: Laihduttava 10 viikon kävelyohjelma
Kamberin mukaan kävelyn myönteiset vaikutukset ovat nimenomaan rauhallisen tahdin ansiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännölliset kävelylenkit esimerkiksi lievittävät stressiä ja lisäävät seksihaluja – ja nämä ovat vain pari esimerkkiä kävelemisen lukemattomista myönteisistä vaikutuksista. Kävelystä saa myös paljon muistakin liikuntamuodoista saatavia fyysisiä ja henkisiä hyötyjä.
Kaikki liikunta parantaa muistia ja oppimiskykyä.
”Kaikki tietävät, että liikunta ja kävely ovat hyväksi terveydelle. Mielestäni parasta mitä voi tehdä, on lähteä kävelylle ihan vain kävelemisen vuoksi”, Kamber sanoo.
Tutustu biologisiin mekanismeihin tästä.
Maaginen kävelyvauhti
Helpoin tapa havainnollistaa, miten kävelyvauhti vaikuttaa mieleen, on mielikuvaharjoittelu.
Kuvittele, että jonain päivänä kävelet töihin. Ehkä tavallisesti kuljet pyörällä tai autolla, ja ehkä matka on oikeastaan vähän turhan pitkä, jotta käytännössä voisit kulkea jalan. Mutta kuvittele silti, että eräänä päivänä päätät lähteä töihin kävellen.
Ehkä voitkin kulkea maantien tai moottoritien sijaan rauhallista polkua pitkin. Mitä siellä tapahtuu? Näetkö enemmän? Huomaatko enemmän tuoksuja, värejä ja ääniä? Koetko yksinkertaisesti enemmän? Todennäköisesti.
”Elämä on nykyään niin kiivastahtista, ja omaa ajankäyttöään pitää optimoida jatkuvasti, että elimistön luonnollinen vauhti voi tuntua jopa liian hitaalta. Tahdin hidastaminen voi kuitenkin olla todellista luksusta. Mitä nopeammin vain kiidämme paikasta toiseen, sitä vähemmän koemme.”— Positiivisen psykologian opettaja ja kirjailija M. Kamber
Tilaa olla oma itsensä
Liikunta vaikuttaa tutkitusti aivoihin. Liikkuessa aivojen ”onnellisuushormonin” eli serotoniinin eritys lisääntyy, aivojen palkitsemiskeskus aktivoituu lisäten dopamiinin eritystä ja myös jaksamiseen, mielialaan ja muistiin vaikuttavan noradrenaliinin eritys kiihtyy.
Lue myös: 7 tapaa, jolla aivot hyötyvät liikunnasta
Mikael Kamber huomauttaa kuitenkin, että biologian ja aivokemian lisäksi kannattaa ottaa huomioon muutkin tekijät, kun pohditaan kävelyn hyödyllisyyttä ihmiselle.
”Pelkistä terveyshyödyistä paasaaminen ei riitä koko kuvan hahmottamiseen. Pitää muistaa, että kävellessä ihminen voi liikkua itselleen luontaisesti sopivaan tahtiin, olla läsnä ja maadoittua nykyhetkeen.”
Asiantuntija: positiivisen psykologian opettaja ja kirjailija M. Kamber