Tämän vuoksi kävely tekee hyvää mielenterveydelle

Kävelyllä voi olla jopa terapeuttinen vaikutus. Syitä kävelyn mielelle hyvää tekevälle vaikutukselle on useita.

Nainen kävelee (kotialbumi).

KÄVELY – Kävely tekee monin tavoin hyvää myös mielenterveydelle.

© Jacob Helbig

Ihminen on luotu kävelemään. Kun esivanhempamme nousivat kahdelle jalalle, se tapahtui kävelemistä varten, ja metsästäjä-keräilijäyhteisöissä ihminen liikkui pitkiä matkoja kerrallaan nimenomaan kävellen.

”Ihmisen aistit on mitoitettu kävelyn mukaan. Meidän on tarkoituskin kokea maailma juuri kävelyvauhdissa”, kertoo Mikael Kamber, joka opettaa myönteistä psykologiaa ja on kirjoittanut kirjan kävelemisestä.

Lue myös: Kuunneltava kävelytreeniohjelma: Laihduttava 10 viikon kävelyohjelma

Kamberin mukaan kävelyn myönteiset vaikutukset ovat nimenomaan rauhallisen tahdin ansiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännölliset kävelylenkit esimerkiksi lievittävät stressiä ja lisäävät seksihaluja – ja nämä ovat vain pari esimerkkiä kävelemisen lukemattomista myönteisistä vaikutuksista. Kävelystä saa myös paljon muistakin liikuntamuodoista saatavia fyysisiä ja henkisiä hyötyjä.

Kaikki liikunta parantaa muistia ja oppimiskykyä.

”Kaikki tietävät, että liikunta ja kävely ovat hyväksi terveydelle. Mielestäni parasta mitä voi tehdä, on lähteä kävelylle ihan vain kävelemisen vuoksi”, Kamber sanoo.

Tutustu biologisiin mekanismeihin tästä.

Kävelyn henkiset hyödyt

Dementiariski pienenee

Kaksostutkimuksissa on havaittu, että fyysinen aktiivisuus pienentää dementian ja erityisesti Alzheimerin taudin riskiä. Riski pienenee vielä enemmän, jos syke nousee kävelylenkin aikana.

Masennuksen oireet saattavat helpottaa

Säännölliset kävelylenkit saattavat lievittää lievän masennuksen oireita. Vaikean masennuksen osalta liikunnan myönteisistä vaikutuksista ei ole selkeää tutkimusnäyttöä.

Lue myös: Masennustesti – onko sinulla masennuksen oireita?

Stressi vähenee

Hyväkuntoinen kestää elämän stressitekijöitä huonokuntoista paremmin. Tutkimuksissa on osoitettu, että kevyt liikunta – kuten kävely – lievittää stressin oireita intensiivistä liikuntaa paremmin.

Ahdistuksen käsittely helpottuu

Eräässä kokeessa sekä liikuntaa harrastavien että liikkumattomien ihmisten elimistöön pistettiin adrenaliinia, jota elimistö erittää ahdistuneena: liikkuvat kokivat liikkumattomia vähemmän ahdistusoireita.

Lue myös: "Harrastan liikuntaa ahdistuksesta huolimatta"

Luovuus puhkeaa kukkaan

Luovuutta on toki vaikea mitata tieteellisen tarkasti, mutta tutkimusten mukaan kävely todennäköisesti lisää luovuutta ja kävelyä harrastavat tekevät enemmän innovaatioita kuin liikkumattomat.

Oppiminen tehostuu

Rottakokeissa on havaittu, että jos aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) toiminta estetään, rotat eksyvät labyrinttiin.

Elimistön BDNF-tasot nousevat fyysisen aktiivisuuden myötä, joten liikunta takaa, että kasvutekijää on elimistössä riittävästi.

Maaginen kävelyvauhti

Helpoin tapa havainnollistaa, miten kävelyvauhti vaikuttaa mieleen, on mielikuvaharjoittelu.

Kuvittele, että jonain päivänä kävelet töihin. Ehkä tavallisesti kuljet pyörällä tai autolla, ja ehkä matka on oikeastaan vähän turhan pitkä, jotta käytännössä voisit kulkea jalan. Mutta kuvittele silti, että eräänä päivänä päätät lähteä töihin kävellen.

Ehkä voitkin kulkea maantien tai moottoritien sijaan rauhallista polkua pitkin. Mitä siellä tapahtuu? Näetkö enemmän? Huomaatko enemmän tuoksuja, värejä ja ääniä? Koetko yksinkertaisesti enemmän? Todennäköisesti.

”Elämä on nykyään niin kiivastahtista, ja omaa ajankäyttöään pitää optimoida jatkuvasti, että elimistön luonnollinen vauhti voi tuntua jopa liian hitaalta. Tahdin hidastaminen voi kuitenkin olla todellista luksusta. Mitä nopeammin vain kiidämme paikasta toiseen, sitä vähemmän koemme.”
— Positiivisen psykologian opettaja ja kirjailija M. Kamber

Tilaa olla oma itsensä

Liikunta vaikuttaa tutkitusti aivoihin. Liikkuessa aivojen ”onnellisuushormonin” eli serotoniinin eritys lisääntyy, aivojen palkitsemiskeskus aktivoituu lisäten dopamiinin eritystä ja myös jaksamiseen, mielialaan ja muistiin vaikuttavan noradrenaliinin eritys kiihtyy.

Lue myös: 7 tapaa, jolla aivot hyötyvät liikunnasta

Mikael Kamber huomauttaa kuitenkin, että biologian ja aivokemian lisäksi kannattaa ottaa huomioon muutkin tekijät, kun pohditaan kävelyn hyödyllisyyttä ihmiselle.

”Pelkistä terveyshyödyistä paasaaminen ei riitä koko kuvan hahmottamiseen. Pitää muistaa, että kävellessä ihminen voi liikkua itselleen luontaisesti sopivaan tahtiin, olla läsnä ja maadoittua nykyhetkeen.”

Asiantuntija: positiivisen psykologian opettaja ja kirjailija M. Kamber