Vauhti hidastuu, keuhkot saavat raitista ilmaa ja mieli lepää. Jos suinkin voisi, moni lääkäri varmasti kirjoittaisi potilaalleen lähetteen luontoon. Tässä artikkelissa saat seitsemän hyvää syytä lähteä ulos nauttimaan vihreästä ympäristöstä ja avoimesta taivaasta.
LUONTO – Vietä aikaa ulkoilmassa. Luonto tekee hyvää keholle ja sielulle.
Kauniit maisemat, vapaus ja täydellisen rauhan tunne ovat vain muutamia niistä asioista, jotka saavat aivot hyrisemään onnesta luonnossa liikkuessa. Lukuisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys luonnon ja mielenterveyden sekä henkisen hyvinvoinnin kanssa. Jo sen, että katselee lintuja ikkunasta, on todettu parantavan mielenterveyttä ja madaltava ahdistuksen ja masennuksen riskiä.
Eräs toinen tutkimus vuodelta 2019 osoitti, että jo kaksi tuntia luonnossa viikossa riittää parantamaan henkistä hyvinvointia. Vielä kolmas tutkimus totesi, että lapsilla ja nuorilla, jotka kasvoivat vähiten vihreillä asuinalueilla, oli muita korkeampi riski sairastua psyykkisiin sairauksiin aikuisiällä.
Ei tiedetä tarkalleen miksi, mutta useat tutkimukset viittaavat siihen, että ihmiset, jotka asuvat lähellä luontoa tai viheralueita, kuten puistoja, metsiä tai järviä, elävät pidempään ja sairastavat vähemmän kuolettavia sairauksia. Suuri, WHO:n rahoittama tutkimus osoitti muun muassa, että ennenaikaisen kuoleman riski oli pienempi niillä, jotka asuivat vihreämmässä ympäristössä.
Ulkona liikkuminen lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Paitsi että se tuulettaa ajatuksia ja parantaa henkistä hyvinvointia, se on myös tehokasta liikuntaa. Kävipä sitten kävelyllä järven rannassa, juoksulenkillä puistossa tai pyöräilemässä metsässä, keho saa elintärkeää liikuntaa.
Käytä vaikka aktiivisuusranneketta mittaamaan askeleet, niin voit yllättyä positiivisesti palatessasi kotiin pitkältä kävelyltä mieli levänneenä ja päivän liikunta paketissa.
Lue myös: Patikoimaan lomalla – liikuntaa, luontoa ja elämyksiä koko rahan edestä
Painavatko työt tai ongelmat kotona? Kielivätkö oireet stressistä? Silloin voi olla hyvä poistua neljän seinän sisästä ja lähteä ulos avoimen taivaan alle sekä imeä itseensä raitista ilmaa ja luonnon rauhaa. Luonnossa oleminen nimittäin tutkitusti vähentää stressiä.
Eikä metsässä tarvitse edes viettää useita tunteja. Eräs yhdysvaltalainen tutkimus osoitti, että vaivaiset 10 minuuttia ulkona vihreässä ympäristöässä riittää pienentämään fyysisen ja psyykkisen stressin vaikutuksia.
Lisäksi toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 20 minuutin kävely luonnossa voi laskea stressihormoni kortisolin tasoa jopa 10 prosenttia.
Kotona on aina 1000 asiaa, jotka pitäisi muistaa hoitaa. Ulkona luonnossa voi yleisesti ottaen rauhoittua, kun ainoita häiriötekijöitä ovat lintujen laulu ja veden solina. Luonnon rauha voi terävöittää huomiokykyä ja parantaa muistia.
Yhdysvaltaisessa tutkimuksessa selvisi, että tunti luonnossa voi parantaa muistia ja huomiokykyä jopa 20 prosenttia. Tutkimuksen mukaan aivot palautuvat aivan eri tavalla seesteisessä luontoympäristössä kuin häiriötekijöitä vilisevässä ja henkisesti rasittavassa ympäristössä.
Puoli tuntia auringonvaloa kasvoilla ja rinnalla riittää täyttämään päivän D-vitamiinin tarpeen kevät- ja kesäkuukausina, mutta talvella on suositeltavaa syödä D-vitamiinipitoista ruokaa tai ravintolisiä.
D-vitamiinin puute on hyvin tavallinen ilmiö Pohjolassa, sillä talvisin voi kulua kuukausikin ilman, että auringosta näkee vilaustakaan. Se voi aiheuttaa luiden, lihasten ja nivelten heikkemistä ja kipua, pahimmillaan jopa osteoporoosia. Lisäksi D-vitamiinin ja luonnonvalon puute yleisesti voi aiheuttaa masennusta.
Tarvitsetko uutta näkökulmaa tai ajatuksia laatikon ulkopuolelta? Lähde siis ulos ja vietä aikaa vehreämmässä ympäristössä ja poissa arjen tiimellyksestä.
Vaeltajilla tehty tutkimus osoitti, että heidän kykynsä ajatella luovasti ja ratkoa ongelmia kokeessa parani 50 prosenttia, kun he olivat viettäneet neljä päivää vaeltaen luonnossa. Tutkijoiden mukaan luonto on paikka, jossa aivot voivat levätä ja laskea suojamekanismejaan, joilla ne torjuvat arjen rasitteita ja uhkia. Se vapauttaa kapasiteettia luovaan ja kekseliääseen ajatteluun.
