Moni huomaa olevansa raskaana juuri raskausviikolla 5, kun kuukautisia ei kuulu ja odottava äiti alkaa kärsiä pahoinvoinnista ja rintojen arkuudesta. Tällä viikolla myös istukka alkaa muodostua.
RASKAUSVIIKKO 5 | Tässä vaiheessa alkio on vielä mikroskooppisen pieni.
5. raskausviikko (4+0 – 4+6)
Tämän viikon päiviä kätilöt kutsuvat viikoksi 4+0 – 4-6, jossa 0–6 on viikon päivien lukumäärä. Kun haluat tietää, kuinka pitkällä raskaudessasi olet, lasket, kuinka monta täyttä viikkoa ja päivää olet ollut raskaana. Esimerkiksi viikko 4+0 tarkoittaa 5. raskausviikon 1. päivää.
Tässä vaiheessa moni havahtuu siihen, että kehossa tapahtuu jotain poikkeuksellista. Kuukautisten pitäisi tulla, mutta niitä ei vain kuulu.
Moni lähtee siitä syystä ostamaan raskaustestin. Se havaitsee istukkahormoni HCG:n kohonneen määrän veressä, jos olet raskaana. Tässä vaiheessa istukkahormonia on niin paljon, että testin pitäisi havaita raskaus. Vielä varmemman tuloksen saat raskaustestillä, jos odotat vielä viikon ja teet testin vasta viikko sen jälkeen, kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Silloin istukkahormonin taso on vieläkin enemmän koholla, jolloin testin tulos on varmempi.
Raskaustestejä saa apteekista. Jos testitulos on positiivinen, kannattaa varata aika lääkärille.
Jos raskausviikon 3 kohdalla kuvaillut merkit, kuten lisääntynyt virtsaamistarve, pahoinvointi ja rintojen arkuus, eivät ole vielä ilmaantuneet, voit odottaa niitä ilmaantuvaksi koska hyvänsä.
Lue myös: Mistä pahoinvointi johtuu?
Moni tuntee itsensä raskauden tässä vaiheessa alakuloiseksi ja masentuneeksi. Tämä johtuu mielialaan vaikuttavista hormoneista. On kuitenkin niitäkin, jotka purjehtivat läpi ensimmäisen raskauskolmanneksen ilman mitään erityisiä oireita voinnin ollessa koko ajan mainio.
Keskenmenon riski on suurin ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Arvioiden mukaan 15–20 prosenttia kaikista raskauksista päättyy keskenmenoon. Suurin osa aborteista taas tehdään ennen 12. raskausviikkoa.
Munasolu on edelleen mikroskooppisen pieni, mutta tässä vaiheessa istukka ja selkäydin alkavat muodostua. Selkäytimen toinen pää kehittyy myöhemmin aivoiksi.
Seuraavien päivien kuluessa alkio alkaa muuttua pitkulaisemmaksi ja putkilomaisemmaksi, jolloin sen kokoa aletaan mitata pituuden eikä halkaisijan perusteella.
Alkiolla on nyt rakennusaineita ihoon, vatsaan ja suolistoon, keuhkoihin, hermostoon, lihaksiin ja verisuoniin. Kasvavassa istukassa alkion uloin kerros "kylpee" äidin veressä. Kasvuun ja kehitykseen tarvittavat happi, hiilidioksidi sekä ravinto- ja kuona-aineet kulkevat istukan välityksellä äidin ja alkion välillä.